perjantai 11. maaliskuuta 2016

Lumikellokevät


Kotiutuessani kiiruhdin ensimmäistä kertaa tällä viikolla puutarhaan. Oli jo pikkuisen hämärtyvää, mutta vangitsin kuitenkin löydöt kuviin. Lunta on vielä aika paljon, mutta lumikellot ovat murtautuneet lumen läpi pintaan. Tässä Tähtilumikello eli Galanthus Elwesii, jonka pussin sain syntymäpäivälahjaksi (rakastan kasvilahjoja!). Se on kuin isokokoinen lumikello. Hauskasti hän on asettautunut kyltin tuntumaan kuin poseeraamaan.


Tässä toinen paksumman hangen uhri on puskenut itsensä hangen päälle. Upea kasvuvoima ja suloinen olemus. Eihän näitä voi olla ihailematta, ollapa itse yhtä sitkeä.


Tämä lumikello (muistaakseni ihan tavallinen nivalis) on joulukuusta valmistautunut kukintaan ja saanut lunta niskaansa useaan otteeseen. Nyt se on taas kaivautunut esiin kinoksesta. Voi pikkuista. Sen kaverukset ovat vielä hangen syleilyssä ja taistelevat.


Olen sirotellut lumikelloja vähän sinne tänne koska pidän niistä niin paljon...ja on mukava kokeilla mistä löytyisi aikaisia pälvipaikkoja kevätunelmille. Nämä lumikellot ovat äidiltä saatuja, niitä oli alunperin kaksi, ovat näemmä lisääntyneet. Tässä salaisen lehdon kohdassa on vielä ihan jäätä. Näiden vieressä on Pikarililjoja, Talventähtiä ja Koiranhampaita paksun jään alla. Nyt on paras hetki tarkkailla minne kannattaa ensi syksynä istuttaa aikaisia sipulikukkia, mistä maa paljastuu ensimmäisenä. Yritän kirjoittaa myöhemmin muistiinpanoja.


Paikoista mistä usein kuvittelee lumien nopsaan sulavan, ei välttämättä homma menekään niin...tässä muutaman vuoden vanhoja Iriksiä kurkistaa sokerihangesta (lumi on kuin hienonnettua palasokeria). Ovat joko sinisiä Harmonyjä tai sitten Katherine Hodgkineja. Koskaan ei tiedä varmasti kuka on  ensimmäisen joukossa pyrkimässä pintaan ja kukkimassa. Jouduin vähän tässä kohtaa kaivamaan heitä esiin.


Betonimuurin kupeessa kurkistavat inhokkini joiden elintilaa yritän supistaa vuosi vuodelta: ne siniset Kaunokit

Betonimuurin luona myös ihastuttavan paljon rikkaruohoja vihreinä kuin mitkä, voi mokomaa. Juurakko kuuluu Villiviinille. 

Pieniä villitulppaaneja

Hyvin aikainen herääjä on Morsiusharso, nuo punaiset nyppelöt kuuluvat sille. Olen kylvänyt sen siemenestä monta vuotta sitten ja on niin huippu kasvi, ei vähiten maljakossa. 

Tarhatulppaanejakin kurkistaa jo, ihanaa. Tämä on pionimainen & vaaleanpunainen jonka nimen unohdin juuri autuaasti..

Krookuksia ja Tulipa tardaa pihan perällä, salaisessa lehdossa. 

Krookuksia...tarkistin, että nämä kukkivat viime vuonna 20.3. Olisipa ihanaa jos niin kävisi taas.

Lumen alta pilkistää myös Jouluruusun nuppuja

Ja vielä lisää Iriksiä. Minä sain näistä pikku löydöksistä niin paljon voimaa ja uskoa siihen, että kevät saapuu lähiaikoina. Mukavaa viikonloppua   

30 kommenttia:

  1. Iik, ihanaa. Lumikelloja. Ja pieniä piippoja. Omista muistiinpanoistani löysin, että viime vuonna löysin ekat pälvipaikkojen lumikellot viime vuonna 9.3. Nyt ei ole meidän pihalla vielä kukkapenkeissä pälvipaikkoja, mutta toivon, että viikon tai kahden sisään olisi jo.
    Nyt pääset joka päivä tekemään kukkaisia puutarhakierroksia. Ihanaa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! Kyllä varmasti parin viikon sisään pälviä alkaa teillä löytymään. Kevät on ihan juuri täällä :)

      Poista
  2. Voi, millaisia ihanuuksia. Meillä on vielä niin paljon lunta joka paikassa, ettei mikään sieltä kykene esiin ponnistamaan. Tänään katselin, että täytyy kuvata ja merkitä paikat, jotka tulevat ensimmäisenä esiin lumesta. Ja muistaa syksyllä istuttaa juuri niihin paikkoihin aikaisia kukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between! Toivon mukaan lumenne pian jo sulaisivat. Tämä on tärkeä hetki tehdä muistiinpanoja, nyt se on paljon helpompaa kuin syksyllä.

