perjantai 31. joulukuuta 2010

Kauhurinteistä





Askeleittain eteenpäin kauhurinteiden kanssa. Ovat kyllä melkoisia haasteita ja aiheuttavat vielä pitkään päänvaivaa. Mietin jo, että heitänkö hanskat tiskiin ja tungen rinteen täyteen seppelvarpua...

Toivottavasti saan ensi kesänä "koelabravaiheen" päättymään. Testattu on ainakin grönlanninhanhikkia (viihtyy), maanpeitekatajia (viihtyvät), maksaruohoja (epäselvää), ajuruohoja (epäselvää), villiviini (poistettu, ei viihtynyt). Rinne on todella jyrkkä ja kuiva. Kasvit tulisi ainakin ryhmitellä kauniimmin rinteeseen. Vasemmalla puolella rinnettä tuntuu tuivio olostuvan hyvin, joten odotan vain, että tuiviot peittävät rinteen. Mielessä kangastelee sellainen puna-vihreä-kirjava -seinämä joka ryöppyää kasveja. Taitaa olla vain utopiaa.

Talven ihmemaa

Tälläiseltä pihassa näyttää vuoden 2010 viimeisenä päivänä.
Se on totta mitä sanotaan suurista puista, ne tuovat turvaa. Olen hyvin onnellinen, että pihapiirissä on täysikasvuisia puita.



Maanpeittokasveja

Maanpeittokasvit ovat ihania. Ja lisäksi erittäin taloudellisia kun pienikin kasvi voi valloittaa isoja pinta-aloja.

Tästä tykkään kuin hullu puurosta:
Liuskekiveä ja suikeroalpia. Erittäin kiitollinen ja helppo, leviää hyvin.


Kivikkokilkka, valkoinen ja Rauniokilkka lila. Erittäin hyviä leviämään, näitä ajattelin laitella kivimuurin rakoihin.




Liuskekivikäytävän väleihin haaveilen tuoksuvasta ajuruohomatosta.





Tuija-aidan eteen hämärään nurkkaukseen koristeomenapuiden alle on mietinnässä erilaisia matalia peittokasvivaihtoehtoja. Palkintopallille on pyrkimässä ikivihreä valkoinen pikkutalvio, valkoinen tuoksumatara tähtikukkineen tai kurjenpolvet....

Lisää tummaa

Syksy toi muutaman tumman kasvin lisää puutarhaan. Ystävältäni sain syntymäpäivälahjaksi mustaseljan Sambucus Nigra Black Lace. Odotan jännityksellä mahdollista vaaleanpunaista kukintaa, joka kirjojen mukaan tuoksuu sitruunalta. Takuuvarman kaunis kasvi on purppurakeijunkukka, mieluusti yhdistettynä toffeenväriseen keijunkukkaan. Tumman suklaanruskea Sedum Purple Emperor on myös sykähdyttävä näky.




Pergola



Pergola valmistui syksyllä juuri ennen lumentuloa. Istuttelin alesta löytämiäni kärhöjä ja muita köynnöksiä valmiiksi kevättä varten. Kiinanlaikkuköynnös, villiviini ja Hagley Hybrid, vaaleanpunainen kärhö uinuvat pergolan suojissa talven.

torstai 30. joulukuuta 2010

Kevätkaipaus



Joulu tuli ja meni, jäi vain ikävä.
Aika odottaa kevättä, kaivaa esiin siemenpussit ja haaveilla vihreydestä.
Tässä kuvassa on sekamelska vadelmaa, alliumeja ja omaa lemppariani mätäsleimua.

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Pitkä matka kevääseen

Pelottavan pitkä matka kevääseen...onneksi pian on joulu.

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Dramaattiset tummanpunaiset kasvit



Pikku heikkous:
oikein tummat kasvit, jotka näyttävät tietyssä valossa miltei mustilta.
Synkkiä ovat, mutta ah niin kauniita.

Herkullisimpia ovat ainakin seuraavat;
rentoakankaali Ajuga Reptans "chocolate chip"
Japaninverivaahtera Acer Palmatum Atropurpureum
Purppurakeijunkukka Heuchera Americana "palace purple"
Sormivaleangervo Rodgersia "chocolade wings"
Koristeomenapuut Malus Tammisaari ja Linnanmäki

Sekä kuvassa poseeraava Purppuraheisiangervo Physocarpus opulifolius 'Diabolo'. Näitä purppurakasveja tekee aina mieli syksyllä ostaa muutama lisää.

