lauantai 19. lokakuuta 2019

Viime hetken istutuksia

Kaikki alkaa olla ohitse tältä vuodelta. Pieniä ilontuojia enää siellä täällä, kuten nämä valkoiset syyssahramit. Talvi puhaltaa ovista ja ikkunoista. Tämä vuodenaika on niin raskas, kun päivä ei valkene. Kuten ystäväni sanoo - on vain lonkeronharmaita päiviä. Lokakuu on raskassoutuinen kuukausi, kun luonto tekee kuolemaa ja kuljemme kohti pimeämpiä aikoja.
Pienet kissankellot kukkivat myöhään talveen, ne ovat myös levinneet paljon kasvihuoneen edustalla hiekassa
Rusokirsikat ovat tiputtaneet lehtensä nurmikolle kauniiksi tilkkutäkiksi
Jospa taas haravoisi nurmikon vasta keväällä, kun nyt ei kertakaikkiaan huvita...
Värit olivat kauniita tänäkin vuonna, nyt ne ovat jo muisto vain

Pieni pallovaahtera on tosi söpö!
Myrkkyliljat ja krookukset kukkivat vielä (Colchicum The Giant). Istutuslaatikosta löytyi kaksi uutta myrkkyliljaa, jotka peittelin mullan alle (Colchicum Lysimachus ja Colchicum Purpureum). Viime hetken alesipuliostoksia muistiin:
*Crocus Grand Maitre
*Tulipa Ballerina
*Tulipa Lasting love
Rosy dawn
Valkoinen kerrottu myrkkis kaverina hällä


Glögi kuin roséviini - hibiskuksenkukkaa jne. Herkullista.
Tänä vuonna astetta järeämmät sypressit ruukuissa, aika ihanat. Täytyy vielä asentaa näihin jouluvalot
Uusi kasvikokeilu: sain äidiltä Tulimarjan (pyracantha coccinea). Ainavihanta köynnös, talvenarka tietysti. Näin Kumpulan kasvitieteellisessä tälläisen ja ihastuin valtavasti.
Ruusujen ruskaa ruusupömpelissä

Jännittävä Konnanyrtti
Ihana Pallesorvarinpensaan (Eonymus alatus Compactus) punainen syyspuku. Nyt jo koko pensasjengi verkotettuna. Näiden pensaiden alle laittelin punaisia villitulppaaneja. 
Haen lohtua vuodenaikaan leikkokukista, kynttilöistä & glögistä. Haavat havisevat kullankeltaisina tuulessa. 

Viikolla istutin vielä muutaman alesipulin ja postista yllättyneenä noutamani pionin juurakot, jotka olin tilannut jo alkuvuodesta. Kuka näitä voi muistaa. Lajikkeet olivat kuitenkin aikainen "may lilac", laventelin sävyinen aikainen pioni, näitä Saundersin hybridejä ja 
Hillary, Itoh-pioni, ruusunpunaa, persikkaa, valkoista ja ripaus kultaa. 

Nyt on kaikki kukkapenkit verkotettu fasaanin ja jänisten varalta. Ei voi muuta kuin odottaa kevättä. Linnut syövät nyt ahkerasti tuijan käpysiä ja koristeomenoita.  Aronian marjat menivät jo lintujen pikkumassuihin. Vedestä ei ole pulaa, elokuusta alkaen on satanut lähes jokaikinen päivä. Pohjaveden korkeus on meillä jo keskimääräistä korkeampi. Amaryllikset, tasetit ja hyasintit ovat kasvamassa. Kaikki on toisin sanoen ihan valmista uuteen kevääseen🌱

