lauantai 11. heinäkuuta 2020

Heinäkuun hehkua rautapaviljongissa ❦

Hurja millaisia sateita on taasen ollut. Eilen oli onneksi aurinkoinen ilta, muutoin ei olisi millään jaksanut. Heinäkuinen valo on niin kaunis. Olisiko ollut kymmenen vuotta tämä Clas Ohlsonin paviljonki nököttämässä keskellä puutarhaa...? 
En ole ihan varma, mutta se on yhä kiva. Vihdoin alkaa olemaan sen oloinen kuin alussa haaveilin. Kymmenen vuotta tuntuu pitkältä ajalta. Kasvit kasvavat joskus niin hitaasti. Mäkimeiramia löytyy joka paikasta puutarhasta ja perhoset ovat siihen aivan hulluna. 
Ruusunätkelmät kukoistavat ja verhoavat kauniisti paviljonkia. Ruusunätkelmä Lathyrus latifolius on roikkunut mukana kaikissa elämän käänteissä. Aina kasvattelen näitä joka puutarhassa. Suostuu kasvamaan jopa hiekassa kasvihuoneen edustalla ja kukkii silti. Vaalean roosa on pink pearl, valkoinen white pearl ja tummemman pinkki red pearl. Viime vuonna kylvin myös Lathyrus sylvestristä, metsänätkelmää, paviljonkiin. Erittäin suosittuja mehiläis- ja perhoskasveja, sen olen huomannut. 
Etoile violette -kärhö on viimein saavuttanut paviljongin nupin!
Rosa mundi...ilmassa on yhä ruusuntuoksua
Rosa gallica Charles de Mills

