perjantai 27. kesäkuuta 2014

Pionirakkautta

Päivä aurinkoa ja hitunen lämpöä niin pionien aika on totta, tässä uskomattoman hyväntuoksuinen Duchesse de Nemours. Puutarhan kuningattarien lyhyt kukoistuskausi alkaa, kaikkihan näitä rakastavat. Lapsuuden puutarhassani oli näitä pitkä rivi, niitä perinteisiä pionipenkkejä. Kahta en ole vielä tavannut, naista joka ei rakastaisi pioneja & ihmistä joka ei tykkää pizzasta. Ehkä taika jonain päivänä vielä murtuu...
Talon alkuperäisiä pioneja 50-luvulta, luulisin että Alexander Fleming, toinen samantyyppinen kasvaa vieressä ja on luullakseni Bowl of Beauty
Omat suosikkini, ne tavalliset mutta kuitenkin jumalaiset kauniit roosat Sarah Bernhardtit odottavat vielä. Nuput myös ihanassa Punaisen lammen kultakala (Fen Chi Jun Yu) -pionissa. Tänä vuonna sain myös Festiva Maximan jota olin haikaillut vuosia. Vielä yhden tummanpunaisen pionin toivon joskus ostavani, ehkäpä Marechal Mac Mahonin. Ei ole kiire....
Puutarhan sisustusprojektit jatkuvat, kuviolaattakiveys kasvihuoneen edustalle, miten kaunis! Laatat ovat vanhoja kuvioituja betonilaattoja
Ystävältä saatu klassinen pienen lapsen wieniläistuoli, miten suloinen!

Improvisoituja nurkkauksia: sinkkitikkaat joille solmin muutaman kasviruukun ja tukholmasta ostetun kruunulyhdyn, voi istua ja kahvitella kasvihuoneen luona
Ja kauneimpia hetkiä puutarhassa on kun Köynnöshortensia kukkii.

Kaunista puutarhaviikonloppua teille lukijat!

torstai 26. kesäkuuta 2014

Ruususen unta

Luova tauko puutarhasta kesti muutaman päivän. Puutarhapäiväkirjanikin nukkui. Ei päivää ilman sadetta, joten kasvihuonerakkaus roihuaa. Järjestelin ihanuuden uudelleen ja vein sisään penkin, nyt voi istahtaa sadepäivien iloksi jos malttaa. Yleensä ei. Herneet kukkivat, chili ja tomaatit punertuvat. Unohdin kylvää kurkun!
Pieniä kesäprojekteja; tapettipaloista tausta pieneen kaappiin ja maalaan sen vielä jollain värillä (ideoita?). Kaapissa voi säilyttää vaikka maljakoita talvisaikaan, kasvihuonesisustamista. 
Nurkkaus haaveiluun, metsämansikka punertaa ja tuoksuu
Hauska Viikunan hedelmä
Ulkona sisustaminen on paljon hauskempaa ja vapaampaa kuin sisällä, ripustin kristallikruununkin paviljonkiin
Paviljongin verhojen raosta voi kurkistaa ympyröivään kukkapenkkiin
Nyt olen varma vertailtuani kärhökirjan kuviin, tämä on Snow Queen -kärhö, kaunis...virittelin rautalangatuen kohti kasvihuonetta
Toisenkin kasvin nimi selvisi, kyseessä on vuosia sitten siemenestä kylvämäni Loistotädyke, erittäin kaunis taivaansininen väri
Köynnösruusu Pohjantähti on suloinen pieni ruusu
Kauniit ovat myös Rodgersian kukat
Viinilaukan viininpunaa
Kameliajasmike aloittaa pian kukinnan, odotan jo tuoksua...

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Mystinen keskikesänjuhla

Yöttömän yön romantiikkaa neilikantuoksuisena..
Illalla yhdeksän aikaan oli vielä lyhyt valonpilkahdus..intialainen sermi odottaa maalausta, mutta kun jokaikinen päivä sataa...
Kasvihuoneen luona 50-lukulaiset tuolit odottavat auringonottajia
Isotähtiputki (miten ruma nimi!) Claret. Hurjasti tekevät siementaimia, varsinkin ne vaaleat
Pian jotain pinkkiä ja kaunista, Japaninjaloangervo, muistaakseni Erika
Keijunkukat, vasemmalla Kääpiöperuukkipensas, sen edessä Syysvuokkoja, hurjan korkeita jo vuodenaikaan nähden, syyskukkijoita kun ovat. Taustalla hopeisia sävyjä Hopeahärkin ja Nukkapähkämön toimesta
Kun kokoajan sataa ja aurinko pilkahtelee niin näin siinä käy, joka päivä kauniita sateenkaaria. Tämän loppupäätä ja aarretta olisin lähtenyt etsimään ellen olisi ollut yöpaidassa...
Kivikossa Happomarja & Japaninvaahtera Sininatan syleilyssä
Herkkää: Syyskimikki, Syyshortensia ja Poimulehtiä, taustalla Villiviiniä
Herkullisen tuoksuisia kukkakimppuja omasta puutarhasta riittää jokaiseen huoneeseen, Neilikkaa....pipareita vadilla myös...tuoksut sekoittuvat toisiinsa lumoavalla tavalla
Sadekuuron jälkeen mustat liuskekivet kiiltävät Ajuruohojen kanssa 
Auringonkilo Mustaseljan yllä, varpailla kasvaa Idänvarjohiippa Lilafee, hiljakseen esiin nousevat myös valkoiset Punahatut