lauantai 5. lokakuuta 2019

Syyskukkasipulien kimpussa

Surullinen Eiffel tänään
TAAS se aika vuodesta. Laatikko kukkasipuleita saapui Hollannista ja istuttelin ne kirpeässä syysilmassa. Huomenna verkotus ohjelmassa. 
Sipuliastiana shampanjamalja, ei huono
Viimeiset sävyt on suurta onnea, pala kurkussa hyvästelin puutarhaa. Nähdään puolen vuoden päästä...
Rusokirsikat hehkuvat punaa
Pilvikirsikka on punaisempi kuin koskaan, niin häkellyttävän kaunis
Eilen oli taksvärkkipäivä ja pojat pesi lattiat. Oli fantastista kotiutua töistä puhtaalta tuoksuvaan kotiin. Tänään asennettiin kiitokseksi peliluolaa teinipojille..poika yllätti kesken puuhan ja sanoi, että äiti on tosi siistiä kun meidän huoneen ikkunasta näkyy Japani. Hän haluaa isona juuri tälläisen puutarhan! Kirsikoiden punaiset latvat leiskuvat heidän huoneensa ikkunasta♥
Marjakuuset voivat hirmuisen hyvin ja ovat täynnä punaisia syysmarjoja
Ahh näitä japanilaisia kaunottaria...vaahterat, kirsikat, mantelit...

Poimintoja ensi kevään sipuliunelmista:

Pikkusipulikukkia

Crocus tommasianus Whitewell purple    aikainen, hopeanhohtoisen lila krookus
Fritillaria meleagris Alba                          valkokukkainen pikarililja
Iris reticulata Pauline                                 aikainen, munakoison värinen pikkukurjenmiekka
Iris Sheila Ann Germaney                          aikainen, erityisen vaaleansininen lajike
Scilla siberica Alba                                     valkokukkainen sinililja
Corydalis vittae                                           valkokukkainen kiurunkukka
Erathis hyemalis Flore Pleno                      kerrottu keltainen talventähti
Gladiolus imbricatus                                    idänmiekkalilja, monivuotinen lila gladiolus
Nothoscrordum  borbonicum                        tuoksuva pieni laukkakasvi, valkokukkainen

Tulipat

Peptalk                                                         kerrottu tulppaani, joka on yhtä lajiketta, mutta silti                                                                                 monivärinen, jossa viininpunaisia, kermanvalkoisia &                                                                             sekavärisiä kukkia (odotan!)

Merlot                                                          punaviinin värisiä yksinkertaisia tulppaaneja (hot)

villitulipat

humilis Lilliput                                            pieni, matala, tummanpunainen
humilis Samantha                                        pieni, matala, kerrottukukkainen, syvänpunainen
humilis Norah                                              pieni, vadelmanpinkki, jolla sininen ydin
Turkestanica                                                vanha tuttu, pieni ja aikainen, kermanvalkoinen pikkutulppaani

Vähän hintsusti noita tavallisia tulppaaneja tulee istettua, mutta jostain piti nyt säästää kun ostin pari amaryllistäkin. Toisin kuin yleisesti ottaen sanotaan, minusta näitä voi istuttaa myös liikaa. Väsyn riitelevien sävyjen keskellä. On kaunista kun puutarhassa on harmoniaa ja värityylikkyyttä ja ihmisen kauneutta on olla olematta ahne. Viime vuosina on tullut rikottua vastaan tätä ajatusta ja mokattua rankasti. Nyt yritän palata alkuperäiseen haaveeseeni. Ah tätä elämää, tulee tehtyä virheitä ja opittua niistä. Ehkä.

Istutin tasetteja taas lasipurkkiin soraan, kuten aina

Ihania pulleita amarylliksen sipuleja  
Akiko - kerrannainen ja valkoinen japanilainen jaloritarinkukka
Misty - pienikukkainen utuisen vadelmainen 
Tuoksuvia kumpikin

Ensi vuonna ei mikään ole kuin nyt - elämässä varminta on muutos - välillä hidas ja joskus nopea.  Puutarhassa, elämässä...

