maanantai 21. marraskuuta 2016

Kirsikoiden talvi & kevät

Rusokirsikka Prunus sargentii. Suurempi kukki runsaasti ja pienempikin puu äityi ensimmäiseen kunnon kukintaan. Suurempi on 8 vuotta vanha tässä puutarhassa, pienempi 6. Vuosi vuodelta kukinta on tukevoitunut.
Prunus nipponica brilliant, kirsikkapensas Kuriilienkirsikka

Prunus Serrulata Kiku-Shirade-Zakura, riippakoristekirsikka
Prunus Pensylvanica - Pilvikirsikka

Kuvahaun tulos haulle pikkuinen puutarhani ko-jo-no-mai
Prunus incisa Ko-Jo-No-Mai - Japaninkääpiökirsikka


Kirsikka tämäkin, tavallaan, kirsikkaluumu punainen paroni, matjunin
 
Prunus Serrulata Kanzan - Japaninvuoristokirsikka

Prunus glandulosa alba plena -Mantelikirsikka (vanhin kirsikoistani maanmyöntäisten Lamohietakirsikoiden ohella)

Prunus glandulosa rosea plenan olen ostanut myös, mutta se ei ole vielä kukkinut puutarhassa

Viime kevät kovan talven jälkeen yllätti. Ajattelin koristekirsikoiden kuolleen -vielä mitä- ne kukkivat kaikki.  Vaikka ovat niin arkoja. Tulikin kirsikoiden kevät.Yritin järjestää puutarhan kirsikat niiden kukkimisjärjestykseen. Ensimmäinen aloittaa toukokuun alussa ja viimeinen lopettaa kesäkuun puolella. Koristekirsikat pääsivät vain mukaan, pois jätin syötävät kirsikat, joista meillä kasvaa Suklaakirsikka, Kirsa, Imeläkirsikka Sunburst ja Huvimajan kirsikka. Niin ja Ruusumantelin.

Tänä sesonkina hankin yhden uuden kirsikan, Prunus Tenellan, Kääpiömantelin. Ensi vuonna aion hankkia kirsikkapuun, ihan vain siksi koska olen hulluna näihin. Lajikkeita selaan niin vimmatusti.

Otsikko on itseasiassa harhaanjohtava. Puutarhassa kirsikkaiset ovat talvilevossa. Oli tarkoitus ottaa niistä talvikuvia, mutten ehtinyt viikonloppuna ja seuraavan kerran näen puutarhan päivänvalolla viikonloppuna.

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Kolme asiaa puutarhassa -haaste

Rosa Munstead wood
Suurkiitokset ihanasta haasteesta Vaalean vihreää -blogiin ja Kukkia ja haaveita -blogiin. Ajattelin kerrankin olla  (suht)nopea ja vastata heti & lähettää haasteen eteenpäin. Ja kyytipoikana on tällä kertaa ruusunkuvia puutarhasta. Ja anteeksi jo etukäteen kun tässä kirjoituksessa meni kaikki tekstit & kuvat ihan vinksin vonksin....

Rosa damascena Madame Hardy

3 asiaa, jotka ilahduttivat viime kesänä (kasvukautena)

Rosa Nitida - Nukkeruusu
  • Jokaikinen kukka ja maasta ponnistava kasvi ilahdutti aivan hulluna
  • Löysin taas villikukkien ilon, vein joka viikko tienpintareelta poimitun kimpun töihin


*Rakastin kuljeskella katsomassa puutarhan kevättä 


Rosa borboniana Louise Odier


3 asiaa, joista en pitänyt viime kesänä



  • Ikuinen sade sai hulluksi
  • Parin viikon mittainen kesäloma oli liian lyhyt
  • Naapurinpirulaiset 

Rosa gallica Duchesse de Montebello

3 asiaa, jotka sain kesän aikana valmiiksi


Juhannusruusu...

