lauantai 29. tammikuuta 2011

Pelargonit




Leikkasin äsken kuistilla talvehtineet pelargonit. Suurin osa vaikutti selvinneen hyvin, mutta muutama riippapelargoni oli huonossa kunnossa. Muutaman viikon päästä vaihdan mullat ja sormet ristissä odotan kevättä. Ystävän kanssa tehtiin tilaus esikasvatettavista kesäkukan taimista Kodin Kukat -puljuun. Minä valitsin riippuvihreää Intiaaniminttua ja harsomaista valkokukkaista Poutapilveä ja ystäväni eri värisiä Lumihiutaleita. Saapuvat maaliskuussa, ihanaa, nyt on jotain odotettavissa...ulkona sataa taas lunta.....

tiistai 25. tammikuuta 2011

Annuellit eli kesäkukat


Annuellit
...kaunis sana, jotenkin runollinen....



Tämä on rakkaudentunnustus kesäkukille. Onko muuta yhtä varauksettoman ihanaa kuin värikkäät kesäkukat; helppo viljellä, kukoistavat kesän ja kesäkukista tykkää kaikki vauvasta vaariin. Kehäkukan tai samettikukan kasvattamisessa on sitä paitsi vaikea epäonnistua. Ruukussa, vihannesmaalla, laatikoissa, siirtolapuutarhassa, kartanossa, köyhän tai rikkaan luona. Itsekasvatettuna, esikasvatettuna, kaupasta kannettuna...





Mielestäni kuvat eivät koskaan tuo esille kesäkukkien kauneutta riittävästi, ne pitää kokea itse!

Kehäkukka, Tuoksuherne, Unikot, Ruiskaunokki, Auringonkukka, Malvikki...

Lasten omaan laatikkoon kylvetään taas kuulemma auringonkukkaa, "kun mä haluan keltaista äiti vaik sä et siitä tykkää, mä tykkään värikkäistä kukista..."

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Perennat

Poimintoja muutamista lempsuperennoista...

Isotähtiputki, kaunis roosan ja limen väriyhdistelmä ja vaaleanlila Ritarinkannus




Kuunliljat ovat mahtavan reheviä, rikkaruohoja löytyy keväisin tästä kuunliljapenkistä pyöreä nolla, kasvit tukahduttavat ne täysin. Bonusta on myös se, että kun kevään tulppaanien kukinta on ohitse, kuunliljat vasta nousevat maasta ja peittävät rumat, kellastuneet tulppaanien varret.



Punahattu
on ihana! Syksyn alesta ostin myös valkoisen ja kerrottukin muoto houkuttaisi kovin.



Sammalleimu, ikivihreä ja niin kaunis muureilla.



Arovuokko ja vuokot yleensä ovat niin suloisia! Valkoinen Särkynyt sydän on klassikko.

Sydämiä

Tätä nurkkausta tekee mieli koko ajan muokata & väsätä.
Sydänportille piti tehdä tietysti kaveriksi sydänaskelma.



Japaninvaahtera naksahti katkipoikki viime talven lumikuorman alle, mutta onneksi jäi edes matala varsi. Jännitän miten viime syksynä, ihan viime tipassa istuttamani riippahernepuu ja vartettu lehtikuusi selvisivät, ei ole ollenkaan varmaa, että poloiset ehtivät juurtua. Kivikkoon istutin villitulppaaneita ja niitäkin odotan kovin!



Ruukkuun olisi kiva laittaa tänä vuonna jokin todella iso puska, vaikkapa bambua? Harmi ettei tullut ostettua koristemaissin siemeniä.




Edustalla oleva vihreä puska on Mantelikirsikka, tummanpunainen japaninvaahtera, vihreä salaatin näköinen on Palloesikko, heinä Sininata, havu kääpiöpilarikataja ja harmaa kasvi on neilikkaa.

