Puutarhakausi on ohitse, niin haikeaa. Mikään ei enää näytä kovin hehkeältä. On hurjaa miten paljon on satanut vettä. Taikapähkinä kuitenkin ilostuttaa vielä kauniilla keltaisilla pörrökukillaan. Lehdet säilyvät puussa kevääseen asti. Muutoinkin puissa ja pensaissa on edelleen runsaasti lehtiä kiinni. Kävin vielä kerran taimialessa ja ostin pari koristeheinää & pensaan. Rahaa kului yhteensä kymppi. Olen huippuiloinen löydöistä, koska heinät ovat usein aika kalliita ja niiden haaliminen on siten ollut pitkäaikainen projekti. Heinät muistiin tänne: metsälauha (se yleinen pörröinen pikkuheinä, jota kasvaa luonnossa), korkea hopeansininen rantavehnä 'Blue Dune' ja hopeatoppo.
Tätä maata myöden suikertelevaa ruotsintuhkapensasta olen joka syksy hypistellyt alessa: Cotoneaster x suecicus 'Coral Beauty'. Kaikki ostetut kasvit liittyvät rumien kohtien peittelyyn.
Coral beautyllä on tosi kauniit korallinväriset marjat. Rinneprojekti sai tänä sesonkina muutenkin täydennystä tuhkapensaasta ja rantavehnistä. Jostain syystä olen aina pitänyt paljon erilaisista tuhkapensaista. Ehkä niiden kasvutapa ja erityisen kiiltävän tummanvihreät lehdet ovat syynä.
Kesällä toiselle puolelle rinteeseen löytyi vielä tosi edullisesti Lännenhemlokki (toisella puolella kasvaa japaninhemlokki). Näennäistä symmetriaa ehkä tavoitellessa. Innostuin myös jakamaan rinteeseen omia neilikoita. Sopivat hyvin, koska kuivaa ja neilikat ovat koko talven vihreitä. Yritän todellakin peittää rumia kohtia kasveilla. Tässä alla kasvaa aikaisempi aleostos suikerotuhkapensas. Olen nopeuttanut sen juurtumista uusille alueille laittamalla kiviä painoksi sen suikerteleville oksille. Juurtuvat siitä suoraan maahan.
Toisen puolen kanadanhemlokki on jo kasvanut isoksi. Tässä siitä vain alaosa. Se on ympäri vuoden yhtä hyvännäköinen. Lainaus jostain kasvikortista;
Kanadanhemlokki viihtyy varjoisilla ja puolivarjoisilla kasvupaikoilla. Paikan olisi hyvä olla lämmin ja suojaisa. Tuulisesta paikasta se ei pidä.
Täällä hemlokki kasvaa aurinkoisessa ja kuivassa paikassa, jossa tuulee niin hemmetisti. Ihme. Isossa kukkapenkissäni kasvaa myös söpö pikkukanadanhemlokki. Hemlokit ovat ehdottomasti kasvisuku mihin voisin täysillä hurahtaa. Yritän kuitenkin olla hurahtamatta. Näistäkin pitäisi kokeilla ottaa pistokkaita. Marjakuusten lisääminen on sujunut niin hyvin maahan tökätyistä pistokkaista. Ties vaikka tämä oli samanlainen tapaus.
Kuivaan rinteeseen istutin rantavehnän alkuja tänä kesänä. Rinne on alkanut jostain syystä sammaloitua, mistä iloitsen. Toivottavasti rantavehnä valloittaa tämän typerän rinteen kokonaan. Ihastuin rantavehnään joskus Tokmannin parkkiksella - niinkin voi käydä - oli upeasti yhdistetty heinää ja pyöreitä isoja kiviä. Haaveilen samanlaisesta.
Kuivalle hiekalle taustalla istuttamani sininatojen kumppaniksi etualalle hopeatoppo.
¨Rakastun aina uudelleen ja uudelleen tähän kasviin eli koiruohoon. Keräsin vähän siemeniä talteen kylvöä varten. Linnut syövät usein nämä puhtaaksi. Tavoite: ensi keväällä tarkoitus kylvää näitä lisää. Hopeisena se on pitkään kaunis, ihastuttavan korkea & kaupan päälle hyvä kranssimatsku.
Jättikokoisia palloja koristeompussa. Huomatkaa upean tuuhea likusteriaidanne - vihdoin. Jouduin leikkaamaan sen lähestulkoon maanrajaan, kun alussa en uskaltanut. Tänä kesänä sain perustettua kaksi uutta aidanpätkää leikkuujätteistä. Leikattujen pensasaitojen lisääminen on suurin puutarhaunelmani tulevina vuosina. Erityisesti haaveilen kasvilabyrintistä, mutta se vaatisi isompia muutoksia.
Ystäväni kanssa joulukoristelimme puutarhaa ja taloa. Fiilistelimme roseeviiniä puutarhassa putoavien lehtien keskellä. Oli tunnelmallista.
Syyssahrameja puutarhassa usean viikon takaa, en ole enää puutarhassa juurikaan ikisateessa viihtynyt.
Lyhyt kuiva aurinkoinen kausi oli ihana. Nyt enää sadetta ja harmautta tarjolla. Sateella märkien lehtien raaputtaminen haravalla ei ole yhtään niin kivaa. Helmipensaan lehdet ovat varisseet alas pergolassa.
Ihanat euroopanvalkopyökit etupuolella pihaa. Lehdet säilyvät näissäkin kevääseen saakka. Hopeinen havu ilahduttaa ympäri vuoden. Kylläpä vuosi vuodelta vaikeutuu tämä pimeän kauden läpi taaperrus.
Jouluttelu onneksi piristää. Tänä vuonna en istuttanut tasetteja tai amarylliksiä, mutta ostin muutamia ilostuttamaan. Viikonloppuna pitäisi vielä haravoida ja verkottaa puutarhaa. Lehtiä putoilee varmaan koko loppuvuoden alas. Keväällä sitten loput. Glögit kasvihuoneessa on unelmajuttu. Marraskuu on jo ovella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti