sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Salaisessa lehdossa

Yöllä olikin tupruttanut lunta joten puutarhuroinnit jäivät vähiin tänään. Palaan tähän pieneen plänttiin pihan perällä. Raivasin sen viime vaiko toissajouluna? Muisti alkaa pettää. Mutta joka tapauksessa alue on pienenpieni metsäpuutarhani. Päivä sinne paistaa joten enemmän kyseessä on lehtomainen pienalue leikkimökin takana ja sivulla. Siellä ei ennestään kasvanut juuri mitään, suuret Rusokuusamat vain, jotka mahdollistivat aluskasvillisuuden istuttamisen puolivarjoon. Levittelin aluksi ison kompostin ja lehtimassaa ja aloin istuttaa. Nyt ajattelin esitellä näitä pikkujuttuja tarkemmin, oikeastaan omaksi muistinvirkistykseksi.

Tarkemmin ajatellen alue taitaa täyttää nyt juuri kaksi vuotta. Nyt toisena vuonna löysin lähimetsän siivouksessa kivipaloja, joista sain askelmerkit tänne. Muut murikat löytyivät kun muokkasin maata ja niistä sain jonkin verran reunuksia hyödynnettyä. Pikkuhiljaa tahtoisin peittää tuon mustan mullan alueen kukilla. Siirtelin tänne Tuoksumataraa ja Metsämansikkaa tämän kuvan ottamisen jälkeen vielä. Ja ostimme tänne kauniin valkoisen puutarhapenkin, jonka alle istutin keväiset esikot. Viime keväänä kylvin myös eri värisiä lemmikkejä, joista useimmat istutin tänne. Niin ja kevätmessuilta löydetyn kukkasen myös, Valkorentukan. Ja kovasti olen yrittänyt saada täällä viihtymään puolukan ja mesimarjan, ne vähän nihkeilevät. Mutta oikeastaan tämän jutun pointti on se, että kyllä minipieneen tilaankin saa tehtyä omanlaistaan istutusta, ei kaiken tarvitse olla aina megasuurta. Nyt pitäisi vielä keksiä mitä tänne voisi kylvää maanpeitoksi. Juurruttelin vähän Vironmurattia ja sitä ajattelin kokeilla...muratista tulisi vanhan puutarhan tunnelmaa tänne uuteen alueeseen.


Ihastuin kerran kasviin nimeltä Iberis Sempervirens eli Talvisaippo. Muutamaan kertaan yritin sitä siemenestä kylvää ja lopulta sain aikaiseksi tämän yhden taimen! Puuh. Viime keväänä se kukkikin ensimmäistä kertaa siirrettyäni sen lehtoon. Olipas muuten pitkä kukinta-aika kasvilla.

Kun joulukuisessa vesisateessa aikoinaan seisoskelin tyhjän alueen edessä niin päätin istuttaa luonnonkasveja ja lempikasvejani tänne. Ihan kaikkia -mitä alussa ajattelin ja haaveilin- en ole saanut viihtymään, vaan olen vienyt pois ja vaihtanut tilalle. Orvokit on kuitenkin pakko saada viihtymään. Tässä valkokukkainen perhosorvokki valmistautuu kukintaan.

 Lehtoon on tullut metsän puolelta kieloja (convallaria). Ostin tänne kaksi uuttakin, vaaleanpunaisen ja kerrotun. Sellaisen raitalehtisen tahtoisin vielä.
Täällä on myös joitain jalokiviä, kuten tämä kukkanen, Sinikämmen...sen viereen istutin kerrotun Lumikin ja niiden vieressä on muutamaa erilaista Kiurunkannusta (corydalis), kun ne sopivat niin hyvin yhteen. Tämä on rakas kasvi, koska olen saanut sen puutarhaystävältä kuten corydaliksenkin. Ajattelen aina heitä kun näen ne :)

Ja ihana Alaskankleitonia tähtikukkineen, pidän tästäkin kovasti, on talvivihreä. Minulla ei ole levinnyt vielä yhtään vaikka varoiteltiin. Tämän vieressä vaalin aarrettani Vanamoa (Linnea). Ei kukkinut, mutta ei kuollutkaan.

Istutin tänne myös Albina plena-kärhön kuusaman oksille kiipeilemään koska alue ilman köynnöksiä on yhtä tyhjän kanssa. Haaveilen tänne vielä jotain villiruusua kuusille kiipeilemään (naapurin ylikasvaneet kuuset rajaavat aluetta).

Tämä kuva oli jo alussa, mutta tarkennan: vasemmalla puolella kasvaa kaksi hopeista kuusta ja kerrottukukkainen Jasmike (Minnesota Snowflake) ja Pikkujasmike (Erecta), Korallikanukka ja Kellokuusama. Kuvassa näkyvien isojen pensaiden varret kuuluvat Kaarisyreenille ja Rusokuusamille.

Pikarililjoja ja arovuokkoja (kalvaspikarililja on hän)

Kieloja ja valkovuokkoja (itsekseen tulleita), alta pilkistää kerrottu kielo, jota mallailin tuohon
Ketunleipää kasvaa hopeakuusen juurella
Tuoksuorvokki Königin Charlotte (joka tuoksuu kiduttavan hyvälle). Olen istuttanut tänne rakkaimmat tuoksuorvokkini.

Yksi harvinaisuuskin täällä on, kerrottukukkainen valkoinen kolmilehti trillium flore pleno. On kukkinut vain kerran, viime keväänä ei kukkinut ollenkaan. Toinen (omasta mielestäni) mahtierikoisuus, joka vaalin täällä, on kerrottu metsämansikka!