      Poista
  3. Lumikellot on kyllä melkoisia kylmästä selviytyjiä, nimensä veroisia. Meillä on vielä niin paljon lunta ettei maata näy missään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Toivon, että lumenne sulavat pian! Lumikellot ovat aivan uskomattomia.

      Poista
  4. Jos lunta täytyy olla, niin tuo sokerinen märkä ja nopsaan sulava laatu on parasta! Ihania versoja, voi ihanaa, kohta on kukkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Onneksi kohta on oikea kevät! Lumi on karmeaa, toivottavasti sulaa pian koko Suomesta pois.

      Poista
  5. Ai ai ai! Ihania jäänsärkijöitä! Teillä on noin paljon ihania piippoja ja nuppuja! Ihanaa! Maaliskuu pian puolessa! Lumikelloja pitäisi olla kasvussa mahdollisimman paljon! Isomummun lumikellot ovat vielä paksun lumen alla, samoin istuttamani, mutta kevät on talvea voimakkaampi, kohta tulee ihana valon ja kasvun juhla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Kyllä teilläkin varmasti on lumen alla vaikka mitä! Lumikelloja ei voi varmaan olla liikaa. Ihanaa, että ihan pian on oikea kevät!

      Poista
  6. Sokerilunta...joo..siltä se näyttää! Pienet sitkeät herkät lumikellot. Suloista ♡
    Aurinkoa viikonloppuna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena! Sokeria, olisipa :) Aurinkoista viikonloppua sinullekin ystäväiseni!

      Poista
  7. Siälähän on jo täys kevät, ku jo uutta kasvua nuan reippahasti pukkaa. Jospa se fööni sulattaas lumet meiltäki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Navettapiika! Isoa föönäystä sinnekinpäin nyt heti! Ei teillä minusta enää pahasti lunta ollut, toivoa on :)

      Poista
  8. Se on kyllä käsittämätöntä, miten nuo kukat pystyvät kasvamaan lumihangen läpi. Mutta onneksi pystyvät! Aurinkoista viikonvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilma! SE on todellinen ihme, vaikea käsittää. Aurinkoa sinnekin!

      Poista
  9. Mikä kasvun voima, ei voi kuin ihmetellä ja ihastella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos S! Ei tosiaan voi muuta, kukat ovat ihmeellisiä otuksia :) Kiitos käynnistäsi!

      Poista
  10. Oi ihmettä, miten paljon kevään merkkejä jo!
    Ihanaa viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara! Sieltä se kevät tulla jollottaa! Ihanaista viikonloppua sinulle myös!

      Poista
  11. Siellähän alkaa vaikuttaa jo ihan oikealta keväältä! :) Joo, vuorikaunokista ei pääse ikinä eroon. Taitaa olla yksi niistä kasveista, jotka tekevät juuret Kiinaan saakka. Olen joskus ihaillut vuorikaunokin valkoista versiota, mutta en ole uskaltanut sitä pihalleni hankkia, kun pelkään että se olisi samanlainen! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos KesäKukka! Mieli tekee kevättä vaikkei oikeaa olisikaan :) Kaunokki tekee minut hulluksi!! Siitähän olisi myös musta versio, olisiko valkoinen ja musta kenties vähän hillitympiä ehkä...

      Poista
  12. Huikeaa! Taas on aika ihmetellä sitä että täällä jatkuu talvi niin siellä puskee jo kukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pelaguu! Kyllä teilläkin pian keväistyy! Anteeksi kun kesti vastata, tämä viestisi ei näkynyt minulla viestipuolella heti.

      Poista
  13. Sieltä se kevät nousee! Ihana katsoa piippoja, mutta valitettavasti rikkaruohot heräilee myös. Rönsyleinikki on yksi viheliäisimmistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos maatuska! Rönsyleinikki on tosiaan paha, vaikka olen pikkuisen alkanut pitää siitäkin...anteeksi kun tässä vastauksessa kesti!

      Poista