Viime hetken istutuksia

Puutarhakausi on ohitse, niin haikeaa. Mikään ei enää näytä kovin hehkeältä. On hurjaa miten paljon on satanut vettä. Taikapähkinä kuitenkin ilostuttaa vielä kauniilla keltaisilla pörrökukillaan. Lehdet säilyvät puussa kevääseen asti. Muutoinkin puissa ja pensaissa on edelleen runsaasti lehtiä kiinni. Kävin vielä kerran taimialessa ja ostin pari koristeheinää & pensaan. Rahaa kului yhteensä kymppi. Olen huippuiloinen löydöistä, koska heinät ovat usein aika kalliita ja niiden haaliminen on siten ollut pitkäaikainen projekti.  Heinät muistiin tänne: metsälauha (se yleinen pörröinen pikkuheinä, jota kasvaa luonnossa),  korkea hopeansininen rantavehnä  'Blue Dune' ja hopeatoppo. 

Tätä maata myöden suikertelevaa ruotsintuhkapensasta olen joka syksy hypistellyt alessa: Cotoneaster x suecicus 'Coral Beauty'. Kaikki ostetut kasvit liittyvät rumien kohtien peittelyyn.

Coral beautyllä on tosi kauniit korallinväriset marjat. Rinneprojekti sai tänä sesonkina muutenkin täydennystä tuhkapensaasta ja rantavehnistä.  Jostain syystä olen aina pitänyt paljon erilaisista tuhkapensaista. Ehkä niiden kasvutapa ja erityisen kiiltävän tummanvihreät lehdet ovat syynä. 

Kesällä toiselle puolelle rinteeseen löytyi vielä tosi edullisesti Lännenhemlokki (toisella puolella kasvaa japaninhemlokki). Näennäistä symmetriaa ehkä tavoitellessa. Innostuin myös jakamaan rinteeseen omia neilikoita. Sopivat hyvin, koska kuivaa ja neilikat ovat koko talven vihreitä. Yritän todellakin peittää rumia kohtia kasveilla. Tässä alla kasvaa aikaisempi aleostos suikerotuhkapensas. Olen nopeuttanut sen juurtumista uusille alueille laittamalla kiviä painoksi sen suikerteleville oksille. Juurtuvat siitä suoraan maahan. 

Toisen puolen kanadanhemlokki on jo kasvanut isoksi. Tässä siitä vain alaosa. Se on ympäri vuoden yhtä hyvännäköinen. Lainaus jostain kasvikortista; 

Kanadanhemlokki viihtyy varjoisilla ja puolivarjoisilla kasvupaikoilla. Paikan olisi hyvä olla lämmin ja suojaisa. Tuulisesta paikasta se ei pidä.

Täällä hemlokki kasvaa aurinkoisessa ja kuivassa paikassa, jossa tuulee niin hemmetisti. Ihme. Isossa kukkapenkissäni kasvaa myös söpö pikkukanadanhemlokki. Hemlokit ovat ehdottomasti kasvisuku mihin voisin täysillä hurahtaa. Yritän kuitenkin olla hurahtamatta. Näistäkin pitäisi kokeilla ottaa pistokkaita. Marjakuusten lisääminen on sujunut niin hyvin maahan tökätyistä pistokkaista. Ties vaikka tämä oli samanlainen tapaus. 

Kuivaan rinteeseen istutin rantavehnän alkuja tänä kesänä. Rinne on alkanut jostain syystä sammaloitua, mistä iloitsen. Toivottavasti rantavehnä valloittaa tämän typerän rinteen kokonaan. Ihastuin rantavehnään joskus Tokmannin parkkiksella - niinkin voi käydä - oli upeasti yhdistetty heinää ja pyöreitä isoja kiviä. Haaveilen samanlaisesta. 

Kuivalle hiekalle taustalla istuttamani sininatojen kumppaniksi etualalle hopeatoppo.

¨
Rakastun aina uudelleen ja uudelleen tähän kasviin eli koiruohoon. Keräsin vähän siemeniä talteen kylvöä varten. Linnut syövät usein nämä puhtaaksi. Tavoite: ensi keväällä tarkoitus kylvää näitä lisää. Hopeisena se on pitkään kaunis, ihastuttavan korkea & kaupan päälle hyvä kranssimatsku. 

Jättikokoisia palloja koristeompussa. Huomatkaa upean tuuhea likusteriaidanne - vihdoin. Jouduin leikkaamaan sen lähestulkoon maanrajaan, kun alussa en uskaltanut. Tänä kesänä sain perustettua kaksi uutta aidanpätkää leikkuujätteistä. Leikattujen pensasaitojen lisääminen on suurin puutarhaunelmani tulevina vuosina. Erityisesti haaveilen kasvilabyrintistä, mutta se vaatisi isompia muutoksia. 

Ystäväni kanssa joulukoristelimme puutarhaa ja taloa. Fiilistelimme roseeviiniä puutarhassa putoavien lehtien keskellä. Oli tunnelmallista. 