Marketanpuistossa

Haaveilen aina välillä ulkomaille suuntautuvasta puutarhamatkasta, mutta olemme oikeasti perhe, joka ei matkusta koskaan. Onhan tietysti ekologinen tassunjälkikin niin huomattavasti pienempi. Näyttelypuisto Marketanpuistossa Espoossa käymme kuitenkin usein.

Saisipa näitä surukuusia omaankin pihaan...




Tai ihanaakin ihanamman hevoskastanjan...aah.


Puistossa on kiva vaellella ja lukea nimikylttejä tai ihastella erilaisia kivitöitä & kasvihuoneita.




Todellinen syy käynteihin on tietysti leikkivempeleet...


lauantai 15. tammikuuta 2011

Muistoja viime kesästä



Tänään olen inhonnut intensiivisesti talvea, pakkasta ja pimeyttä. Yhtäkkiä tulikin mieleen hellekesä 2010. Löysin kuvan, jossa on heinäkuisia mittarilukemia näkyvillä, alempi lukema on sisätiloista....




Oli kuitenkin ihanaa olla lomalla.




Ovenpielessä "viikate" aina valmiina :)

Kohtaamisia puutarhassa



Puutarhassa parasta on, että se on paikka, joka on avoinna kaikille. Usein puutarhassa tapaa lapsia ja ystäviä. Sammakoita, perhosia, naapurin kissoja, citykaneja ja joskus jopa pahasti rääkäisevä fasaani tepastelee vastaan.

Muistelin omia parhaita hetkiäni puutarhassa ja totesin, että ne kaikista kauneimmat ovat kaikesta huolimatta yksinäisiä hetkiä hämärän jo laskeuduttua.

Metsä- vai peltoihmisiä?




Olen kehittänyt oman puolivakavan teoriani, joka kuuluu näin: on olemassa kahdenlaisia ihmisiä, toiset pitävät metsämaisemasta ja toiset puolestaan palvovat peltoa.


Luonteenpiirteistä en uskalla sanoa mitään, mutta ounastelen erojen johtuvan osittain lapsuudenmaisemasta ja suojautumisentarpeesta.

Itse olen metsän palvoja ja empiiristen tutkimusten jälkeen todennut kerääväni metsäihmisiä ympärilleni. Silti on välillä todella virkistävää törmätä peltoihmisiin.

Metsässä minut valtaa voimakas rauhan tunne. Rakastan metsässä samoilua, erilaisia metsätyyppejä ja puunjuurien yli hyppelyä. Metsässä juokseminen ei tunnu lainkaan raskaalta.

Jatkan teoriani kehittämistä ulottaen sen pikku hiljaa myös luonteenpiirteisiin :)

Taimitarpeistot esille!

Kevään alku jäi kahden päivän mittaiseksi, valitettavasti. Lisää lunta ja pakkasta...yök.

Taimitarpeistot on kaivettu osittain esille ja Bauhausista ostin tänään muutaman vuoden tuumailun jälkeen Pluggboxin (harmaa loota kuvassa) & taimimultaa. Kokeillaan sitten tätäkin vempelettä. Viime vuonna testasin turvepotteja, mutten pitänyt niistä yhtään.




Mitä nämä rumilukset ovat? Tietysti taimitunneleita ja pienoiskasvihuoneita. Viinirypäle-, tomaatti- ja kakkupakkauksia.




Viherpeukaloiden sivuilla olen käynyt ahkerasti haaveilemassa ja valmiina on jo pitkä lista, josta täytyy vielä karsia....

Kesäkalusteista

Tälläisellä keitaalla vietämme kesää ja kahvittelemme, silloin kun ampiaiset eivät aja porukkaa kovaa kyytiä pakoon sisälle. En tykkää yhtään kalustosta tyylillisesti. Hinta vain oli kohdillaan joten hairahduimme ostamaan puutarhakaluston. Hyvähän niissä on istua, ovat tukevat ja muistuttavat ehkä hieman maalaiskesistä mummon luona.



Jos voittaisin lotossa, ostaisin heti Grythyttanin klassikkokaluston.




Onneksi on edes pirtsakat retrotuolit; ihanat loikoiluun & auringonottoon!

