sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Urhea pikku syyssahrami

Olen ostanut tämän Crocus Speciosus -nimellä, mutten ole ollenkaan varma onko se kyseessä...kukkii aina vasta marraskuun puolella...ihana pikkuinen! 

Aurinko näyttäytyy, patsastakin häikäisee...hyasintti tuoksuu adventin kunniaksi  (ja keväänodotuksen)

Adventin kunniaksi avautuivat myös amaryllikset...tämä on pienoisamaryllis, kukka jännän kulhomainen ja oranssiin taittuva, ulkopuolelta beigenvihreä...kaunis. Amarylliskirjasta en löytänyt kyseistä lajiketta, niitä kun on niin paljon. Amaryllikset kasvavat luonnossa usein Etelä-Afrikassa ja joissain muissakin lämpimissä maissa. Vaikeaa kuvitella näin upeaa kukkaa luontoon. Etelä-Afrikkalainen Hadeco on nykyisin yksi suurimmista amarylliksen tuottajista, monet meille tuotavista amarylliksistä pyörähtävät meille suoraan Hollannista tai sitä kautta

Tämän leikkoamarylliksen kukan ostin perjantaina Lidlistä. Amarylliskirjasta löysin Sydney -lajikenimellä samanoloisen

Jännityksellä tarkkailen myös Magnolian oksia, kukkisivatko ne kenties keväällä. Jännä nähdä miten talvehtii sisätiloissa

Pihalla on niin rujoa...köynnösruusu on säilynyt lehdessä, vihreänä...

Kitkin rikkaruohoja, pakko ihailla niitäkin vähäsen, ovat yhä ihan vihreitä ja kukoistavia vaikka ympärillä kaikki on ruskeaa jo. Oli kaunis ilma, tuulikin miltei tyyntynyt (nyt se taas ulvoo peltikatolla ja hormien uumenissa). Teimme ystäväni kanssa pihakierroksen ja mietimme joulun kukkia...

Kasvihuoneesta löytyi yllätys..sinne syksyllä kippaamani anemoneruukku oli alkanut kasvaa jälleen, pikkureppana

Hieman säälitti myös ihan vihreä Illakko

Ja suloiset pienet akileijat

Ja kokeiluhommia sunnuntain iloksi: työnsin syyskimpusta poimitun marjakuusen oksan kompostin edustalle muhevaan multaan. Jospa vaikka juurtuisi. Toivossa on hyvä elää.

lauantai 28. marraskuuta 2015

Kukka-alttareita & luonnonkoristuksia & pikakurkistuksia pihalle

Joulukoristeita luonnonantimista: Neidonhiuspuun kauniit lehdet glitterillä siveltyinä ripustettuna huonekuuseen. Poimin kourallisen tammenlehtiä samaan tarkoitukseen. 

Tuuli ujeltaa vanhan talon nurkissa. Myrsky on ravistellut oksia pitkin pihaa ja vesipaljut vuotavat ylitse. On vain loputon hämärä. Sisällä tuoksuu hyasintti ja kostea multa. Amaryllikset avaavat hitaasti nuppujaan. Sohvalla annan kukkaisten ajatusten tulla ja mietin kevään kylvöjä höyryävä glögimuki kädessä.

Kuistilla jatkuva kellastuineiden ja kuihtuneiden lehtien nyppimisurakka, ne kärsivät valon puutteesta kuten minäkin. Aamuisin ennen töihin lähtöä pyhitän viisi minuuttia kasvieni parissa kuistilla. Kukkalttarini on edustaa varmaan minulle samaa kuin ikoni joillekuille.



Perintöpelargonin roosa, miltei persikkainen kukkapörrö nojailee yhä valoverhoihin kuistilla. 

Pihalla pyörähdin lyhyesti ihmettelemässä sen karua ilmettä. Itsekseen pihaan tulleet sinivuokot ilahduttavat, toivoisin niiden älyävän vielä itse levittäytyä rutikuivaan kotikatajan alusmaastoon...nyt ne lymyävät hieman havujen alla piilossa

Tammikuussa kylvetyn orvokkibonsain kukinta jatkuu vielä vaikka tuuli oli puhaltanut sen jo ties koska kumoon pöydän alle, sieltä sen löysin ja nostin uudelleen esiin

Muurin päälle kiipesin korjaamaan repsottavaa aidannetta, Köynnöskuusama on säilynyt vielä vihreänä kaiken ruskeuden keskellä. Kun  kurkistaa alas paraatipenkkiin, näkee muutaman vihreän läikän, pilarikatajan & kartiovalkokuusen, muutama ruusukin on säilynyt vielä vihreässä asussa

Saunan edustalla pergolassa on vielä vähän vihreyttä, ikivihreät neilikat (ihana pink campari, drinksun nimi) ja jokin kellokukka jonka lajiketta en kuollakseni juuri nyt muista...

