lauantai 26. maaliskuuta 2016

Lapsuuden lempikukka

Lemmikki, mikä muu?


Lapsena koko maailma oli lähimetsät, rähjäinen oveton ja ikkunaton leikkimökki ja kostea, pitkäheinäinen niitty. Lemmikkejä tutkailin niityllä ja ihmettelin niiden pientä ja täydellistä, vaaleansinistä kukkaa. Ihmettelen muuten vieläkin. Lapsuudesta muistan  parhaiten uhkeat pionit, kukkivan koristeomenapuun ja syksyisin sen kitkerät omenat, hämärtyvässä illassa ulkovalossa heiluvat syysleimut ja koulujen loppumisen kunniaksi kukkivan kulleron, jota katselin kun söin aamupalajäätelöä noin kello 11 pihakeinussa maaten, paljaat varpaat kosteina nurmikolla kävelystä. Samoja kasveja on oltava puutarhassani nytkin, ihan pakko. Niin meillä nostalgikoilla usein. Mutta aikuisena maku on muuttunut. Välillä tekee mieli herkutella magnolioilla ja japaninvaahteroilla, juuttua muodikkaiden kasvien hyllyjen luo, mutta parhaiten sydämessä yhä läikähtää kun näkee lemmikin. Forget-me-not, en ole unohtanut Sinua ja nyt kukit kuistilla pääsiäisen kunniaksi.

Tänään en puutarhaan jaksanut mennä, mutta muutaman kuvan eilen. Anteeksi kun kuvat ovat epätarkkoja, olin väsynyt enkä jaksanut tähtäillä tuulessa. Fantastista kun on lomaa, olen ihan väsynyt arkirumbaan.

Puutarhassa esikot valmistautuvat


Löysin lopulta talventähdet, ne eivät olleet istutuskyltin luona (miksei??) vaan pihan perällä paikassa jonne aurinko ei juuri paista...mitä lie olen ajatellut...suloinen pikkukukka


Mikähän tämä hellyyttävä otus mahtaakaan olla...muisti pettää ja pahasti. Vieressä on sinivuokkoja nupulla, joten tämän täytyy olla joku muu, olisikohan se kiurunkannus?


Ja lähistöllä jouluruusut kehittävät kukkanuppujaan vielä



Varastosta löysin sievät valurautaiset miniaidanteet, Jeanne d´arc Livingin. Näillä on näppärää ohjailla pienten jalkojen kulkua. Ja toisekseen olen hulluna kauniisiin aidanteisiin.

Näissä neljässä pergolan tolpassa pesitään, aukko on mielettömän pieni, mutta ihme kumma mahtuvat sinne koko perhe. Nyt sinne raahataan kortta ja karvaa, pian alkaa piipitys



Vuokot nousevat nyt, tässä pitäisi olla valkovuokko nimeltään Wyatt´s pink


En ostanut kukkakimppuja pääsiäiseksi vaikka niitä katselin. Huomaan etten kaipaa niitä enää niin kun puutarha on heräämässä. Vaikka siellä ei kimppuaineksia ole tarjolla, mutta pienet heräävät alut tyydyttävät kukkanälän. Kukkakaupoissa odotan vaan, että tetenarsissit ja tulppaanit katoavat, niiden kausi on niin hirveän pitkä. Löysin ihanan kukan jälleen Puutarhanikkareilta, Beth Evans -corydaliksen, Kiurunkannuksen





Neidonhiuspuu herää vihdoin kevääseen kuistilla


Juurelle jätin talveksi lehdet maatumaan tai suojaksi...aivan kuin luonnossakin. Pieni kilkka on itänyt puun juurelle.

Lumi on poissa. Linnut keräävät pesämateriaaleja pergolaan ja laulavat. Kevät on täällä eikä talvi enää palaa. Välillä voisi aurinko vaan paistaa.

33 kommenttia:

  1. Ihania pieniä alkuja. Kyllä tämä on ihanaa aikaa ja muuttuu ihanammaksi viikko viikolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saraheinä! Onneksi on jo niin keväistä, talvi tuntui niin kovin pitkältä.

      Poista
  2. Voi että! Siellä on kevät jo niin pitkällä, että ihan kateeksi käy. Lapsuudesta tutut kukat sykähdyttävät vielä aikuisenakin, olen huomannut ihan saman. Oletpa hankkinut tosi söpön kiurunkannuksen. Hyvää pääsiäistä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos KesäKukka! No, älä nyt sentään kade ole, aika harmaata ja vilpoisaa on kuitenkin täällä. Lapsuuden kukkiin jää jotenkin koukkuun :)

      Poista
  3. Katselin tänään siemenaarteitani ja myös lemmikin siemeniä oli peräti kaks pussillista. Sitten katselin ulos, lunta ja jäätä niin paljon.. täällä on ehkä kuukauden päästä luonto tuossa vaiheessa kuin siellä nyt. Onko tosiaan jo noin kevät jossain päin Suomea?! Ihanaa, iloitsen vilpittömästi ja nyt pitää tehdä kevätretki Etelä-Suomeen pikimmiten! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! Sinun pitää nyt kylvää lemmikkejä :) Kyllä se kevät tulee nopsaan, ovat ainakin lupailleet sitä koko maahan! Tule siksi odotusajaksi tänne etelään, tervetuloa!