  • Yksi pieni kukkapenkki kasvihuoneen kupeeseen
  • Ruusupömpelin tienoo kehittyi vähän
  • Sain istutettua pionipenkin jatketta
  • Kaikki muu jäi kesken (onneksi)




Japaninköynnösruusu - rosa multiflora 

3 asiaa, jotka jäivät kasvukaudella kesken


  • Kuten sanottu, en ajattele puutarhan suhteen niin suorituskeskeisesti kuin muun elämän. Kuolisin jos kaikki olisi jo tehty, aion jatkossakin istuttaa lisää kaikkea ihanaa mitä mieleen juolahtaa ja puutarha kasvaa kanssa

Rosa New Dawn

3 asiaa, joita stressasin


Rosa borboniana  Honorine de Brabant


  • Mitä toinen hullu sadekesä peräkkäin tekee puutarhalleni
  • Tuholaiset, kirvat
  • Kuinka monta kasvia viime talvi on tappanut



Sen sijaan henkisesti olen irtautunut rikkaruohokammoista, nykyisin pidän niistäkin...
Rosa Glauca - Punalehtiruusu
3 asiaa, jotka saivat minut rentoutumaan
  • nöppöset puutarhakeinussa
  • muutama lasillinen sihijuomaa 
  • ystävät
Rosa Muscosa Nuits de Young - Sammalruusu
Rosa Alba Minette

Rosa Lichtfield Angel -austinruusu
3 asiaa, jotka haluaisin hankkia ensi kesänä
  • uuden villiruusun hankinta (omena- tai luumuruusu)
  • uuden kirsikkapuun hankinta (paikka katsottuna jo)
  • etsin uusia paikkoja minne kylvää kukkien siemeniä niittymäisesti

Ja haaste matkaa eteenpäin blogeihin...

  • Saaripalsta
  • Marian kotona ja puutarhassa
  • My woodland garden
  • Puutarhurin elämää

lauantai 19. marraskuuta 2016

Ruususen unia puutarhassa

Nukun ruususen talviunta, yhdessä puutarhan kanssa. Kuistilla on sen sijaan elämää, kukat kukkivat vielä, tällä hetkellä Käenkaali

Narsisseja marraskuussa, ihana ilontunne

Lumi suli pois ja se oli oikeastaan helpotus. On helpompi työntää rattaita aamuyön pimeydessä kun ei tarvitse puskea kinosten läpi. Pimeän aikaan en jaksa mitään ylimääräistä, karsin kaiken normaalikuvioiden ylitse menevän pois. Rahjustan töihin ja takaisin ja puserran kotityöt minimissään. Kylässä käyn harvakseltaan, introverttiydyn. Jätän väliin vanhempainillat ja kaiken maailman kissanristiäiset -olen vain ja nukun sen sijaan. Pidän lasta sylissä. Uppoudun lukemiseen, raahaan selkä vääränä kirjastosta kirjoja. Kytäjän kartanosta luin ja väliin Messukylän veriteosta, ennen ruusukirjaan palaamista. Ulkoilen seuraavan kerran kun kevät koittaa.

Keväällä herään jälleen elämään ja nauttimaan luonnosta. Marraskuu on synkistä synkin, musta asfaltti kiiltää ja vesi ropisee räystäistä. Joulukuu on jo astetta mukavampi. Tammi- ja helmikuu ovat koetinkiviä elämän polulla. Päivä kerrallaan kohti kevättä.

Kukkien voimaa ja voimalla eteenpäin. Amarylliksiä hamsteroin. Miten hieno nimi onkaan punastuvalla morsiamella (citymarketista)

Ulkona on kova tuuli, varminta on pitää kynttilää kasvihuoneessa, joka on kuin suuri lyhty itsessään. (kallein ostamani lyhty).

Pakkaset ja lumi eivät nujertaneet kaikkia. Pergolassa kilkat kilkattavat

Herttakellot tekevät kukkia

Ruusut avaavat uusia lehtiä. Ovat ne sitkeitä sissejä, tämä on Duchesse de Montebello

Jouluruusun nuppu paisuu pulleammaksi 

Syyskrookukset ovat nousseet lumen alla pintaan

Ruusupömpelin luona uusi välttämätön drinkkiteline Elsan Lempituolista. Näen tässä jo skumppalaseja ja kukkamaljakoita kuumana kesäpäivänä! En tiennyt tarvitsevani tälläistä, mutta nyt jo tiedän sen olevan tuikitärkeä.

