sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Kevätkääryle

Kirsikoiden silmut ovat jo silmin nähden turvonneita. Se jos mikä tekee onnelliseksi. Tässä on riippamallinen japaninkirsikka penkereen päällä. Pientä pihakierrosta tarjoan. 

Iiriksiä kurkistelee sieltä täältä

Tämä ihme jäi kokematta tänä talvena: Diane-taikapähkinä ei kukkinut. Myöhemmin selviää onko se hengissäkään

Toinen taikapähkinäni on kyllä hengissä, mutta ei kukkinut. Tiedän kuitenkin, että monella se on Espoossa kukkinut tänäkin vuonna. Vieressä suht elinvoimaisilta vaikuttavat kaksi lempipensastani, Deutziaa eli Nietospensasta, toinen valkokukkainen plena ja toinen roosa strawberry fields

Tulppaaneja hilautuu esiin, krookukset on pupujussi nassuttanut matalaksi. Juuri kun niin odottelin niiden kukintaa, harmistus

Sininen sinivuokko kasvaa kuivassa ja varjossa jätti-ison pihakatajan alla...pinkit ja valkoiset eivät ole vielä avanneet nuppujaan myöskään

Kerrotun valkovuokon alkuja, ihanaa tervehtiä niitä!

syksyllä myöhään istutettu Japaninverivaahtera näyttäisi olevan hengissä 

Nyt nousee pikarililjoja, näitä olen istutellut aika paljon ympäri pihaa kun ovat niin kauniita

Näsiään on puhkeamassa jo lehdet

Tulppaanit ovat nupulla paikka paikoin

Suloiset virvaliljat ovat valmiina kukkimaan

Helleborus atrorubens eli tummanpunakukkainen jouluruusu kurkisti ujona lehtien keskeltä

Siniset skillat myös

Tässä on pinkki jouluruususeni

Iloitsen myös roosansävyisen tähtimagnolian (magnolia stellata rosea) vihreistä ja elinvoimaisista oksista. Tuo pullistunut karvainen nuppu on kukkanuppu

Keväänvihreitä narsissin alkuja korsien ja lehtimoskan keskellä

Hykertelen ensimmäisestä talvehtineestä laventelista. Olen aina iskenyt Lidlin yms. ruokakaupan laventelit maahan talvehtimaan ja aina ne kupsahtavat. Tämä oli ihan oikea laventeli, valkokukkainen ja se näyttäisi hyvältä nyt

Ollos tervehditty, kevät! Oi kevät, joka saapuu pelastamaan meidät talven kourista. Tunnen itseni aivan höperöiseksi & keväthulluksi. Heräävä luonto tekee niin iloiseksi. Viikko on ollut melkoisen vaihtelevaa säätä. Yhtenä yönä heräsin rajuun ukkoseen ja eräänä aamuna maa oli hetken valkoinen. Kirsikankukat kukkivat Tokiossa ja Washingtonin kirsikankukkapuistossa, olen ihastellut kuvia viikon mittaan. Meillä on ollut sateista ja harmaata, tänään paistoi aurinko ja huomasin heti miten uskomaton vaikutus sillä on mielialaan.




Mieli tekisi satsata pikkuisen kesäkukkasiin tänä vuonna. Yleensä pihistän niissä, mutta nyt kertakaikkiaan ei huvita. Istuttelin eilen ekat orvokit ulos ja kasvihuoneeseen. Niskaan nakkasi heti rakeita (kuten kuvasta näkyy). Orvokkeja Suomi 100 väreissä!

Olen lähes päivittäin silpunnut vähän korsia (niin innokkaana, että leikkelin vahingossa tukikepitkin, heh). Periaatteessa kaikki olisi aika valmiina...multaa täytyy hakea säkkejä ja jos yrittäisin tänä vuonna ekaa kertaa sitä lannoitusta....
Yhden ainoan hyasinttipavun sain toistaiseksi aikaiseksi. Messukuume polttelee ja kasvilista pitenee. Odottelen jo pääsiäistä. Joudun kokoajan jarruttamaan, etten tilaisi mistään netistä kasveja. Illat luen Saila Roution ihanaa uutta puutarhakirjaa ja saan siitä inspiraatiota kukkaisiin uniinkin.

Onnea on.....kevät. 

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Keväisissä puutarhatöissä


Tänään pääsin puutarhatöihin. Tuntui hyvältä, vaikka oli aika kylmä ja satoi jotain jäistä. Osittain maa on kuitenkin sulaa ja rikkaruohoja voi jo nyhtää pois. Harmaus roikkuu yllä päivästä toiseen. Tämän vuodenajan toistuvia perushommia on perennanvarsien silppuamiset, kivimuurin siivoaminen ja muut siivousjobit. Kivimuurin kolosista kaivelen heinää pois. Siisteyskäsitykseni on, kuten varmaan tiedätte jo, aika joustava. Puutarhassa saa olla hieman villiä ja rikkaruohojakin saa jonkin verran elellä vapaasti. Tepsuttelin siis ympäriinsä kun silppusin ja tsekkailin tiluksia.

