tiistai 18. huhtikuuta 2017

Pääsiäisen pihatutkailuja

Kasvihuoneessa tuoksuu neilikka kun avaa oven. Paras ilmanraikastin ikinä. Tule mukaan pienelle pihakierrokselle

Tuoksuköynnöskuusama
Palloesikkojen värit alkavat paljastua
Kevättähdet kukkivat (Pink Giant)
Pikkusinililjat (roseus) ovat minusta pienoisversioita näistä vaikka "sukunimi "onkin niillä eri
Krookuksista on paljon iloa. Tämä hopeanhohtoinen vaaleanlila on minusta kauneimmasta päästä, hänen nimensä on Vanguard ja on tommasianuksen ja tavallisen sahramin risteymä
Tässä näitä pikkuruisia tommeja, tommasianuksia
Tämä on puolestaan tommasianus Roseus, vaaleanpunainen

Vertailukuvaksi tricolor, johon ehdin jo aiemmin sekoittaa nämä. Vanhuus on iskenyt
Tämä on ainakin pubihenkinen Mr. Pickwick
Varjoisalla pohjoispuolella kasvaa Prince Claus -krookuksia
Tästä kasvihuoneen pikkupenkistä tuli juuri sellainen kuin haaveilin syksyllä...istutin siihen rivistön Snowbunting-krookuksia, ihania. Niiden alla vihreänä näkyy viime kesän kylvöt Kissankellot, aidanteena on valkokukkaista Iisoppia ja sitten tässä kasvaa tietysti aarteeni Ruusupioni...
Persiansinililjat ovat miniatyyrikokoa, mutta ne tuoksuvat...keväälle, puhtaille ulkokuivatuille liinavaatteille
Niiden isommat serkut Posliinihyasintit ovat vielä nuppuisena
Skillat aloittelevat myös kukintaansa, ne sinisistä sinisimmät
Pensaista uskalsin vasta kurkata Nietospensaiden tilanteen, hengissä ovat ja nuput pullistuneet. Olen siitä onnellinen
Omenoissa ja kirsikoissa pehmoisia&pulleita nuppuja, värikkäitäkin. Tässä rytökasassa riippakoristeomena ja riippakirsikka, joiden välissä roosa tähtimagnolia
Ilonaihe on myös vaaleanpunakukkaisen (Pink Lady) Japaninruusukvittenin punainen silmu
Tosi pulleat nuput on Kuriilienkirsikassa

Kuistilla on vihreää ja se kirsikkapuu. Ja aivan hirveä pikkukärpäsinvaasio meneillään. Ehkäpä päästän yöpakkasilman aamulla hetkeksi sisään ja toivon parasta.
Hauskan kirjava flamingopaju

Herkut Amurinängelmän helminuput, laitan kuvan vielä kun se kukkii

Ja Jack Frost, messuostos Rotkolemmikki

Ruusun tuoksuinen pelargoni tekee ruusuntuoksuisia pikkukukkia
Vähän lisää tuoksuhernettä tulollaan
Hyasinttipavut ovat kauniita taiminakin, jonkin verran hitaita itämään, epäuskoa pukkasi



Prinssi Nikolai kukkii, hitusen vaaleanpunaista on valkoisen seassa





Sain sen kasvihuoneenkin viimein pestyä, ihan tiskiharja ja saunalta kannettu vesi-metodilla. Olipahan urakka. Tietenkin yksi lasi viilsi kättä niin pahasti, että piti lähteä ensiapuun tikattavaksi. Kyllä niin taas harmitti koko lasihuone, että pitikin se mennä ylipäätään hankkimaan. Tuntuu kuin  se olisi vain yksi kuurattava paikka lisää. Jospa se tästä vielä iloksi muuttuisi kesän mittaan.

Pääsiäisenä tuli harrastettua joutilasta sightseeingiä, käytiin huvikseen ajelemassa nuoruuden alueilla Pohjois-Helsingissä päin, etsin jopa tovin enoni hautaa Malmin hautausmaalla sitä löytämättä, olisin tahtonut niin jättää kukan. Yhtäkkiä elämä on näin pitkällä. että alkaa olla muistoja sieltä täältä, eikä vähiten niistä puutarhoista ja puistoista jopa hautausmaan istutuksista, paikoista missä on käynyt joskus. Pahinta on kuitenkin tämä megalomaaninen väsymyksen tunne.

Taimistoilla tuli tutkailtua kaikkea mielenkiintoista. Useimmat taimistot ovat nyt avautuneet, aika paljon pihanlaittajia siellä olikin. Valikoimat ovat aika huikeita näin aikaisin keväällä, nyt voi tarvittaessa poimia kivat jutut päältä. Olin kuitenkin niuholla päällä, ostin vain sen kirsikan ja kasvihuoneeseen kesäneilikan kasvihuoneeseen (tuoksun vuoksi). Pergolan lattiaprojekti on tämän kesän hanke, joten haimme betonikiviä ekan erän sitä varten. Tarkoituksena on säästää kuljetuskustannuksia ja roudata kiviä pienissä erissa Bauhausilta (silti auton pohja iskee kipinää Kehä II:lla, hah). Lattiasta on tulossa musta-harmaa-ruudullinen betonikivilattia. Minusta oikein nätti, pelkistetty ja edullinen. Hyvästi kaatumiset liukkailla puuritilöillä, toivon. Sitten kun vielä osaisi asentaa kivet niin ettei lattian olemus ole aivan vino.

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Sinäkin prunukseni


Sain läksiäislahjaksi rahaa kun vaihdoin työpaikkaa. Vanhaa työpaikkaa on ikävä. Rakastan kirsikoita. Ratkaisu? Istutan kirsikkapuun ja kutsun entiset työkaverit sihijuomalle kun se kukkii. Prunus! (kuvassa messuilta ostettu särkynytsydän yms.)

Kirsikkapuita tarvittaisiin monta massaefektin aikaansaamiseksi (= unenomainen vaaleanpunainen hattarapilvi). Ostin toisen samanplaatuisen koristekirsikan kuin jo aiemmin (prunus accolade) ja sen myötä alan rakentaa kirsikka-paviljonkia. Joskus vuosien kuluttua on ehkä tunnelmallista istuskella siellä kirsikoiden kukkiessa. Hankaluus on suojata koko komeus ristihuulien mellestämiseltä. Onneksi unelmat ovat etupäässä sokeita käytännön pulmille. Miltä kuulostaa kaaren muotoinen rivistö kirsikoita? Kuivalta kepiltähän tämäkin puu näyttää vielä, pitää pystyä kuvittelemaan sen loisto. Otin varmuudeksi sen yöpymään kuistille. Siellä taimistolla laiteltiin hallaharsoja kasvien päälle, iso urakka.
Prunus subhirtella x sargentii ´accolade´, on rusokirsikan ja kevätkirsikan jälkeläinen. Rusokirsikka on lempparini, mutta se on paviljonkiin liian iso. Rusokirsikka on kestävämpi, kevätkirsikka arka, siitä voisi päätellä tämän puun seilaavan siinä välillä. Jos hankkisi yhden kirsikan per kevät ja kymmenen vuoden päästä olisi valmista kenties? Mielessä on jo pitkä rivistö eri kirsikkalajikkeita. Näin sitä löytyi sitten minunkin elämälleni tarkoitus.
Rusokirsikat olen istuttanut vierekkäin portiksi, niissä on nyt pulskat nuput, joista osasta voi aavistaa vaaleanpunaista...epäilen, että se on noin pari viikkoa kukintaan. Maksimissaan kolme (tai suutun)
Kirsikkaista pääsiäistä sinullekin. Pääsiäisen parhaista tuoksuista vastaavat nämä keltaiset narsissit. Kun avasin ulko-oven, pöllähti vastaan eteerinen tuoksupilvi. Aah. 