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Myrkkyliljoja, tuoksuja & ruskaa syyskuun viimeisinä päivinä


 Unelmani toteutui ja lauantaista tuli aurinkoisen kaunis. Syyskuu on muutoin ollut hyvin sateinen. Kauniit syysvärit alkavat etsiytyä puutarhaan ja ympäröivään luontoon. Pergolassa leijuu voimakas Katsuran tuoksu 
Jouduin siirtämään pienikokoisen sirotuomipihlajan pois pergolasta, koska uusi hankinta Posliinihopeaviini Ampelopsis glandulosa Elegans täytyy istuttaa juuri tähän. Se kun sopii liian  hyvin tummalehtisen mustaseljan, tarhavarjohiippa Lilafeen, kurjenpolvi Ravenin ja Katsuran kanssa. Pergolan amurinviini on kuin isokokoinen serkku tälle. Arkahan tämä on, joten katsotaan tilanne sitten keväällä. 

Syyslomaksi jää enää haravointi ja singelin levitys kasvihuoneeseen (toteutan viimein unelmani singelilattiasta kasvihuoneeseen). Taas on yksi vuodenkierto takana ja luonnon on aika levätä. Tänä vuonna en pelasta pelargoneja kuistille vaan laitoin kompostiin. Olen muutenkin kyllästynyt niihin. Vain ihastuttava taivaansininen lyijykukka on talvehditukseen matkalla. Persikan ja Viikunan istutin maahan. En kovin paljon sure jos kuolevat, mutta toivon niiden selviävän ensi kevääseen. Pakkasia ei ole tänne kulmalle vielä ehtinyt tulla.