Cecile Brunner -ruusu ja Vuorikärhö

Ikivihreä viisivuotias: Japaninsara Variegata

Hurjan myöhäisiä ovat Syyskrookukset, vasta aikovat alkaa kukkimaan

Luin juuri, että hyasintin kasvualun tulisi olla noin viisisenttinen kun hatun voi ottaa pois. Noh, pikkuisen etuajassa, toivottavasti kukkii kuitenkin

 On niin hämärää, että päivälläkin voi polttaa kynttilää. Toinen kukka-alttarini sijaitsee olohuoneessa. Kellukynttilän kanssa kelluttelee hyasintin kukka ja narsissit levittävät oudon imelää tuoksua olohuoneeseen. 

Ensimmäiset kukkanuput pilkistävät anemoneista, hyvällä tuurilla näistä saa leikkokukkia joulunpyhille

Pienoisamaryllis ja nuput, olen pitänyt näitä vilpeällä kuistilla ja nostelen yksi kerrallaan kukkimaan sisätilojen lämpöön

Indiskasta ei-jouluinen joulukoriste, sulkaketju, aika hieno

Skimmia ja kaverit

Sormet syyhyävät jo siemenkylvöihin

Viikko sitten istutettu amarylliksen sipuli: mitään ei ole tapahtunut

Hurjan pimeä kuva, mutta keskeltä pilkistää maasta kaivettu kielon nystyrä
Jostain lehdestä poimittu idea: kuplafolkkari, piipunrassikuusi ja iso rusetti

Kesän hortensia jatkaa kukintaansa. Antakaa kukkien tulla luoksenne.

lauantai 21. marraskuuta 2015

Vahakukkia & kuvia kesästä

Perjantaisin palkitsen itseni aina joskus kukilla...tällä kertaa vahakukilla. Kun nyrhin niitä lyhyemmäksi pikkumaljakkoihin, nousi ilmaan raikas sitruunan tuoksu...rahan hupulointi kukkiin ei tunnu niin pahalta kuin vaikka johonkin ei-hajoaviin aineksiin

Kahtena viime keväänä Tähtimagnolia on aloittanut kukintansa aika tarkalleen 28.5. jolloin sen pääkukinta ajoittuu oikeastaan kesäkuun puolella. Kukat ovat vertaansa vailla, oikeastaan millään muulla kasvillani ei ole tälläistä hohtavan epätodellista valkeutta tarjota.

Kuusi kuvaa kesästä on siis haasteen nimi jonka sain Navettapiialta. Ihanaa. Koko viikon on satanut hulluna vettä ja ollut niin pimeää joten puutarhurin sielu lepää kesäkuvissa. Olin vähän laiska ja kaivelin summamutikassa kuvat samasta kansiosta. Tällä hetkellä on vaikea ajatella, että joskus vielä olisi näin värikästä ja rehevää. 

Paraatipenkistä nousee kesäkuun alussa kaikkea vihreää ja narsissit aloittavat kukintaansa. Yleissävy on kelta-valko-vihreä

Kesäkuussa Kielot ja Tiarellat somistavat lammenrantaa

Kesäkuussa on myös koristeomenoiden aika...Aamurusko...

Tänä kesänä hurahdin ihan pikkuisen ruusuihin....pääsin ensimmäistä kertaa vähän niiden makuun ja aiemmin sekavaksi kokemani lajikkeet ja ruusujen sukupuut muuttuivat loogisiksi kuin taikaiskusta. Kuvan ruusu on historiallinen ranskanruusu Honorine de Brabant, se on väriltään vaaleanpunainen ja raidallinen...tuoksu on ihana, ruusumainen

Aika herkkä on Kääpiökello vaaleansinisine kukkineen

Toisena kesän hellepäivänä kurkotti Snow queen  -kärhö taivaisiin. Seuraavana päivänä oli helle jo poissa. 

Takaisin todellisuuteen:
Sisällä iloitsen joulukukista. Skimmia, pallonpyöreä vaaleanvihreä kukinto

Rusentuneen amarylliksen sipulin kaivelin Prisman ulkopihalta ja pidin hetken vedessä (viikon, tunnustan...kukkahekumointi kun onnistuu vain viikonloppuisin) ja multaan. Kerrottu valkoinen kukinto pitäisi olla, odottelen tapahtuuko jotain

Jo aikaisin syksyllä ostettu tavallinen valkoinen amaryllis avautui

Pitkään ovat kukkineet tasetitkin jo. Viime vuonna olin ihastunut hopeaan, nyt kultaan ja pronssiin. Tammenterhot sävy sävyyn..

Ja pari löytöä: vihreäkukkainen Fresh Lemon -amaryllis (Prismasta tämäkin)

Viimevuotisissa amarylliksissä on jotain kelmeää vihreyttä

Ja eilen löysin vielä Perhosamarylliksen Plantusta, Tango -lajikkeen. Olen täydellisesti hurahtanut amarylliksiin. Pihalta kaivelin tänään (ehkä) kielon nystyrän ja toin kuistille. Pihalla en tahdo olla, pimeässä, kylmässä ja märässä. Kukkakimpuissa asuu ilo ja voisin tässä mielentilassa kukittaa koko universumin. 

Kuusi kuvaa kesästä -haaste matkailee eteenpäin (voi tulla tuplauksia, pahoittelen jo etukäteen) seuraaviin blogeihin heidän niin tahtoessaan

Pienen pihan suuria unelmia
Marian kotona ja puutarhassa &
My Woodland garden

Viikonloppuiloja kaikille!

lauantai 14. marraskuuta 2015

Marras

Lasipallo ja kuivunut Morsiusharson kukka (tiesittekö muuten, että kukkaa kutsutaan englanniksi nimellä Baby´s breath eli vauvan henkäys?). Meidän Marraskuu  ei ole romanttinen  - Marras tarkoittaa kuolleita sieluja. Joinain aikaisina aamuina tunnenkin itseni manalan olennoksi. 

Takerrun hämäryyksissä kukkiin kuin uppotukkiin vuolaassa virrassa. Anemonejen pikkukätöset tuovat kuistille vihreää elämää. En tiedä onko se mission impossible, mutta toivon näistä leikkokukkia talven pimeyteen

Tämä näky sai minut miltei kyynelehtimään. Kuvan täydeltä narsissinkukkia, tasetteja. 

Miltei liian kauniita

Hyasintit kasvattavat juuriaan, niitä on hauska tarkkailla

Amaryllikset tuovat hurjan paljon iloa, luen taas kirjastosta lainattua amarylliskirjaa. Tahtoisin kovasti niitä erikoisamarylliksiä, mutta ovat liian kalliita kukkarolleni ja ne pitäisi vielä tilata jostain nettipuodista, ei kiitos.  Jään siis vielä haaveksimaan niistä, onhan nämä ihan tavallisetkin kauniita kuin mitkä. 

Miniamarylliksen löysin onneksi ihan ruokakaupasta, vaaleanpunaisen

Orkideoissa on kukkavanoja nousemassa. Ja minulla on kodinsisustusbuumi, en ole mikään sisustusharrastaja, mutta nyt tekee mieli. Uusi matto ja pellavaverhot. Ja vielä se oikea tapetti löytynyt makuuhuoneeseen, puutarha-aiheinen tietysti.


Olen leikellyt lumimarjapensaan puumaiseksi, minusta nämä ovat niin kivoja


Ja päivän valossa kuvattu sumea Hopeapinja, näitä saa Ikeasta viidellä eurolla jos joku innostuu. Ihana pieni havu. 

Ulkona marjakuusissa on punaisia marjoja, lajike on muistaakseni Hicksii, kartiomarjakuusi. Haaveilen vielä Japaninmarjakuusesta joskus, se on iso, käyn aina ihailemassa järkälemäisiä marjakuusia läheisen nuorisotalon pihassa. 

Lehtiä, lehtiä..luonnon taidetta. Puutarhassa on aika kuolettavan ikävää...joinain päivinä pikkuisen huurretta, muina märkää ja liejuista. Ei juuri mitään nähtävää.

Jouluruusuissa on jotain pieniä pylpyröitä, tiedä sitten onko lehtiä vai kukkia tulossa. Nämä ovat punakukkaisia kaikki, kukkivat myöhemmin kuin valkoiset.

Jotain nystyrää näkyy myös siinä kalkitussa jouluruussa joka on minulla ollut jo kahdeksan vuotta eikä ole rotjake koskaan kukkinut.

Toinen masentava kasvatusepisodi on asterit. En saa niitä kukkimaan sitten millään vaikka siitä haaveilen. Tämä on joku valkokukkainen reunusasteri, nuput eivät avaudu. Stana. Luovuttaminen ei  ole kuitenkaan vaihtoehto, jostain on vielä saatava kukkiva versiokin :)

Piha on täynnä akileijabeibejä, niiden lehdet ovat talvivihreitä

Syreenissä perinteiset vihreät nuput ja osa lehdistä vielä kiinni rungossa, sinnittelee...

Kivan syysvärityksen ehti hankkia vielä Purppuraheisiangervokin

Metsästä nykäisin pienen kuusen. Onnistuin tietysti ottamaan kenottavan yksilön joka kaatuilee maljakossaan. Hah. Ihana havuntuoksu leijailee olohuoneessa.

Kuistilla sekalaista kukintaa...Verenpisara, kauhea nimi muuten kauniille kukalle

Kuva on otettu keskipäivällä, valoisimpaan aikaan. Harmaus leijuu puutarhan yllä kuin peitto. Ei ihme jos meitä Suomalaisia väsyttää...