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Taimistokäyntiä, kylmää kevättä & pääsiäistunnelmaa

Pidän ajan tasalla olemisesta, mutta tänä keväänä se ei vaan onnistu, vaan laahaan myöhässä kaiken suhteen. Kuvatkin tulevat taasen viiveellä tänne ja se ihan pikkuisen häiritsee. Mutta kun laittaa asian perspektiiviin niin tajuaa itsekin: jälkikäteen näitä tuskin kukaan muistelee. Aurinkoisena aamuna kuistilla otettuja kuvia. Kuvassa on Salix Flamingo, kirjavalehtinen paju
Tiukukärhö Arabellan nuput. Kevät on kevät vaikka voissa paistaisi. Todellakin kärsin tästä kylmyydestä, kun muutenkin palelen suurimman osan ajasta. Haaveilen pitkästä kuumasta kesästä, pulahduksista ammeeseen ja joutilaista päivistä kodinkohennusprojektien väleissä. Niin ja tuoksuvista kukkasista tietysti. Kuvia puutarhasta:
Valkoinen sinivuokko on lempparini, tahtoisin niin valkoisen näsiänkin. Näin sellaisen kun oikaisin tässä taannoin metsän poikki! En ole koskaan ennen nähnyt valkokukkaista luonnossa
Kiurunkannuksiin olen vasta joitakin vuosia sitten päässyt mukaan. Tässä on pinkkikukkainen nuppuisena, messuilta ostin keltaisen


Tämä on muistaakseni sininen kiurunkannus, vieressä luonnonkukat Kevätlinnunherneet heräilevät
Miniatyyrikivikossa on elämää...sieltä nousee koiranhampaita ja pikarililjoja, taitaa olla jokunen villitulppaanikin joukossa. Keskellä näkyvä punaiset versot kuuluvat Koreanperhosvaahteralle, siltä otin jo suojuksen pois
Alliumit kurkistavat kevättä, en hirmusti välitä näistä, mutta alesta ostin kaksi pussia lisää jotain randomalliumeja, vaaleanpunaisia. Kuollakseni en muista minne ne istutin, mutta kohtapa tuo selviää
Oma lempikrookukseni on Snowbunting, se puhtaanvalkea & leviävä, istutan näitä mieluusti lisää
Nämä isokukkaiset eivät ole ihan niin herkkiä. Jos saisi esittää jänöille toiveen, niin mutustelisivat näitä...mutta ehei, tietenkin ne aikaisemmat ja herkimmät kasvitieteelliset maistuvat tietysti parhaimmalta.

Kirjopikarililja on heittänyt jo itsensä tutulle mutkalle ja muodostanut nupun, näitä tulee aina vahingossa tallottua siistimishommissa

Persiansinililjat ovat tässä vielä nupulla, mutta nyt kukkivat parhaillaan...ihania pikkuisia tupsahtelee sieltä täältä. Näiden jäljessä tulevat pian astetta suurikukkaisemmat posliinihyasintit, jotka on nimetty löytäjänsä, kuuluisan kasvitieteilijä Apollo Musin-Pushkinin mukaan (puschikinia scilloides). Musin-Pushkinin suku on vähän tunnettu meilläkin, koska Aurora Karamzinin (ainakin Espoolaisille merkittävä profiili) sisko avioitui tähän kreivilliseen sukuun (Siskon nimi oli Emelie Stiernvall ja aviomiehen Vladimir Musin-Pushkin). Heidän tyttärensä kasvatti puolestaan Aurora kauniissa Träskändan kartanossaan (jossa minusta on Suomen kaunein pergola!)  ja Marie-tyttärestä tuli myöhemmin sukunimeltään Linder, Kytäjän kartanon emäntä (yksi "kirouksen" uhreista) ja hänen pojastaan puolestaan Mustion linnan isäntä. Marie oli myös ensimmäisiä suomalaisia naiskirjailijattaria. 

Mutta takaisin asiaan historian uumenista
Runoilijannarssisit eivät ehtineet pääsiäiseksi

Pikkusinililja rosea 

Ja vieressä kaverinsa Pink Giant, joka on Kevättähti, jota ilman puutarha ei ole puutarha minun mielestäni. En kai ala kuulostaa jo vanhalta jäärältä...