Rosa damascena Madame Hardy
Rosa muscosa Nuits de Young
Hopeaperennoja, purppuraisia ruusuja & kukkahuiskuja
Ja iki-ihana Tähkähietaliljan kukinto, joka on niin herkkis. Taustalla näkyy uusi Pomegranate -kärsämö, minusta se toi tähän kohtaan lisää mielenkiintoa
Ensimmäistä kertaa puutarhassani kukkii myös Gladiolus impricatus, talvenkestävä idänmiekkalilja. Ihastuttava. 
Sanguisorba minor Little Angel eli Pikkuluppio aikoo kukkia ekaa kertaa. Olen näiden luppioiden ystävä, ja eniten pidän verenpunaisista ja valkoisista kukinnoista.  Heinä-elokuisia kukkijoita.
Varjoliljat/marhanliljatkin ehtivät ohikukkia...nyyh. Kermavalkoinen on kaunis Lilium martagon albiflorum. Heinä kuvassa on Kultatesma. 
Näiden Lilium martagonien lajikkeista ei ole varmuutta, kun olivat sekoituspussissa, mutta yhtä kaikki makeita.
Ilahduin kun huomasin isot nuput syysvuokoissa 🖤
Heinäkuu ja heinät, herkullinen pinkki kukinta koristekastikalla
Kasvihuoneen singelilattia alkaa olla valmis, tuli heti ranskalainen feelis..laventelin tuoksussa... Singeli rapisee jalkojen alla kauniisti kun kasvihuoneeseen astelee. 
Paviljonki on siis todellakin lähes sellainen, kuin alussa haaveilin. Nurmikko kärsi altaasta, mutta kasvaa nyt hiljalleen takaisin. Haluaisin pehmeän sammalnurmen varpaiden alle...ja kasvillisuutta ympärille. En ole yhtään terassi-ihminen. Näissä pylväissä kasvaa riesling ja swenson red-viiniköynnöksiä
Saaripalstalta saatu Prunus avium on ottanut hurjan kasvuspurtin
Lisäksi olen istuttanut tähän Prunus accoladen & peikonpähkinän & rusokirsikan
Likusteriaidanne on kasvanut, on ollut melko kova työ tässä, mutta uskon, että tästä tulee vielä superkiva. Meillä on myös uusi aleostoskeinu. Toivottavasti kestävämpi tällä kertaa, tuulet, sateet ja tuiverrukset kuluttavat nämä nopsaan loppuun. 
Vielä yksi kuva lempparikärhöstäni..
Köynnösruusut kukkivat niin kauniisti. 
Näistä kumpikin etelänpuoleisella sokkelilla, New dawn. Ihan turhaan tätä väheksytään, on kaunis persikkainen kukkiessaan, isokukkainen. 
Tämä kohta paraatipenkin keskivaiheilla oli kamala vuosia, nyt se on paljon mieluisampi. Eli puutarhanhoito ei olekaan turhaa heh. Istutin tähän liljoja, ruusuja, paaaaljon eri värisiä tähtiputkia (osa siemenistä) ja valkoista myskimalvaa myös
Maitokello Loddon Anna on korkeampi kuin pieni hopeakartiovarjokuusi. Taustalla Musta Rudolf -koristeomppu, joka on viimein alkanut kasvaa korkeutta...Vasemmalla lintukylpy ison kiven päällä. 
Maitokellossa on nätti kalpeanlila sävy ja se kukkii todella pitkään. Muistoja kellokukkakaudelta. 
Aloin työstää kaarrekohtaa samassa suuressa kukkapenkissä, joka ottaa hermoon pahasti. Se ei ole kovin hauskannäköinen koskaan. Ei keväällä eikä kesällä. Syksyllä tässä kukkii kauniisti harmaamalvikit & syysleimut. Minullahan on aina niin hitaita nämä hommat...Olen istutellut tähän etupäässä pensaita, kun pidän niistä kovin ja haluan helppoa ja vaivatonta. Tänä vuonna ei kukkineet nietospensaat ollenkaan, nyyh. Tuo pieni vaalea pensas on Pikkujasmike Manteau d´Hermine. Ehti jo kukkia...Lisäksi pensaita tässä kasvaa Helmipensas, Taikapähkinä, Kameliajasmike, pinkki Lumimarjapensas. Nyt siirsin toisesta kohdasta jalkoihin jääneitä Pikkutöyhtöangervoja tähän valkoisten salvioiden jatkeeksi. Olisi niin kiva jos tässä kukkisi jotain kaunista heinäkuussakin. Eli satsaan nyt pikkutöyhtöangervoon ja valkoiseen salviaan. 
Kesäkukat ovat valitettavasti hukkuneet ja mädänneet erittäin runsaista sateista johtuen joten seuraavaksi shoppailenkin sitten syysistutuskukat. 
Eniten odotan kuitenkin liljoja, mikä on aika hassua kun monta vuotta ajattelin, etten oikein tajua liljoja...ja nyt olen hulluna niihin. Tämä hassu lilja on apricot fudge. Liljat punertuvat, taipuvat ja paisuvat parhaillaan.

perjantai 3. heinäkuuta 2020

Muutama erikoisuus

Esittelyssä pikkuisesta puutarhasta löytyviä muutamia erikoisuuksia. Muuta määritelmää erikoisuudelle ei ole kuin oma tulkintani. Erikoisuuksia minulle siis, erikoisia ja jännittäviä kasveja. 
 Ampelopsis glandulosa Elegans - Posliinihopeaviini 
Viime kesän uutuuslöytö, josta olin ehtinyt jo haaveilla. Onneksi selvisi ainakin ekan talven ylitse Katsuran ja Mustaselja Black Lacen kainalossa. Puissa kiipeilevä kirjavalehtinen köynnös, joka tekee liloja marjoja. Olen ihan tohkeissani tästä kasvista! 

Hamamelis Virginiana - Amerikantaikapähkinä
Nyt jo reilu parimetrinen kaunislehtinen pensas, joka leutoina talvina kukkii keltaisin ripsureunaisin kukinnoin. Ihana keltainen syysväritys. Olin hieman pettynyt, kun viime leutona talvena ei kukkinut...pari kertaa on ehtinyt kukkia, kun syksyllä on ollut lämmintä ja leutoa. I-II-vyöhyke.
Ginkgo Bilopa - Neidonhiuspuu. Yksi maailman vanhimmista puista, dinosaurusten ajalta. Havupuu. Nimensä saanut neidon hiusta muistuttavista kauniista lehdistään, jotka puu tipauttaa talveksi (olen ripustellut näitä kultamaalilla siveltynä joulukuuseen - ihania). Maidenhair tree englanniksi. Tälle ei kai anneta edes I-vyöhykettä. Toistaiseksi mennyt pikkuisessa puutarhassa viitisen vuotta suojaamattomana. Ruotsissa näkee näitä isoina ja onhan Helsingissäkin jo 40-vuotias yksilö.
Toinen Ginkgo löytyy myös - Mariken. Kääpiömuotoinen ja syötävän söpö. Kasvaa kasvihuoneen edustalla. Kokoa tällä on noin 30 cm ja jääkin pieneksi. 
Tälläisenä sen ostin, alkaa nyt hiljalleen pinkkiytyä..
Weigela florida My Monet - Komeakotakuusama
Ostin tämän viime kesänä, joten paljoa kokemusta ei vielä ole. Muutamia kotakuusamia olen saanut äidiltä aiemmin. Alakuvassa varhaisen kevään asussaan vielä, nyt on jo saanut pinkkejä sävyjä. myöhemmin syksyllä pinkkejä sävyjä. Kääpiökokoinen pensas. Ihastuin tähän heti taimistolla, mutta harkitsin ostoa pari vuotta. Taimistoilla tätä myydään Monet-nimellä, mutta oikeasti on nimeltään MY Monet. Ilmeisesti paleltuu joka talvi, mutta tekee uusia versoja. 
Scilla litardierei - Unkarinsinililja
Myöhään kesäkuussa kukkiva taivaansininen sipulikukka. Suren aina vähän, kun keväiset sipulikukkabileet ovat ohitse, joten tämä lohduttaa. On kaunis ja erikoinen. Sinililja, mutta tuollainen harva ja kartiomainen kukinto ja näin myöhään kukkii. 
Muutama ihana tänä keväänä kukkinut Magnolia - ekassa kuvassa Susan ja tokassa Tähtimagnolia Rosea. Upeat kukinnot eri väreissä. En suojaa - arkoja ovat. Leudon talven jäljiltä kukkivat hyvin. 
Actinia Kolomikta - Kiinanlaikkuköynnös
Ihana köynnös, jonka lehdet muuttuvat hiljalleen laikukkaisiksi, vaaleanpuna-valkoisiksi. Muistan kun jo ihan nuorena tyttönä ihmettelin tätä kävelyilläni ja päätin, että tuon hankin joskus. Tässä alkukevään vastapuhjenneet lehdet, pinkki on ilmaantunut vasta nyt kesällä. Kasvaa pergolassa. Aikaisin keväällä kukkii pienin omenankukin. 
Chaenomeles x superba Pink Lady - Japaninruusukvitteni
Suloinen ruusukvitteni, jolla on suuret pinkit kukat, jotka tuoksuvat. I-vyöhyke. 

Prunus cerasus 'Rhexii` - Schalininkirsikka
Helsingin kaupunginpuutarhurin Schalinin puutarhasta - oikeasti lajike on ikivanha kerrottu hapankirsikka Rhexii. Kaunis, kerrottu ja valkokukkainen. Useamman vuoden jo puutarhassa, juroo eikä kasva. Se tavallinen tarina kirsikoiden kanssa, yhtäkkiä hurahtavat isoiksi. Halusin tämän kirsikkalajikkeen siksi, että se kukkii niin myöhään kesäkuussa, viimeisenä kirsikoista. Ja onhan se kaunis. 
Syringa vulgaris Sensation - Jalosyreeni
Upea kaksivärinen syreeni. Hyvä tuoksu ja näyttävä kukinta, ensimmäinen kaksivärinen syreenilajike. Kasvaa kotiportin vieressä. Ihana. 
Cotinus coggygria 'Lilla' - Kääpiöperuukkipensas
Kääpiökokoinen burgundinvärinen pensas, joka kasvaa paraatipenkissäni tuomassa väriä. Korkeintaan metrin korkuinen. 