Syyssahrameja puutarhassa usean viikon takaa, en ole enää puutarhassa juurikaan ikisateessa viihtynyt. 

Lyhyt kuiva aurinkoinen kausi oli ihana. Nyt enää sadetta ja harmautta tarjolla. Sateella märkien lehtien raaputtaminen haravalla ei ole yhtään niin kivaa. Helmipensaan lehdet ovat varisseet alas pergolassa. 

Ihanat euroopanvalkopyökit etupuolella pihaa. Lehdet säilyvät näissäkin kevääseen saakka. Hopeinen havu ilahduttaa ympäri vuoden. Kylläpä vuosi vuodelta vaikeutuu tämä pimeän kauden läpi taaperrus. 

Jouluttelu onneksi piristää. Tänä vuonna en istuttanut tasetteja tai amarylliksiä, mutta ostin muutamia ilostuttamaan. Viikonloppuna pitäisi vielä haravoida ja verkottaa puutarhaa. Lehtiä putoilee varmaan koko loppuvuoden alas. Keväällä sitten loput. Glögit kasvihuoneessa on unelmajuttu. Marraskuu on jo ovella. 

Kaunista ja värikästä ♥

Puutarhassa on tällä hetkellä jännittävää oleskella. 

Euroopansorvarinpensas Euonymus europaeus 'Red Cascade' on lähes aina kaunisvärisin. Etualalle halusin istuttaa pikkutöyhtöangervoa, koska syysvärit sointuvat upeasti. 

Eiffelin luona on pikkuisen resuista ja toisaalta värikästä. Hopea on kaunis väri syksylläkin. 

Kirsikoiden syysväri on hempeä 🍒

Kirsikat, happomarjat & japaninvaahterat ovat yhdessä ihastuttavia. 

'

Joka puolella on nyt kauniita syysvärejä, pergolassa kanukat loistavat.

Japaninvaahterat 💕

Pihan perällä Korallikanukka & Kellokuusama ovat muuttuneet lilan ja roosan sävyisiksi. Hieno yhdistelmä hopeisten havujen kanssa. 

Neidonhiuspuu säilyy vuodesta toiseen pienikokoisena, mutta on hengissä. Syksyllä se saa kullankeltaisen sävyn. 

Silosumakki on ihana

Ihan kaikki ehti kukkia rauhassa, koska on ollut niin lämmintä. Syyskimikit jo osittain kuihtuneetkin.

Enää on jäljellä jännittävin taikapähkinän kukinta, nuput ovat lähes avautuneet. Jokasyksyinen kohokohta. 

Mahonia nitens 'Cabaret' on ikivihreiden hulluuskaudeltani. Tänä syksynä se ei halunnut kukkia, mutta onneksi on muutoin viehättävä. Tuolta ajalta on peräisin myös vuorenkilpi-innostus. Ostan nykyään niitä aina jos löydän kivoja uusia lajikkeita. Talvivihreys on niin tärkeää. 

On taas haravointien aika. Istutin ne muutamat puuliljat mitä olin hankkinut. Syysmyrkkyliljojen hankinnan lopetin myös. Kaikkea on aivan riittävä määrä jo. Portti suojaa ihanasti peuroilta ja jäniksiltä. Tänä viikonloppuna on aika verkottaa puutarha. 

Kasvielämä siirtyy jälleen kuistille. Otin turvaan talvetettavat (muun muassa muratit ja oliivin). 

 Loppureflektiot kuluneesta kasvukaudesta. 

Oli kiva kesä. Mitään erityistä uutta ei puutarhaan tullut muutamia kasveja lukuun ottamatta. Uudet ihanat kasvit ovat aina miltei parasta kaiken sen kauneuden (ja välillä toki kauheuden) ohella mitä minipuutarhani tarjoaa. Hiekkakenttäprojekti jäi päällimmäisenä mieleen.

Jännittävintä loppukesällä oli suuri erilaisten kiitäjien määrä puutarhassa. En edes yrittänyt niitä kuvata, levottomia häseltäjiä kun ovat. Tunnistin ainakin Kuusamakiitäjän, syreenikiitäjän, matarakiitäjän ja ensimmäistä kertaa näkemäni etelänpäiväkiitäjän. Tunne on vähän sama kuin perhosen nähdessä, kiitollisuus ja onnellisuus täyttää mielen. Omassa elämässäni luonto on aina ollut mahtava voimavara, siksi asun niin, että pääsen metsään joka päivä samoilemaan. Voimia syksyyn kaikille💕

Lokakuun puutarhajutut 🍂

Syksy on ollut vähän erilainen, kun mitä odotin. Sateita on vyörynyt ylitse - haaveitteni syksy ei ollutkaan kovin kultainen. 

Nyt kysytään taas turnauskestävyyttä raahata luunsa aamuisin kaatosateiseen pimeyteen. Ämpärikaupalla tummaa kahvia. Harvoina aurinkoisina hetkinä olen kuvannut puutarhassa. 