Esimerkkinä sallivuudesta nämä hiirenvirnat, ne saavat olla, pidän niistä kovasti, ihan lempparirikkaruohoja :)


Kun syksyllä jättää korret törröttämään, ne ovat paitsi kauniita, myös suojaavat perennoja talvea vastaan ja niiden suojissa kasvit uskaltautuvat lähtemään aikaiseen kasvuun. Vielä kun jaksaa silputa jäämät aikaisin keväällä niin maanparannuskin hoituu automaattisesti. Täältä korsien alta kurkistaa aina jotain, nämä taitavat olla tarha-alpia

Yleisilme keväällä on siis hyvin sotkuinen ja ruskea. Mietin jo nyt miten vanhana pärjään tämän puutarhan kanssa. Mahtaa olla aika vaikeaa. Silloin on varmasti aika luovuttaa puutarha eteenpäin uudelle innokkaalle ja itse vetäytyä parvekeviljelijäksi. Onneksi ei olla vielä siellä asti vaan edessä on  kevät juuri tämän oman rakkaan puutarhan kanssa💚 Ja ahkeraa raadantaa! 

Ruusujen tilanne vaikuttaa yllättävän hyvältä. Useimmat niistä on vihreitä ihan ylös asti. Tässä köynnösruusu, Helenanruusu 

Tänään leikkelin nuo kuihtuneet alppipiikkiputket ja juuresta näkyy jo uusia vihreitä lehtiä

Kukkapenkeissä sai mennä tosi kieli keskellä suuta, jottei  tallo näitä tulppaaninvarsia muussiksi

Ainoa suojaamani kasvi (eka kerta ikinä!) vaikuttaa kyllä aika ruskealta. Suojaus hieman epäonnistui, eikä riittänyt ylös asti. Kyseessä on siis pensaspioni. Saapa nähdä pihiseekö siinä vielä henki

Keväthommiin lukeutuu myös kaariportin marjatuomipihlajien taivuttelu. Näin alkukeväästä ne ovat vielä niin pehmeitä ja joustavia, saa hyvin työnnettyä kaaren muotoiseksi

Magnolioiden tilanne näyttäisi olevan parempi kuin viime keväänä. Muutamia mustahkoja oksia ylhäällä olevan, mutta toisaalta alhaalla on uusia ja vihreitä eli tasoissa ollaan. Kuvassa on vaaleanpunainen tähtimagnolia

Ja tässä valkokukkaisen tähtimagnolian pörröinen nuppu

Esikot ovat aika freesinä heti keväällä, mutta tunnustan, että nuo salaatinlehdet käyvät pahasti hermoilleni. Kukathan ovat hyvin kauniita kyllä. Mietin onko lehteä nakertanut joku etsku (systerin antama lempinimi etanalle). Niitä en nyt nähnyt, mutta systeri kertoi eilen niiden heränneen jo heidän tontillaan.

Salaisessa lehdossa kasvaa näitä erityyppisiä maanpeitekokeilukasveja, joiden toivon leviävän. Tämä on valkokukkainen kevätkukkija Kaukasianpitkäpalko. Ei ole mitenkään hirmuisen hyvin levinnyt

Ja tästä pöhelöstä iloitsen erityisesti, se näyttäisi talvehtineen ihan jees. Keijunsilmä, luonnonkasvi rapakon tuolta puolen. Kaunis vaaleansinilila pieni tähtikukinto sillä.

Mikähän se tämä pieni ja suloinen ruusuke onkaan...

Puheen ollen vanhojen korsien suojassa kasvuun lähtevistä perennoista: Poimulehti ja sen vastapuhjennut lehti

Samoin korsien alta löytyi Verikurjenpolven uusia lehtiä

Ensimmäisen leppäkertunkin näin kävelyllä 

Eiffelin juurella virvaliljoja nousee lisää, niissä suloiset lilansävyiset kärjet

Tuoksuköynnöskuusamassa on jo isot silmut, se on aina ollut hyvin aikainen

Tässä ystävän virkkaama taivutuspussi Keltakanelin oksalla

Siivous ja möyhennys jatkuu...

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Viikonlopun kukkajutut

Kevätjuttu kuistilla. Tuoksuherneitä ja päivänsineä
Kukkajuttuja keittiössä. Kaunis kesätarjotin Indiskasta

Kukkajuttuja puutarhassa. Vaaleanpunaisen sinivuokon nuput

Kukkajuttuja salaisessa lehdossa. Keltavuokot nousevat
Kevättä rinnassa ja mielessä

Kuistilla puhtaan puuvillan ja kukkien tuoksu

Valkoisen sinivuokon nuput

Torstaina häntä ei vielä näkynyt, perjantaina jo kurkisti elämää maan päällä: rakas ruusupioni, viime kevätmessuilta. Siitä puheen ollen odottelen jo kukkamessuja kovasti, onkos teillä muilla samat tunnelmat, menettekö messuille Helsinkiin...?

Torstaina nämäkin krookukset olivat kovasti lyhyempiä, monta senttiä nousee vuorokaudessa...tänään en puutarhaan oikein päässyt kun toimin sairaan lapsen sylinä. Mutta huomenna teen uuden yrityksen. 
Siihen asti istuskelen tällä hassulla pikkusoffalla miekkojen ja koristeomenatyynyjen tukemana.
Viherkasveista ja siemenkylvösten kasvusta nautiskellen. Iloista keväänodotusta teille kaikille ❦