Kasviunelmia

Ensimmäiset hyasintit tuntuvat aina erityisiltä

Vastaus haasteeseen. Olen varmaan ehtinyt puhua jo moneen otteeseen kasviunelmiani, mutta tässä niitä nyt tulee. Kiitos paljon Tiina & Sara kivasta haasteesta!


Japaninmarjakuusi - näkösuojaksi, muotoiltavaksi joskus

Höyhenpensas -kivikkoon tumman peikonpähkinän seuraksi

Pilarikataja Aurea - Kataja sisäänkäynnin yhteyteen

Surukuusi - kuusikokoelmaan, rakastan kuusia

Kultasade - taivuteltuna pergolaan....katoksi

Likusterisyreeni  - valkokukkainen tuoksuva kaunotar puumaisena (tämä on ehkä pitkäaikaisin haave, jonka täytyy toteutua!)

Tunnustaudun enemmän puu- ja pensasihmiseksi kuin perennarakastajaksi - vaikka kukista pidänkin kuin hullu puurosta.

Perennaosastolta haaveilen erittäin paljon:

Rusopäivänliljasta  -kaunis, perinteinen ja helppo
Palloarovuokosta  -vuokot ovat niitä rakkaimpia kukkia ja pallomainen on niiiiin ihana
Suikeroesikosta   -kevään airut

Ensi kesän mahdollinen projekti on muuttaa kesäkukkapenkki perennoille sopivaksi. Jos ei vielä ensi kesänä niin myöhemmin, pidän hiljaa etenemisestä...

Uutta taidetta kotona; äidin maalaama Schjerbeck -kopio

 

Kukkia joulukoristeissakin :)

Peili sai uuden musta-hopeavärin viime kesänä ja viimeistellään timanttivaloin & perhosjoulukoristein

Orkideat kukkivat aina kilvan joulukuusen kanssa, tekee minut mielettömän iloiseksi! Tämä yksilö otti jo varaslähdön jouluun

Kuistin haaveilutuoli talviasussa, tässä on hyvä istua kynttilänvalossa pelaquiden ympyröimänä ja haaveilla kasveista

Haasterypäs lienee kiertänyt jo blogiavaruuden, mutta haluan kuitenkin jakaa haasteen omille lempiblogeilleni, joita seuraan (joista osalle menee takaisinkin, mutta menkööt):

Marian koti- ja puutarha
Tina´s
Piiperrystä pihamaalla
Kivisen Vilma
Anun puutarha
Saaripalsta (tämän muistin palstasaareksi, hih)
Sarin joulublogi
Paratiisinpalanen
Suvipiha
Mielenlumoa
Saran mökissä ja puutarhassa

Toivottavasti en unohtanut ketään (enkä linkitä kun en tiedä haluaako kaikki, että omaa blogia mainostetaan). Kiitos teille kaikille kun olette olemassa!



 

Muistelen toukokuuta

Kivikossa toukokuista tunnelmaa..valkoinen Palloesikko, toffeenvärinen villitulppaani Whittallii ja keltainen Onnenpensas, Forsythia

 

Yksi väriläiskistä kivikossa; Onnenpensas Week-end

Pieni kurkistus kivikkoon haavanlehtien välistä...

...ja tarkempi vilkaisu Peikonpähkinä Red Majesticiin, on se tumma!

 

 

Isotuomipihlajan kukinta on todella kaunis, tässä vielä nupulla

Kevätesikot levittäytyvät hiljakseen vanhojen Rusokuusamien alustalle

 

Kirsikkaluumu punaisen paronin sieviä kirsikankukkia

Toukokuu on lempikuukauteni, nämä kuvat ovat toukokuun puolivälin tienoilta, joka on ihanin aika vuodesta! Vielä yksi pussi blushing apeldoorneja kahdella eurolla lykitty kuunliljapenkereeseen, tänä vuonna sipulikukkia on tullut istutettua rahasyistä vähän, mutta toisaalta sipulit ovat ainoa asia elämässäni jossa laatu korvaa määrän. Yleensä kaikessa ajattelen, että mieluummin runsaasti kaikkea! On jotenkin ihana tunne kun/jos sipulikukat kukka kukalta lisääntyvät vuosien saatossa eikä niin, että edessäni lainehtii tulppaanimeri (mikä sinänsä on aika herkullinen ajatus). Tilasin kaksi pussia orvokinsiemeniä odottamaan joulun kylvöjä :)

Havuja



 

Pieni talvi-istutus kivikon edustalla, mustat koukerokoristeet Indiskasta
 

 

Kauan pysyvät puussa nämä koristeomena Aamuruskon hedelmät

 

 





Pylväskatajan pienoismuoto kivikossa



 

 

 

Suppilomainen marjakuusi Thayere

 

 

Kartiomarjakuusi Hicksii

Kivikko on ainoa edes puoliksi edustava paikka pihalla. Neilikka ja Leimu ovat loistavia talvivihreytensä vuoksi. Tähän vuodenaikaan himoan aina eniten havuja enkä voi ymmärtää miksei niitä ole jo enemmän. Havuista lempikasvini on marjakuusi. Yksi etupenkin kartiomarjakuusista menehtyi viime kesänä. Haaveilen uudesta Japaninmarjakuusesta...

 

 

Onneksi on lupaus uudesta keväästä; Syreeni Moskovan kaunottaren paisuvat hennonvihreät nuput...

Jouluruusu

Kauneimmista kaunein Jouluruusu Helleborus Niger

Kukkapenkissä oleva Jouluruusu nuppuisena, on nimensa veroinen, kukkii usein jouluviikolla. Toivottavasti ei tule lunta!