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli



Tänään onkin huhkittu lumitöissä, aamulla oli yllätys odottamassa, keli plussan puolella! Kevät tuleekin jo nyt! No, heh ei tule vielä, mutta ainakin lumet sulaa kovaa vauhtia. Kyllä kiitos!

lauantai 8. tammikuuta 2011

Odotusta




Tältäkö se taas tuntuu, kevät..?

Katsoin muistiinpanoistani, että kevät tuli toukokuussa viime vuonna. Toivottoman pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen lumet sulivat pois parissa viikossa. Tänä vuonna on vieläkin enemmän lunta. Koska kevät tulee ja tuleehan se varmasti?

Höpinää pallotuijasta ja muustakin



Tähän aikaan vuodesta, ällöttävän tammikuun aikana, sitä oikein ahmimalla ahmii kevätkuvia. Ja ikuisesti harmittelee miksei koskaan kuvaa tarpeeksi kuvamateriaalia? Kuitenkin aina tuntuu, että naapuritkin miettivät onko tuo aivan kajahtanut kun pyörii saman kukan kimpussa klik-klik-klik.

En ole aina ollut erityinen tuijien ystävä, mutta olen oppinut niitä arvostamaan. Paras tuijista on kuitenkin pallotuija, haaveilen pitkästä pallotuija-aidanteesta, sitten joskus. Pyöreät muodot ovat miellyttäviä, sen huomasi myös siskoni vauva joka hajotti tämän koristepallon touhukkaana :)

Seinät kukkivat

Mieheni kysyy, että onkohan kasvi-innostus mennyt överiksi...?
Sisälläkin seinät kukkivat. Joskus itsekin mietin, että onko tosiaan ja mitä tapahtui harmoniselle, vaalealle kodille?

No, elämä on lyhyt.

Makuuhuoneessa mustaa Magnoliaa.



Keittiössä kukkivat kirsikankukat.





Kellarin portaikossa palmut. Inhoan puolipaneeleita, mutta kaipa ne jollain tapaa sopivat vanhoihin taloihin. Ainakaan en kiinnitä niihin yhtä paljon huomiota huumantuessani palmuista.




Miesparka!

Kevättä ikkunalaudalla

Taas on aika kylvää kevättä ruukkuihin.
Herneenversot ovat herkullisia, parissa viikossa itävät ja maistuvat tosi hyviltä leivän päällä tai pastassa. Laitoin juuri herneet itämään, satoa odotellessa...

Roses

Tunnustan pelkääväni hieman ruusuja. Niiden kanssa eläminen on jotenkin hankalaa, tuntuvat olevan aika vaativia kaunottaria. Joka ikinen kesä olen saanut huhkia mäntysuopaliuospullon kanssa niiden kimpussa. Jos ei ole kirvoja niin sitten jumalattoman kokoisia toukkia. Pari takkiakin ovat ruusut piikkeineen tuhonneet, puhumattakaan leikkausoperaatioiden vaurioittamista käsistä joita särkee aina pitkään. Äitini ja pihan alkuperäinen omistaja kuitenkin rakastaa ruusuja joten minunkin puutarhastani löytyy muutamia. Ruusut ovat tietysti todella kauniita kukkiessaan.

Juhannusruusu on suomalainen klassikko.



Tuntematon suuruus tämäkin. Mielestäni muistuttaa kovasti Mustialanruusua, todella hyväntuoksuiset, vaaleanrosat kerrotut kukat. Oikea pyhänhäväistyssijoittelu mielestäni, perinneruusu, koristeheinät ja runsaasti kiveä :)




Tuntematon ruusulaji, köynnöstävä ja väri kaunis ruusunpunainen. Kukkii todella ahkerasti.


Lisäksi löytyy valkoinen köynnösruusu Pohjantähti ja maanpeiteruusua ´Fairy`.

Kukkien siemenet 2011




Siemenpusseja on tullut taas rohmuttua Sulo Vilénin tyyliin, varsinkin kun joulua ennen oli toimitusmaksuton monessa paikassa. Pitäisi malttaa nyt mielensä vaikka siemenkuvastoja tipahtelee postilaatikkoon.

Ihmeellistä miten monta sinisävyistä kasvia on mukana, en erityisemmin edes pidä sinisestä. Mutta mennään fiiliksen mukaan.

Tänä vuonna on erityisesti kesäkukkiin painottunut viljelyinnostus. Kamalaa, että pitäisi vielä pinnistellä pari kuukautta ennen kuin pääsee kylvöpuuhiin.

Kesäkukat:
Punapellava, matala punainen
Kalifornian tuliunikko, punainen
Kalifornian tuliunikko, valkoinen (näistä pojat intoilee, koska Salama McQueen on myös Kaliforniasta)
Kosmoskukka, kerrottu vaaleanpunainen
Kosmoskukka, korkea monivärinen
Sirokesäkynttilä, valko-vaaleanpunainen
Kirjosalvia, moniväri


Köynnökset:
Aitoelämänlanka, punainen
Kelloköynnös, valkea
Ruusupapu, vaaleanpunainen
Tuoksuherne, vaalea lila

Perennat:
Morsiusharso, valkoinen
Ruusunätkelmä, sekoitus
Siperianpallo-ohdake, sininen
Kaukasiantörmäkukka, eri lilan sävyt

Kasvimaalle helpot perinteiset:
Kehäkukka, Pink Surprise
Kääpiösamettikukka, kelta-punainen
Auringonkukkia, punainen korkea ja pörröinen teddy keltainen

Puiden rungot ja oksat

Puiden rungon ja oksat ovat niin kauniita. Rakastan varsinkin vanhojen jalopuiden mustia, ryhmyisiä runkoja. Niitä on onneksi työmatkallani yllin kyllin, varsinkin Helsingin vanhoissa puistoissa on vanhoja veistoksellisia puistopuita. Talvella niiden mustat rungot piirtyvät kauniisti kivitaloja vasten. Kotipihasta ei samanlaisia ihanuuksia löydy, mutta monilla pensailla on todella kaunis runko.

Köynnöshortensia on herkullisen suklaanruskea.




Kaunis on myös kuutamohortensia, jolla on herkät, punaruskeat oksat.



Oma lempparini on Kuusama, joka on kai aika mitätön pensas, mutta olen jotenkin siihen ihastunut. Kurttuiset, miltei kuolleelta näyttävät oksat ja taiteellinen ulkoasu.




Laikkukirjokanukka on myös ihana, oikein loistaa punaisena hangen keskellä. Siitä ei ole valitettavasti kuvaa.

perjantai 7. tammikuuta 2011

Kirsikat

Koristeomenapuuihastuksen ohella roihahtelee rakkaus kirsikoihin. Voisipa joskus viettää ihkaomaa hanamia, kirsikankukkajuhlaa kotipuutarhassa.



Kirsikkaisia:
Rusokirsikka Prunus Sargentii
*Roosat kukat, kaunis punainen syysväri
*I-II

Koristekirsikka Prunus `Kanzan´
*roosat, kerrotut kukat
*(I) 2 talvea selviytynyt


Koristekirsikka Prunus Kiku-Shirade-Sakura
*riippakirsikka, kerrotut roosat kukat
*(I) arka! vielä ei tietoa elääkö talven yli, jännittävää

Pilvikirsikka Prunus pensylvanica
*valkoiset kukat
*pysty, kapea muoto, kaunis puu
*nopeakasvuinen
*I-III (näitä on käsittääkseni myös pohjoisemmassakin :) )

Kuriilienkirsikka Prunus nipponica kurilensis ´Ruby`
*vartettu roosakukintoinen pikkupuu
*I-II

Lamohietakirsikka Prunus pumila depressa
*valkoiset kirsikankukka, maanmyötäinen pensas
*ihana kirkuvanpunainen syysväri
*I-V