.
Pyracantha Coccinea - Tulimarja
Sain tämän lahjaksi viime syksynä, kun ihastuin niin kovasti tälläiseen Kumpulan kasvitieteellisessä. Ainavihanta köynnöstelevä piikikäs pensas, jolla oranssinpunaiset marjat syksyisin. Nyt juuri tulimarjalla on kauniit, valkoiset pikkukukat. Arka on, istutin lämpimän betonimuurin luokse ja toivon parasta. Kun olen hulluna syksyisiin väreihin, haluan leiskuvien syysvärien lisäksi myös värikkäitä marjoja. Sellaisia kasveja on aika vähän. 
Pulmonaria Majesté - Tarhaimikkä, Majesteetti! 
Hopeanhohtoinen imikkä Ranskasta (huomatkaa aksenttimerkki- lausutaan majestee pitkänä). Kukat pinkin ja sinisen sävyisiä, kuten muillakin imiköillä. Mutta kuka edes tarvitsee kukkia, kun lehdet ovat näin hopeisen kauniita...?
Abeliophyllum distichum - Vitipensas
Kutsutaan valkoiseksi onnenpensaaksi (White forsythia) Ollut monta vuotta jo puutarhassani ja kukkinut vain kaksi kertaa, mutta aina tulee keväthallat pilaamaan kukinnat. Nyt on rehevä leudon talven jäljiltä.
Vitis amurensis - amurinviini
Viiniköynnös, joka on varmaan jo kymmenvuotias, peittää pergolan kattoa, josta roikkuu syksyllä viinirypäleitä...Kauniit lehdet, ihana pinkki syysväri. Rakastan tätä ylikaiken! Alussa juroi vuosia kasvuaan ja keväisin lähti liian aikaisin kasvamaan - aina tuli pakkasia. Nyt on oppinut odottelemaan rauhassa ennen kuin puhkeaa lehteen.Suojaisassa ja lämpimässä pergolassa lähes kymmenmetrinen jo. 
Robinia pseudoacacia - valkovaleakaasia
Hernekasvi, kukkii valkoisilla tuoksuhernemäisillä kukinnoilla. Muutaman vuoden täällä, ei ole vielä kukkinut. Talvenarka, kasvaa suojaisessa ja lämpimässä paikassa, mutta tuntuu kärsivän kuivuudesta. Kauniit ja eksoottiset lehdet. Haaveilen näkeväni tämän kukkivana...

Hurjia sateita ja myrskyjä, minne kesä katosi? Huh mitä sademääriä ympäri Suomen, jossain paikoissa yli 80 mm vuorokaudessa. Meilläkin tuli rajusti vettä. Tiesittekö muuten, että Espoo pitää hallussaan Suomen vuorokausisade-ennätystä? Se on heinäkuulta 1944 ja määrä on huikea 198,4! Juttelin nimittäin tässä taannoin bussissa lähes 90-vuotiaan papan kanssa ja hän muisteli tuota tulvan aiheuttanutta öistä rankkasadetta. Tiet katosivat ja suuria alueita jäi kokonaan veden alle tuona hulluna heinäkuun yönä 21.7.1944. Pappa kertoi soutaneensa kouluun. On ihana jutella vanhojen ihmisten kanssa. Se on vähän kuin avaisi historiallisen aarrearkun, joka on täynnä tarinoita. 
Espoo pitää itse asiassa hallussaan myös suurinta vuosisademääräennätystä vuodelta 1981. Se on 1109 mm. Syy alueen reippaisiin sateisiin on ilmeisemmin Lohjanharju ja korkeuserot.

Tarkoittaako muuten erikoisuus samaa kuin talvenarka..? Alan epäillä sitä hieman näitä kasveja katsellessani. Erikoisuuksia on tullut jonkin verran kokeiltua ja on niitä vuosien varrella menehtynytkin. Esimerkiksi iki-ihana Juudaksenpuu kuoli neljäntenä vuotenaan.  Vaikea näistä on tietää kuolevatko talvenarkuuteen vai kuivuuteen (superkuiva ja kuuma hiekka/kalliotontti kesäisin). Vahvuuteni on huiskaista arkojen kasvien kuolemisen suru olankohautuksella. Osaa en edes muista enää. Istutan vaan tyhmänä uutta tarvittaessa...Ikuinen optimisti. Nyt kuitenkin työpäivä edessä, onneksi on perjantai!