Alppikärhöt kukkivat uudelleen, tuntuu niin keväiseltä, vaikka tammi jo tiputtelee lehtiää
Pergolassa aina ensimmäisenä lehteen ja kukkaan tuleva suuri koristeomenapuu Makamik on jo tiputtanut kullankeltaiset lehtensä, mutta kärhöt kukkivat vielä
Aivan ehdottomia syyslempiperennojani: valkokukkainen Lysimachia clethroides Autumn snow. En muuten ota tolkkua tästä lajikenimestä, koska sitä myydään Lysimachia clethroides-, fortunei- ja hybrid -nimellä. Mutta ihana on.
Piippuköynnös on lakastumaan päin. Vielä kurkistaa kainalosta Kultapallo
Nyt ne on pinkit..amurinviinin lehdet nimittäin, seuraavaksi väri on kirkkaanpunainen ja lehdet putoavat
Koristeomenapuut ovat koristeellisia syksylläkin: niiden lehdet saavat lämpimiä syyssävyjä
Tumma kaunotar -koristeomena teki ihanat vaaleanpunaiset koristeomput. Oikean puoleisesta omenasta lapseni sanoi, että sehän on pikkuinen peppu!
Hirmuisen kaunista on tuomipihlajien ruska. Oranssi on Rusotuomipihlaja, vasemmalla Marjatuomipihlaja hehkuu keltaisena, Isotuomipihlajat ovat vasta muuntamassa värejään..kuva alla...
Japaninverivaahterat punertavat
Ruusut kukkivat vielä
Myöhään syksyllä alkaa pikkuisen puutarhan toinen kevät, kun syksyiset sipulikukat puhkeavat kukkaan..suloiset syyssahramit, jotka usein leutoina talvina kukkivat vielä joulunpyhinä..valkoiset & tummanlilat nenänpäät pilkistävät vasta ihan vähän
Kauniit syysmyrkkyliljat, colchicum agrippinum. Aikaisin myrkkyliljalajikkeeni, hauskinta tässä on samaan tapaan ruudulliset kukat kuin pikarililjoilla
Colhicum Rosy Dawn. Kuva valehtelee värin, on oikeasti tumman lila, jolla valkoinen nielu
Kovasti lisääntymään päin ja oikein tanakkavartinen
'
Colchicum waterlily
Colchicum autumnale var. album plenum
Colchicum speciosum album, yksinkertainen valkokukkainen ja tanakkavartinen. Olen istuttanut kaikki niin, että muu kasvusto tukee näitä kaunottaria
Colchicum The Giant, vasta aloittelemassa tässä useamman sipulin voimin. Tilailin taas yhden sipulin lisää, tällä kertaa lysimachia -lajiketta
Pitkä ilo ollut Punalatvasta, vielä on kukkia puutarhassa...se uusi hankkimani valkokukkainen versio on vähintään yhtä ihastuttava
Pakko ihastella vielä Tarhakotakuusama Monetia jos se ei selviydykään tulevasta 
Sedum Red Sparkle on ollut suloinen, värissä vivahde tummaa hopeaa
Kirsikoilla on tunnetusti kauniita syysvärejä, kuten tämä pieni pensas Ko-jo-no-mai todistaa
Vieressä Kirsikkasorvarinpensas on saanut astetta hempeämpiä sävyjä
Viimeiset kukkivat kasvit ovat ötökkamagneetteja. Kylmyys on itseasiassa tullut ennätysaikaisin tänä vuonna ja se ennakoi vähintään puolen vuoden talvijaksoa. 
Kylvin  Koiruohoa tänä kesänä, istuttelin sen taimia nyt aukkopaikkoihin. Siinä on herkullinen hopeanhohde. Myös tänä kesänä paviljonkin pylväisiin lisätyt Metsänätkelmät voivat hyvin, niiden on tarkoitus kukkia alempana kuin nyt pylväissä ylhäällä kukkivat kärhöt & ruusunätkelmät
Heliopsis Punto Rosso (kutsuin tätä jossain vaiheessa väärällä nimellä, oh no) on osoittautunut juuri sellaiseksi mitä haaveilin...myöhään kukkivaksi pirteäksi väriläiskäksi, se kukkii uhkeana vieläkin
Aivan ihania syysvärejä tarjoaa myös Jalomesiangervo Filipendula Kahome
Syksyllä palaan aina tähän puutarhan kohtaan
Voi näitä Rusokirsikan värejä
Pilvikirsikka värittyy vaiheittain
Tunnelmallisia kivikon kasveja: Kirsikkamanteli, Japaninverivaahtera, heiniä...
Kasvihuoneen luona Punahatut vielä kukkivat
Ihanaa rappioromantiikkaa suuressa kukkapenkissä...tässä alla on Mustarastaan koti. Hän on viime aikoina keskittynyt rouvansa kanssa syömään sekä Aronian että viinimarjat ja on nyt aloittanut koristeomenoiden järsimisen. Suloinen.
Pienet vaahterat  alkavat värittyä syyskuosiin, niin myös Koreanperhosvaahtera
Olen niin happy uudesta Hurmevaahterastani (Faassen´s black). Sävy sopii täydellisesti yhteen purppuraheisiangervojen, keltajapaninangervojen (jotka ovat passelisti lähteneet leviämään kauhurinteeseen) kanssa. Vaahteraprojekti nytkähti hienosti maaliin kun toiselle puolelle sisäänkäyntiä kaksi Mongolianvaahteraa. 
Pylväspihlaja on todella ihana juuri nyt
Ruusupömpelistä on tullut kiehtovan salainen paikka kun koristeomenapuu Tammisaaren oksat olen taivutellut kehikkoon. Taustalla kasvaa ruusuja. 
Tammisaaren lehdet ovat hyvin kauniin väriset, pronssinpunaiset
Sen viereen ostin alelöydös Katsuran, joka ei ole vielä syysvärittynyt
Eikö ole ihan älyttömän söpö? Ginkgo biloba Mariken, kääpiökasvuinen neidonhiuspuu
Ei ehkä ole hortensian voittanutta kevät-kesä-syksykukkana, vieläkin kaunis...
Sisäänkäynnin kukkarappunen on taas somistettu talvea varten tädykkeillä, hopealangalla, pikkukuusilla ja eri värisillä kanervilla. Ehkä tästä talvesta taas jotenkin selviää. 
Saaripalstalta olen saanut tämän kärsimyskukan upean taimen, joka on kohta koristellut koko torppamme, ihana!

Tämän kesän häkellyttävin asia on, että osa rikkaruohoista kuoli kuivuuteen. Maisema on tänään jo erilainen kuin eilen, rakastan seurata luonnon suurta muutosta🍁