tiistai 27. syyskuuta 2011

Koristeheiniä



Pronssisara (Carex Comans Frosted Curls) on ehkä kuitenkin se lempiheinä! Nimikin on niin kaunis. Huurretut kiharat. Vieressä kasvaa Kultatesma (Milium Effusum Aureum), joka ei valitettavasti näy kuvassa

Pidän kovasti koristeheinistä - minulla ei ole niitä vielä kovin paljon. Toivottavasti heiniä tulisi asteittain lisää pihaamme, niiden tuoma illuusio luonnosta on kovin kaunis, täällä kun tuulee paljon niin, että heinien liike korostuu; ja tuulen tuottama humiseva ääni. Tulee mieleen kesä ja villit niityt ja pellot. Kyllähän ne leviävät liikaa, vaativat paimentamista. Mutta silti; pidän kukkien ja heinien liitosta kun ne kasvavat yhdessä sotkeutuen toisiinsa.




Klassikko ylitse muiden: Viiruhelpi (Phalaris arundinacea). Taustalla myöskin kirjavalehtinen Japaninsara (Carex Morrowii Variegata). Ensimmäinen hurja leviämään, toinen muuten talvivihreä, upea kasvi!




Elefanttiheinä Silberfeder



Kivikossa toinen klassikkoheinä: Sininata (Festuca Glauca Festina)



Tämän heinän nimilappu valitettavasti ehti hävitä, tunnistaisiko joku...? Siis tuo takana kasvava vihreä



Metsäkastikka (Calamagrostis auct. Karl Foerster), tälle kaveriksi istutin zebrakuvioista Elefanttiheinää (Miscanthus sinensis 'Zebrinus')




Kivikossa myös Kaislasara (Carex Rynchopsysa, ihme ja kumma kun viihtyy rutikuivassa vaikka pitäisi kosteassa kasvaa. Hyvä niin.

3 kommenttia:

  1. Löysin mukavan oloisen blogis äskettäin. Minäkin tykkään koristeheinistä. Ja niiden nimistä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos annekatariina ja Vilma! Tulen tutkailemaan teidän blogejanne taasen :)

    VastaaPoista