Ruska on kuitenkin aina yhtä kaunista ja ihanaa fiilistellä. 

¨

Samoin koristeomenapuissa killuvat pienet omenat. Runsaasta päärynäsadosta tuli paljon marmeladia.

Varjopenkissä vaahtera näyttää mallia

Kiinankanukka ei ole kukkinut, mutta elän toivossa. Ihanat syysvärit silläkin, alla pieneksi kutistunut Niverävaahtera.

Syksyn liljoja on tullut ja mennyt. 

Hopeus on nättiä syksylläkin. Eiffelin luona. Nukkapähkömöistä muodostuu melkein kuin hopeinen joki kivien keskelle. 

Ihanat yhdessä; syyskimikki & purppurapunalatva. Kumpikin hiton korkeita hujoppeja. 

Olen aleshopannut -70 prossan kasveja muutaman. Viburnum carlesii 'Aurora', minikokoinen tuoksuheisi.

Siirsin samalla sen frendin parempaan paikkaan.

Eli tämän tarhaheiden Viburnum x bodnantense 'Dawn'

Hiekkakentällä kasvoi ennestään Kiinankataja, joka on viihtynyt hyvin. Nyt sille löytyi muhkea alekaveri. 

Ja vielä yksi pikkuinen paju, josta olin haaveillut. Salix eleagnos ’Angustifolia’ elikkäs huopapaju. Rosmariinia sanotaan muistuttavan. Varmuutta ei ole sen viihtymisestä hiekalla ei ole, mutta muutamalla eurolla voin kokeilla. Olen heikkona näihin hennon kasvutavan pensaisiin. 

Syksyn hennot vaaleanpunaiset ovat nautinto

Vaikka nytkin on ihan samean harmaata, tuovat värit elämäniloa kaiken keskelle.

Jännästi vielä tuoksuherneetkin yhä kukkivat. 

Huomenna istutan nämä nyssäkät, muutaman puuliljan 🥀

PS. Vuosikertablossa oli pettymys..tosi pliisu. 

Syystunnelmia - hattarantuoksua, hedelmiä & muuttuvia värejä

Kirpeät ja usvaiset aamut, äkkiä synkkenevä taivas & puutarhainnostuksen notkahdus. Rakastan syksyä - muuttuvia värejä ja tunnelmia. Syyskuu on kaunis kuukausi. Parasta on, kun turistit katoavat keskustasta ja kaikkialla hiljenee. Kaamosvalot piristävät pimeinä hetkinä. Keijunmekot ovat nyt kauneimmillaan sisäänkäynnin luona, ne viettivät talven sisätiloissa. Otan ne taas sisään jos ehdin ajoissa. 

Katsura on vaihtanut väriä ja tuoksuu makealle, nekuille ja hattaralle. 

Piha on täynnä erilaisia sieniä

Perhoset käyvät vielä kukissa 🦋

Syksyllä on paljon erilaisia siemenkotia, hedelmiä ja marjoja. Tämä hassun näköinen on pensasmagnolian. 

Voi miten heleitä syysvärejä on ilmaantunut jälleen. Punamarjakanukka ja kaikki kanukat ovat koreita syksyllä.

Sain kaivettua surullisena tähtiputket pois. Niitä oli aika paljon. Olin harmi kyllä lisännyt niitä siemenestä. Toivottavasti riesaongelma ratkeaa tällä. Tilalle istutin jakopaloja omasta puutarhasta; hopearikkoa, isorikkoa ja hietaneilikkaa. Alesta löysin kaksi kasvia täyttämään isoa aukkoa. Heisiangervo All Blackin, joka on metrin korkuinen pallomainen tosi tumma pensas sekä Kääpiövalkokuusi 'Alberta Globe', joka mielestäni sopii hyvin vieressä kasvavan kartiovalkokuusen kanssa. Huono kuva vaan. Mikään ei ole oikein näytä miltään istutushetkellä. Pensaat korvaavat hiljalleen perennoja kukkapenkissä. 

Pro cut red on tosi hienon värinen auringonkukka

En voinutkaan keväällä kylvää kesäkukkia minipenkkiini, kun siinä oli kaikki päivänhatut, kukkaporkkanat ym. talvehtineet. Astereita, Syringa Light Rose, on kuitenkin pakko kylvää joka vuosi johonkin paikkaan. 

Aiemmin siirsin tulimarjan pois huonosta paikasta hiekalle, näyttää viihtyvän paremmin. Ihanat marjat.

Herkkiä värejä, joista saa energiaa. 

Päärynöitä tuli paljon tänä syksynä. 

Mikä tuo söpö punainen on..?

Sehän on kääpiösorvarinpensaan leiskuva syysväri & hedelmälyhdyt.

Valtavia sieniä putkahtelee esiin

Syysasetelmia ♥

Viikonloppua kaikille!