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Köynnöstilanne

Tämän kesän piti olla köynnösten kesä...hieman nihkeää on ollut köynnösten suhteen. Villiviiniä on istutettu, siinäpä köynnöskasvit toistaiseksi. Hieman haaveilen syksyn alemyynneistä löytäväni köynnöksiä. Olen ylittänyt kasvibudjettini monin verroin jo tänä vuonna, hui kauhistus! Viime syksynä ainakin oli hyvin edullisesti parilla eurolla, jopa 50 centillä köynnöksiä myynnissä. Se on kyllä kumma, ettei tajua ostaa montaa kun saa vaikka eurolla! Ilmeisesti liian halpaa. Silloin ostin kuitenkin kolme kärhöä,


Clematis Madame le coultre, kuvassa



Lumikärhö Summer Snow (halpiskaariportissa)



Tarha-alppikärhön Pink Flamingo (ei kuvaa)

Kärhöissä huomaa ainakin selvästi sen, että pitää istuttaa syvään ja istutuskohdan pitää olla varjossa. Kärhöistä parhaiten viihtyy selvästi se kärhö, joka saa asustaa tuijan suojassa.

Muratin Hedera Hibernica, joka talvehti kuumalla seinustalla. Haaveissa olisi vielä kiinanlaikkuköynnös...

Pieni hyötytarha




Meillä on ihan vähän hyötykasveja, ainakin toistaiseksi. Vaikka se on niin ihanaa nauttia oman maan antimista. Viljelylavassa kasvaa salaatit ja sen sellaiset, avomaalla hieman mansikkaa, matalaa hernettä. raparperipuska on leikkimökin takana ja tietysti omenapuut. Karviaista, vadelmaa ja ruohosipulia on istutusten seassa. Tänä vuonna ostimme mustaherukkapensaan `Mortti`. Omenoissa on ne kaksi kääpiöomenapuuta Punakaneli ja Amorosa. Lisäksi on Tallinnan päärynäomena ja koristeomenoita. Löysin aivan mahtavan liköörireseptin koristeomenoista, jos jouluksi kokeilisi :)

Kuvassa minikasvimaa, puu on Tallinnan päärynäomena, toisessa kuvassa mustaherukkapensas.

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Hortensiat, Hydrangeas





Hortensia -kokoelma karttui yhdellä kasvilla tänään eli Hydrangea Pinky Winky tuli meille. Aika herkullinen tapaus, vaaleanpuna-valkoinen puska. Joskus pitäisi kyllä päästä Azoreille ihailemaan hortensioita, kovasti ovat ihmiset kehuneet hortensioiden saarta niin ihanaksi.


Tällä hetkellä pihasta löytyvät hortensiat:

Pallohortensia Hydrangea arborescens ’Annabelle’

Syyshortensia Hydrangea paniculata ’Grandiflora’

Köynnöshortensia Hydrangea anomala subsp petiolaris

Kuutamohortensia Hydrangea paniculata ’Praecox’

Jalohortensia Endless summer

Syyshortensia Limelight Hydrangea paniculata ’Limelight’

Syyshortensia Hydrangea paniculata ’Pinky Winky`


Haaveissa on vielä pikkuhortensia Kyushu, sille on paikkakin jo katsottuna.

Hirveästi on kohkattu endless summer -hortensioista, mutten ole ihan varma onko ne kuitenkaan niin fantastisia. Ihan nuo "tavalliset" hortensiat on kiitollisimpia ja mitä kauneimpia pensaita. Kuvissa on pallohortensia, köynnöshortensia ja endless summer -hortensia.

lauantai 19. kesäkuuta 2010

Kesäkuussa

Puutarhakierroksella napattuja kuvia.

Sain talon korkean sokkelin vihdoin maalattua, nostin pari köynnöskehikkoa (Biltemasta) ylös ja alle istutin imukärhivilliviiniä. Maali oli kuin suklaakastiketta! Kivipenkereen päälle tuli singeliä. Reunaan olen kerännyt pieniä japanilaisia tunnelmia, koristeheiniä ja japaninvaahteran. Muutoin penkereellä kasvaa erilaisia maanpeiteleimuja, kirsikkapensaita ja neilikkaa. Oma pieni kivikko siis. Rautainen lintujen juottoallas on Amalian olohuone-puodista. Penkereen viereen on istutettu kolme pylväshaapaa. Niitä vähän jännitän, että tuliko virhe kenties tehtyä. Valkoiset laudat on pergolan osia!! Kyllä, toivottavasti ihan pian meillä on pergola.




Ruohosipuli kukkii nätisti. Kaverina on erivärisiä akileijoja ja kaunokaista.




Viiruhelpi on yksi lemppareista. Mahtava kasvi ja mikä leviämisvoima! Koristeheiniä tekisi kovasti mieli lisää.






Tämä on hauska kuva, pieni ja iso talo peräkkäin. Lasten leikkimökki ja naapurin talo. Puu tuossa edessä on Tallinnan päärynäomppu.


Sateella...

...kaikki näyttää erilaiselta, mutta kauniilta...


Orvokin majailee tätä nykyä paljussa Pelaquiden vietyä niiden paikat.





Poimulehti on epätodellisen ihana kerätessään pisaroita hopeisiksi helmiksi.





Karviainen on tulla tupsahtanut kivimuurin eteen. No, ei haittaa, kasvakoon siinä :)



Kivikkokilkka on suloinen kiviportaiden väleissä.



Vielä olisi siemenkylvötarpeistoakin, näköjään on tullut hamstrattua kunnolla erilaisia sormustinkukkia.


lauantai 12. kesäkuuta 2010

Valtava pergolakuume




Niinpä niin, kuten varmaan kaikilla puutarhureilla, aina välillä mielen valtaa kasvihuonekuume tai pergolakuume tai vastaava. Kasvihuonekuume kupliikin jo pinnan alla. Mutta pergolat, apua, onko mitään ihanampaa..? Korkeat, kauniit pilarit, viilentävä vihreys köynnöksistä, jokin kaunis kukkiva köynnös...sellainen on pergola unelmissani, kujanne joka johtaa jonnekin ja jonka uumeniin voi piiloutua.

Unelmissani pergola on tehty mustasta raudasta, mutta realistina "se meidän pergolamme" on tehty puusta ja maalataan joko mustaksi tai valkoiseksi. Tänä kesänä olen päättänyt pergolan rakentaa, en tiedä vielä miten osaan tai miten hermot kestävät, mutta totisesti! meille! tulee! The pergola! Hihi...

Siskoni kutsuu tätä projektia "perkoilaksi"..

Yksi haavekuvatus pergolasta, ihan netistä napattuna. Luulen, että toivepergolani on yksinkertainen rakennelma, joka tulee kellarista/saunasta tulevan oven eteen suojaamaan näkymää naapureihin ja antamaan ryhtiä korkean talon siluetille. Mielellään sellainen roomalaisfeelis saisi mielellään tulla...

Antaa kaikkien kukkien kukkia

Yleensä värien harmonia on minulle kauhean tärkeää ja inhoan riiteleviä sävyjä. Pihassani se ei kuitenkaan päde, kaikki vanhastaan pihassa olleet kukat olen säästänyt ja lisännyt vain omia suosikkejani sekaan (heikkona jopa joihinkin rikkaruohoihinkin, hih..). Valitettavasti en ole lainkaan sellainen puutarhaihminen kuin haluaisin olla, kukkapenkkini ovat sotkuisia ja mökkimäisiä, eikä väriharmonioista voi puhuakaan. Antaa kaikkien kukkien kukkia, hippiaatetta...Kaikki ne ovat kauniita, mutta omia suosikkejani on erityisesti vuokot, niissä on vain sitä jotain. Kuvissa Arovuokkoa ja valkoista särkynyttä sydäntä.







Halpistulppaani Hong Kongista, jonka nimeä en valittavasti muista..

Kuunliljapöheikkö nousee tulppaanipenkistä, näitä olen jakanut ja jaellut ystäville. Lieneekö 50 vuotta vanhoja kuten epäilen..? Kysyin jo yhdeltä kukkakauppiaalta ostaisiko minulta kuunliljan lehtiä, lupasi ostaa :). Jostain syystä näitä ei kukaan ötökka natustele, vaikka muista kasveista löytyy paljon reikiä.



Kamala kauhurinne, ei mielestäni ole paljoa parantunut viime vuodesta. Pohdin ja tuskastelen. Nyt löytyy maanpeitekatajaa `repanda´, lamohietakirsikkaa (sulkku valkoinen kukinta), yksi 50 centin kevätvihma, huutonetistä huudettua maahumalaa ja omasta penkistä kiskottuja pikkutalvion alkuja. Yksi ilon aihekin tuosta kasasta löytyy, nimittäin citykanien mutustelema koristeomppu Tammisaari voi hyvin ja kukki myös. So happy.