J.S Wijt ja George-irikset vuorossa seuraavaksi, väriltään ovat tummanliloja. Kaikista myöhäisin on keskisininen Harmony, suosikkini vaikken edes ole erityinen sinisen ystävä. Mutta jotain spesiaalia siinä on, palataan asiaan kun "hän" kukkii

Iris Katherine Hodgkin tuulen vempullettavana. Pikkasen käy hermoille tuo jatkuva puhallus!

Sininen versio Pikkusinililjasta on vähän hitaampi kuin roosa. Tämän sain kun ostin kerran pussillisen roosaa. Jaahas.

Aikaiset perennat nupulla, tämä on valkokukkainen Imikkä Sissinghurst white. Näitä imiköitäkin tekisi mieli lisää, en vain koskaan löydä niitä mistään. En muuten uskalla vielä tehdä pensas- ja puukierrosta ja tarkistaa onko tullut siiviliuhreja. Voi tulla paha mieli.

Ensimmäinen taimistokäyntikin on kylläkin jo plakkarissa. Se oli kyllä aika ihanaa. Yleensä olen saanut aika yksin, mutta oli reippaammin väkeä liikkeellä, vaikka keli on hyytävä. Poimin kuviin muutamia kiinnostavia uutuuksia (minusta). Kukkatalosta, kävin kyllä Taimimaassakin, mutta unohdin siellä kuvata.
Kultaisista kasveista povataan trendiä tälle kaudelle, tässä lupaavan kaunis yksilö, Welsh gold

Kirsikoita en voi vastustaa...olin jo marssimassa lähes taimistokassalle kirsikka kainalossa, kun onneksi taloudellinen puoli muistui mieleen...rusokirsikka tulee taimistoihin ryminällä tällä kaudella, veikkaan...aiemmin ollut jossain anonyymina taka-alalla, nyt tuotu rohkeammin esiin....tämä oli kuitenkin accolade

Hieman tökerösti vartettu kyllä..taustalla on makea iso huitulakirsikka, jättepitkä oli hän. Unohdin lajikkeen, mutta lehdet ovat kai sillä tummat


Todella kiinnostava oli tämä kääpiökirsikka Frilly frock, kiharainen ulkoasu. Mutta voi reppanaa, oliko kylmä puraissut kenties kuljetuksen aikana, kaikki kirsikankukat näyttivät hieman palelevilta

Nyt on muikea hinta Tulppaanipuussa, viime kausien trendikasvi

Hevoskastanjan jyreät nuput ovat iloa silmälle, tulin näistä hyvälle tuulelle. Siteeraan lapseni suosikkiohjelmaa My little ponya: KEVÄTTÄ EI VOI PYSÄYTTÄÄ!

Japsivaahteraa kohtuuhintaisena

Molemmilla taimistolla oli uutena Helsingin nimikkosyreenejä, jipii, viimein tulevat kunnolla lisäykseen taviskuluttajan ulottuville

Lisää trendikasveja huokeaan hintaan

Tämä ihana mustavadelma minulla on. Unelmani olisi joskus päästä tuonne Loch Nessille, mutta tuskinpa enää tässä elämässä
Ostokset olivat tällä kerralla pienet. Ihana vaaleanpunainen saxifraga -patjarikko kotikatajan alle ja alussa kuvissa poseeranneet Arabella -kärhö ja hakuropaju pöytäversiona. Taimistot ovat auki koko pääsiäisen. Sivuhuomautuksena ikäänkuin.



Hyllyn perältä Prismasta löytynyt alekynttilä, narsissein koristeltu! Tänä vuonna jätän kauppaan tetenarcissukset, hieman teki kyllä mieli ottaa kassi kainaloon

Kevään suurin juhla -pääsiäinen- on ovella. Pääsiäispuu on tänä vuonna hitusen kummallinen, setri koristeltuna pääsiäisasuun. Iloista pääsiäistä teille hieman etuajassa toivotellen🌞🌞