Isänpäivä on minulle aina haikea, koska isäni kuoli muutama vuosi sitten. Isänikävä multiplisoituu tälläisinä päivinä.

Herkkä jouluruusu löytyi Prismasta, seuraavaksi haaveilen hyasinteista. Pihalla jouluruusu aloittelee kukintaansa. Tämä uusin päätyy sen kaveriksi taas keväällä maan sulettua. Tumman sävyinen Double Ellen unohtui tarkastaa, ehkäpä tekee nuppuja vihdoin tänä vuonna? Nautin näistä pitkistä syksyistä kun lunta ei ole.

Marraskuu



 

Aika sytyttää kynttilöitä pimeyteen, Timantti-orkidean kaveriksi

 

Kirsikankukkavalot syttyvät jälleen kuistilla talven merkiksi

 

 

     Ikiyössä loistaa himmeä ikkunatähti

 

Söpö Princettia -joulutähti, nyt on vain iloittava joulukukista

 

                     


Kevät, rakas!

Luovutan, niin paljon kuin pidänkin syyssateista & myrskyistä, en jaksa katsoa puutarhaani riekaleisena ja lakastuneena, miltei alastomana. Luovutan sen huomaasi talvi ja otan takaisin ensi keväänä.

Mietin siemeniä, sipuleita ja ikivihreitä. Voiko jo tilata orvokin siemeniä ja kylvää ne jouluna? Kokeiluja, elämäähän se vain on, kuolaan siemensivustoilla. Ikinä ei ole ollut syyssipulien istuttaminen yhtä helppoa, maa on kosteaa ja muhevaa, läpeensämärkää. Pikkulapiolla vain pisto ja sipulien pudotus. Silti mietin joka syksy, että tuleeko näistä mitään. Onneksi on menneiden keväiden muistot. Viimeiset koivunlehdet kerätään ja kärrätään pois. Ensilumikin käväisi ja suli pois (onneksi).

 

Lasi höyryävänkuumaa Manteli&viikunaglögiä käsissäni haaveilen uudesta keväästä, avautuvista kukkasista ja nautin ihanasta joulutunnelmasta....

Kalpeaa

 

Syysmyrkkyliljan läpikuultavaa kauneutta

On kalpeaa, haaleaa lilaa, kylmiä sävyjä...vastaparina leiskuvia värejä, poltettua oranssia...Tänään on haravoitu kauan ja hartaasti. Pidän näistä hitaista syysviikonlopuista kun oikeasti ehtii nauttimaan ulkoilmasta. Syystoimet ovat muutoin hyvällä tolalla, osa kukkasipuleista
Kaipailen kasvihankintoja..toivoin, että olisi saanut edes jonkun haavekasveistani tänä vuonna. Eipä löytynyt Höyhenpensasta, ei Rusopäivänliljaa eikä yhtään puuta. Ylipäätään uusia kasveja ei ole. Tuntuu jotenkin haikealta. Eipä ole tullut juurikaan käytyä edes taimistolla kun ne vaatisivat auton. Ehkäpä ensi keväänä on tähän abstinenssiin tilattava jostain paketti :)

 

Kimikin valkoinen kukinto, niitä harvoja näin myöhään kukkivia

   Sisällä on huojentavaa tunnelmoida kynttilänvalossa kun ulkona sataa ja tuulee

Siemenkylvöjä; Kivikkotörmäkukka Scabiosa, viehättävä, näitä lisää ehdottomasti!

Hattarantuoksuinen Katsura hetkeä ennen leiskuvaa punaa ja lehtien pudottamista

 

Kivikossa on värejä, kellanpunertava Happomarjapensas on nimeltään Golden torch, aika osuva nimi, parina Japaninvaahtera Dissectum Garnet, liuskamaiset lehdet. Ensimmäisenä talvena tärvelsin sen heti lapiolla poikki, meneehän se näin maanpeitekasvinakin jotenkin (saman tein muuten toiselle suosikilleni Kirsikka Kanzanille)

Lokakuu

Olen ehkä surkeimmasta päästä Dahliakasvattajana...huhtikuussa multiin kätketty Dahlia Purple Gem kukkii nyt vasta.

Kiitos ihunaiset kanssablogistit ja Tiina! Sain kuin sainkin tämän toimimaan (ainakin hetkeksi, ties millaisena) ja kuvia mukana jihuu. Olen todella otettu, että joku jaksaa tätä seurata! Katsotaan kuinka kauan tätä iloa riittää. Kärsin paljon kaamosajasta, joten on huojentavaa herkutella rehevillä kasvikuvilla silloin tällöin. Kokeilussa (töissä) on myös ekaa kertaa kirkasvalolamppu, jännä nähdä toimiiko yhtään?

Tunnelmavaloja on ihana ripotella sinne tänne :)

 

Keijunkukat antavat väriä syksyynkin. Tässä siirtotoimenpiteen uhriksi joutunut, mielestäni se kaunein keijukaiseni Midnight Rose. Taustalla huojuvat Syysvuokot ovat puolestaan fantastisen pitkäikäisiä kukkijoita. Englanninkielinen nimi Windflower on niin kaunis ja kuvaava.




Kaunista punaa villiviinissä, sydän vuotaa lehtien putoillessa






Pienoiskasvihuone sai valot ylleen...Pikkutalvio on talvivihreänä mukava kasvi. Runsas lumenpaino saattaa kuristaa sitä, ei saa raukka henkeä kinosten alle. Toivottavasti tänä talvena ei tulisi yhtä tolkuttomasti lunta. Minun puolestani ei oikeastaan ollenkaan.

Kultaisia syyspäiviä ja voimia pimeyteen ystävät!