      Poista
    2. Todella, lemmikit on saatava multaan tulevaksi kesäksi. Ne on ihania ja sopii joka paikkaan!
      Lähes joka keväinen eväsretki ajelu meillä on tehdä "tehdasvakoilua" Etelä-Suomeen, ihailemaan kevään edistymistä. Ja sieltä etelästä olette tervetulleita tänne katsomaan kevään edistymistä myös! Tänään on lumi sulanut hurjasti ja sydän iloitsee! Yksi mustarastas pitkäperjantaina ja tänään yksi peipponen! Puoli kuuta peipposesta siis kesään täälläkin!!! :)

      Poista
  4. Mielenkiintoinen huomio! Minäkin havittelen puutarhaani lapsuuden lempikukkia - kevätesikoita ja pioneja.
    Rentouttavia lomapäiviä sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piparminttu! Kyllä, ilman muuta lapsuuden kukkia. Ihanalta kuulostaa kevätesikot ja pionit! Hyvää pääsiäistä!

      Poista
  5. Lapsuuden kokemukset ovat niin vahvoja ja tunnepitoisia, on ihana ajatus vaalia niitä tuomalla omaan puutarhaan kasveja vuosikymmenten takaa. Kevään merkit siellä lisääntyvät, täällä odotellaan viimeisten lumien sulamista. Aika ihmeellistä että ollaan jo tässä vaiheessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria! Ihanaa, että viimein kevät ja lumet lähtevät. On onneksi lapsuudesta hyviäkin muistoja, varsinkin kasveihin liittyviä.

      Poista
  6. Mukavat lapsuusmuistot. Kevät on erenny siälä reippahin askelin. Ihana kiurunkannus. Niitä en oo meilläpäi nähänykkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Navettapiika! Miksiköhän ei kiurunkannuksia, menestyisivät varmasti sielläkin. Keväistyvää on, mutta vielä hurjan harmaata...

      Poista
  7. Vai on linnuilla jo pesän rakennus menossa! Aikaisinpa aloittavat. Lemmikit ovat suloisia. Minullakin on niitä mökkipihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilma! Luulisin, että linnut tietävät parhaiten koska kevät alkaa :) Se taisi alkaa eilen! Lemmikit sopivat mökkipihaasi varmasti paremmin kuin hyvin!

      Poista
  8. Ihania muistoja lapsuudesta. Lemmikki on kaunis, en koskaan unohda lemmikkimerta erään vanhan rouvan pihalla omenapuiden alla. Sieltä ei liiemmin saanut haravoida lehtiäkään, etteivät lemmikit pahastuisi!

    Neidonhiuspuu on eksoottisempi, mutta yhtä hieno. Niiden syksyinen kulta on uskomattoman upea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Barbajovis! Juuri tuo näkymä on minunkin haaveeni: omppupuu, lemmikit ja tulppaanit.

      Poista
  9. Sinä olet sitten ollut jo lapsesta lähtien oikea kukkabongari. Itse en lapsena ollut hirveästi kukista innostunut, vaikka metsissä tykkäsinkin rymytä.

    Mikä olisi kauniimpaa kuin lemmikkimeri? Kaikki nuo puutarhasi kevään merkit luovat uskoa, kyllä tämä tästä taas iloksi muuttuu. Nyt paistaa aurinko ja lumet saavat kyytiä.

    Kukkientäyteistä pääsiäisen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kurjenkello! Asuttiin vaan aika "maalaismaisemissa" täällä Espoossa. Ihanaa, että on viimein kevät. Erityiskiitos tuosta kauniista pääsiäistoivotuksesta sinulle!

      Poista
  10. Ihana postaus! Täytyy tulla paremmalla ajalla lukemaan vielä uudelleen noita kesämuistojasi. Kuvasit niitä niin elävästi, että ne tuntuvat ihan omilta lapsuuden hetkiltä. :)
    Iloista pääsiäistä! ♥

    VastaaPoista
  11. Muistan lemmikin lapsuudesta. Meillä kasvoi yhdellä niityllä lemmikkejä, taisi olla ojan varressa ja sinne oli ihana mennä. Tykkäsin jo lapsena kovasti kukista. Kullerot ja kurjenpolvet ihastuttivat kesäisin ojan pientareilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maatuska! Kuulostaa aivan ihanalta! Lapsi ymmärtää kauniin päälle niin hyvin, ihana lapsi olet ollut!

      Poista
  12. Tosi kauniita kuvia. Kesää tulee jo ikävä. Lemmikit ovat kyllä suloisia. Mukavaa pääsiäisen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli! Pian on kesä! Mukavaa pääsiäistä sinulle myös

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  13. Lapsuuden kukkamuistot ovat niin vahvoja. Niitä on oltava vielä aikuisenakin. Toki sitä haluaa myös laajentaa kukkakokemuksia.
    Monenlaista kasvia sieltä mustasta mullasta on nousemassa. Paljon asioita tapahtuu, joita ei vielä oikein näy. Linnutkin ovat aloittaneet pesintäpuuhat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irene! Kyllä, lapsuuden kukkamuistot kantavat. Ihanaa, että viimein on kevät!

      Poista
  14. Voi että! Lemmikki on myös minun lempikukkani! Makuuhuoneen peilissä lukee revityllä lapulla ' Forget me not', se on jotenkin jo niin vaikuttava nimenäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kesätuulia! Ihanalta kuulostaa tuo lappusesi! Lemmikkiä ihanampaa on kyllä vaikea löytää!

      Poista