Kirsikkapensaista kestävimmäksi on osoittautunut kevätpuutarhamessuilta ostettu mantelikirsikka prunus glandulosa rosea plena (kuvassa), kasvaa kivikossa ja kukkii ihanin valkoisin kerrotuin kukin, kuten nimikin kertoo. Sen sijaan prunus tomentosa eli nukkakirsikka kuolla kupsahti heti, sen pitäisi kyllä olla kestävä. Nyyh. Annan itselleni luvan ostaa vain pieniä pensasmaisia kirsikoita jatkossa. Eniten polttelisi suklaakirsikan ostaminen, sitä jo hypistelin taimistolla viime syksynä.

torstai 6. tammikuuta 2011

Tuijanurkkaus



Tuijanurkkaukseen maanpeitekasvia ja sopivaa puuta etsimässä...
Kuvassa koristeomenapuu Cheal´s weeping, ihana vaaleanpunainen kukkiva riippapuu, mutta elävä varoitus nettishoppailun vaaroista, koska on vartettu aivan liian matalalle ollakseen hyvä. Oikeasti kannattanee ostaa puut taimistolta, jossa voi valita itselleen sopivan puun. Vaikka on käytännössä hirmu hankalaa juosta etsimässä juuri sitä haluamaansa puuta. Riippapuu siirtyy kuunliljapenkereeseen ja tilalle on haaveissa jo uusi korkeampi puu. Mieluiten joku tummanpuhuva, mustaluumu tai kirsikkaluumu. Oikealla puolella on koristeomenapuu Makamik, vähän tummemman punaisin kukin kukkiva.

Viiruhelpi saa vapaasti levitä tuijien eteen. Alle haaveilen tosiaan jostakin maanpeitekasvista rumaa maata peittämään. Aikaisemmin olen vain heitellyt helppojen kesäkukkien siemeniä puiden alle. Tuijien välisessä kolossa on Sirotuomipihlaja. Aika tiivistä, mutta puut saisivat mieluusti kasvaa toistensa lomaan, peittämään näkyä naapuriin (ja erityisesti kompostoria). Valitettavasti en voi laittaa kuvia näkymästä, en ole kysynyt lupaa naapureilta. Keväällä tässä näkymässä pitäisi olla liloja pallerolaukkoja, pinkkejä liljatulppaaneita ja pikarililjoja.

Puulaattojen tilalle olisi tosiaan kiva saada joskus kiveys, sitten joskus.

Pieniä aidanteita ja "kasvishuone"



Ensi keväänä tähän näkymään kootaan pieni kasvihuone. Siis oikealle, kukkapenkin ja hiekkakentän väliin jäävään alueeseen, jossa on nyt lasten keinu ja muuta sälää. Toivottavasti ensi kesänä, mikäli laiskuus ei yllätä. Projekteilla on ainakin meillä taipumus venyä, joten omia tomaatteja toivon vasta kesältä 2012.

Syksyllä löysin tuohon autoalueen ja nurmikaistaleen väliin Kukkatalosta pikkukeijuangervoa 10 kappaletta hintaan 15 euroa. Jatkossa olisi kiva istuttaa pieniä pensasaidanpätkiä sinne tänne. Taikinamarja-aita kiinnostaisi kovin. Keltajapaninangervoa olisi myös saatava. Alussa ajattelin, että angervoita ei ainakaan pihaani tule ja nyt himoan niitä jatkuvasti :) Siperia opettaa :)

tiistai 4. tammikuuta 2011

Lisää sisävihreää

Vellon vielä sisällä olevassa vihreässä kun kevätpolte on niin suuri.


Lisää köynnöksiä, yhdistelmä aasinkorvaa ja kultaköynnöstä samassa purkissa.




Bonsai on villiintynyt. Tällä hetkellä yksi oksista on ihan kalju...apua...bonsait on kyllä vaikeita tapauksia. Sellaisen ihan pienen onnistuin jo nitistämään. Kastelen joka toinen päivä.



Lisää pelargoneja ja Lidlistä heräteostoksena meille kotiutunut banaani.



Ja K-marketista löytynyt jouluruusu hyvässä seurassa :)