Japaninköynnösruusu on säilynyt vihreänä kinoksista huolimatta, ei pitäisi aliarvioida luonnon voimaa.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Kirpeää valkoista


Nautin paljon valkoisesta juuri nyt. Se on neutraalin kirpeä kuin ulkona auringossa hehkuvat lumihiutaleet kylmän yön jäljiltä. Viime yönä oli rapeat -15 astetta. Minusta tasettinarsissin tuoksu on fantastinen, se leijuu kuistilla ja sekoittuu kanelikynttilän aromeihin. Näistähän on olemassa kyllä tuoksuttomiakin versioita.

Muutoin ei tapahdu mitään. Lumityöt laahaavat jäljessä, viikonloppuna pitäisi karistella raskaita lumia pois pensaista ja puista ja haaveilla loputtomia määriä. Yöpöydillä lojuu paljon Eva Robildin ja Sanna Töringen puutarhakirjoja, kumpaankin kirjailijattareen olen valtavan ihastunut.
Tähtimagnolia...kukkiikohan se enää koskaan? Viime talvi oli sille kova, mutta elpyi. Nyt taas uinuu talven unia. 

Pergolan kaariportin luona alppikärhöjen kuihtuneiden lehtien alla...pyykkinarut viettävät siestaa ja odottavat uusia keväitä kuten minäkin

Pergola on luminen ja paljas. Ruosteviinin kuivat rangat roikkuvat surullisina jouluvalojen lomassa

Hirvittävän surullista on myös se, että puutarhassa on käyty kuolinkamppailu. Uhrina oli naispuolinen fasaani ja tappajaa emme tiedä. ehkä kettu tai kissa, kummankin näin hiippailevan tällä viikolla puutarhassa. Kuollut lintu makaa liuskekivipolulla joten meitä odottaa hautajaiset lähiaikoina. Kauniita höyheniä on leijaillut puiden oksille ja alas lumelle

Syyllisen varpaanjäljet ovat todennäköisesti tässä...linnusta en kuvaa tahtonut

Kaariportista roikkuu vielä jäätynyt vihreä Tuoksuköynnöskuusama, talvi tunkeutui kesken sen kukoistuksen ylle

Kotikataja on jättiläissuuri ja todennäköisesti hyvin vanha (talo rakennettu vuonna 1957). Olen kasvanut siihen ajatukseen, että sisäänkäynnin luona on oltava suuri puu. Tämä kotikataja kasvaa myös suuren Tammen alla ja on siksi vähän toispuolinen. Edessä oleva ranka on Aunen päärynä.

Mustarastas ahmii naapurin omenoita minkä ehtii, meiltä koristeomput on lähes tuhottu

Ruusupömpelin luo on vuoltava polku, mielikuvissani istun tässä shampanjamalja kädessäni (huom. mieluiten antiikkinen maljamalli), ruusuntuoksu nenässäni
Aspen, Colorado? Ei kun meidän vaatimaton leikkimökki lumikuorrutuksella. Mökin vieressä on oikealla puolen lintujenruokintapiste Kuusamien oksilla roikkumassa, suojaisa paikka pikkulinnuille.
Hieman kaihoten ja jännittäen katson viime hetken istutuksiani, tässä keinun taakse istutettu miniaidanne  Likusteria (liekö vielä keväällä hengissä)

Kasvihuone on kuin huurrelasista tehty. Sisällä on vielä vihreää Persiljaa, valmiiksi pakastettuna.... Uuden öljykynttilän kävin taasen siellä sytyttämässä posket rapeina

Viikossa kasvatti hyasintti järeät juuret ja hatun alta pilkistää jotain pientä. Annan hupun vielä olla päällä viikon pari (vihreän kasvun osuuden tulee olla noin 5 cm) ja sitten hattu pois...
Tätä tiettyä amaryllistä odottelen kovasti kukkivaksi...

Ja sitten en voi elää ilman neilikoita ja niiden tuoksua! Paras maljakkokukka koskaan.

Olen myös hulluna eucalyptukseen (kuten niin moni muukin juuri nyt kukkamaailmassa). Omasta eucapuusta poimin aina varren pari kimppuihin. Tässähän lähes säästää. Kohta ajattelin kyllä alkaa taas raahaamaan rahani kukkakauppoihin, eihän tätä talvea muuten kestä millään. Onnellista viikonloppua toivotellen