Keräsin tuttuun tapaan seitsemän kukkaa tyynyn alle laitettavaksi jotta näkisin sulhoni. Hajamielisenä unohdin kukat alakertaan ja uneksin koko yön murhatrilleriä. Se niistä romanttisista taioista. Suloisia unia teille rakkaat lukijani 

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Ruusuntuoksua & synkkä, pioniton juhannus

Piilun ensimmäinen kukka ei ollut ainakaan kerrottu, sitäpaitsi kärhö on joku muu kuin Piilu, ehkä Snow Queen tai Dawn (toinen minulla on ennestään, toisen ostin juuri). Tylsää kun ostokärhöjen lajikkeet on niin usein väärin merkitty. 
Kukka sisäpuolelta vielä

Juhannuskukkanen tänä vuonna: Hortensia
Mitähän ne nämä ovat, olen kai itse joskus vuosia sitten kylvänyt siemenestä.


Omaa salaattia ei ihan vielä saanut juhannuspöytään
Mutta muutaman tomaatin poimin salaattiin, nam, kyllä olivat herkullisia
Pohjantähtiruusu aloittelee kukintaa, nuppuja on järisyttävän paljon
Samoin Varjoliljat, sain kerran työkaverilta yhden ja se on multiplisoitunut tehokkaasti
Minetteruusu aloittelee myös kukintaa
Ihana Munstead Wood -ruusu, kiehtovia nämä David Austinin kehittelemät englantilaiset ruusut. Tuntuu olevan vain hyviä puolia ja pakkasenkestävyyttä lupaavat vähintään sen -25 astetta. Alitajuisesti etsin kokoajan niitä huonoja puolia, mutta toistaiseksi ei ole löytynyt yhtäkään. Tuoksu on valtavan hyvä, ruusukirjan mukaan häivähdys mustikkaa ja olen sen tuoksuttelevinani. Kasvaa Lichfield Angelin vieressä joka on kermaan vivahtava valkoinen ruusu, siinä nyt ensimmäistä kertaa nuppuja. 
Metsämansikkaruukku kasvihuoneessa
Kasvihuoneessa Viikuna tehnyt yhden hedelmän, toivottavasti pääsemme maistamaan joskus
Juhannuksen kunniaksi tuli valvottua suurin osa yöstä. Vähän haikea olo, yöt pitenevät hiljalleen. Ja ensimmäinen juhannus kun pionit eivät kuki. Kolea ja sateinen sää jatkuu. Kasvihuone on se mukavin paikka näillä keleillä. Huomenna mansikkakakun leivontaa ja toivottavasti edes muutama auringonpilkahdus.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Puutarhapitsiä

Kärhöt onneksi pitävät sateesta. Piilu availee hyvin hitaasti kukkiaan, jännitän ovatko kerrottuja, kuulemma tekee kahdenlaisia. Ilma on kuin morsian, nehän kuulemma ovat usein äksyileviä. Kun ikkunasta katsoo, että aurinko paistaa ja kun ehtii ulos niin sataa taas. 

Tykkään paljon pitsistä. Puutarhassa on nyt onneksi paljon herkän pitsimäisiä kasveja kuten joskus aikoinaan haaveilin ja suunnittelin.
 
Syyskimikin tummaa pitsiä & Poimulehden limeä harsoa
Tummaa ja vaaleaa tässäkin, Diabolo & Dart´s gold kukkivaisena, kuin hattarapitsiä
Punaistakin löytyy Japaninvaahterasta
Perhoangervon pitsikukat
Jaloängelmän kevyet lehdykkäiset, kukinto tulee myös olemaan silkkaa pitsiä
Mustaselja Black Lacen vaaleanroosat kukinnot kehittyvät hissukseen
Ehkä se pitsimäisin kaikista, Köynnöshortensia
Taimistoalesta löytyi söpö pitsilyhtykin

Suunnitelmissa olisi lisätä pitsimäisiä aineksia puutarhaan esimerkiksi pitsilaattojen muodossa. Ideoita pörrää jo päässä.