 Marketanpuiston markkinoilta ostan aina jonkun kasvin tänne, uusvanha perinteeni. Tämä on Smilacina stellata, Tähtirotkokielo, joka lie muuttanut nimeään, mutten jaksa nyt piitata siitä. Viime keväänä ostin markkinoilta myös Kevätputken ja Karhunlaukan, sitä edellisenä Merimiehensydämen. Oikealla näkyy sinivuokon lehtiä, niitä keräilen myös...täällä on vaaleanpunainen ja valkoinen sinivuokko jo kasvamassa. Ostin unkarinsinivuokon huutonetistä. Sieltä olen ostanut monet näistä erikoisvuokoista.
Keräilen hissukseen kauniita erikoisvalkovuokkoja, tässä kerrottu
Lisää kerrottuja valkovuokkoja, hieman eri lajike kuin aiempi, tämä on flore pleno myös, mutta vitivalkoisella sisuksella
Blue eyes, sininen silmä hällä
Ja tämä on Kentish pink, muistaakseni, sillä on hienot lilahtavat, kuin vesivärisivellyt terälehdet

Ja pieni soldanella kasvaa minipenkin vieressä

 Kevätlinnunherneen vieressä kasvaa Tulipa Tardaa (parvitulppaani) ja syksyllä laitoin muutaman metsätulppaanin (sylvestris) maahan, sipulikukista täällä kasvaa muutoin vaaleankeltaista krookusta, pikarililjoja, keltaisia talventähtiä ja lumikelloja

Pidän siitä, että aikaisin keväällä on keltaista ja valkoista yhdessä, oikein aurinkoisen iloisia kasveja, varsinkin kun maa on vielä paljas ja ruskea

Viime keväänä ostin tänne ihanan uuden perennan (saa nähdä onko vielä keväällä hengissä), Keijunsilmän, se on amerikkalainen luonnonperenna. Tosi nätti kukkapilvi.

Jäljelle jää kyllä vielä hommia. Olisin niin tahtonut saada villiviinin peittämään leikkimökkiä, mutta se otti ja kuoli...

Toisella puolen rusokuusamia on jouluruusumaa, mutta se on jo toinen tarina.

24 kommenttia:

  1. Oi, miten ihana satumainen puutarha! Tätä täytyy ihastella vielä uudelleenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Eeviregina! Niin ystävällisesti sanottu!

      Poista
  2. Onpa kaunista. Aivan ihana tuo pikkuinen metsäpuutarhasi. Ja niin kauniita kukkia! Mukavaa adventtiaikaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Anneli! Oikein ihanaa adventtia sinulle myös!

      Poista
  3. Tuo pieni nurkkaus on kuin tehty keijuille, täynnä suloisimpia ja herkimpiä perennoja ja maanpeittäjiä mitä kuvitella saattaa! Kiitos muuten haasteesta, se on työn alla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria! Hih, keijuja ei ole näkynyt, vihaisia mummoja vain...ihana jos vastaat haasteeseen, ilahdun kovin!

      Poista
  4. Voi millainen aarteiden ihmemaa sinulla onkaan, ihana postaus, ihana lehto...postaus täytyy tutkia vielä uudelleen, niin paljon herkkuja siellä kasvaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Saila! Samoja kasveja kuin sinulla, eikös :)

      Poista
  5. Ihastuttava kevätkukkakatsaus. Nuo erilaiset vuokkolajikkeet on tosi suloisia, varsinkin kerrotut. Ja tuo on niin totta, pimeän talven jälkeen keltainen ja valkoinen yhdessä on valoisuutta tuova yhdistelmä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elmeri! Vuokot ovat kyllä ihan parasta, kevättä :)

      Poista
  6. Oi, että mitä ihanuuksia. Heitän sinulle haasteen ja toivoisin näkeväni lisää noita ihastuttavia erikoisuuksia puutarhastasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana Maarit, kiitoksia paljon haasteesta! Anteeksi kovasti kun kesti, en ole käynyt täällä!

      Poista
  7. Salaiseen lehtoosi mahtuu vaikka mitä kukkia! Erilaiset valkovuokot ovat todella suloisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piparminttu! Pikkukukkasia, mahtuvat onneksi. Kiitos!

      Poista
  8. Sulla kasvaa siellä salaisessa lehdossa aivan valtavan paljon ihanuuksia!
    Mullakin on useita vuokkoja, ihan lemppareita (nekin)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni! Vuokkoihin jää kyllä koukkuun!

      Poista
  9. Voi että, mää oikein pakahdun näiden ihanuuksien edessä. Tähän aikaan vuodesta tällaiset postaukset on niin mahtavia, kiitos sulle kevätmielen nostatuksesta<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi Minna! Kevät toivottavasti tulisi pian!

      Poista
  10. Ihanuuksia on salaisessa lehdossa. Jouluruusumaa kuulostaa vallan ihastuttavalta paikalta. Näin kerran eräässä Hollantilaisessa huvipuistossa useiden kymmenien neliöiden mittaisen alueen täynnä erilaisia jouluruusuja. Se oli vaikuttavaa minusta (perhe ei edes asiaa tajunnut).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! Kuulostaa aivan uskomattoman ihanalta tuo hollantilainen jouluruusumaa, omani on todellakin vaatimaton...perhe ymmärrettävästi ei ollut yhtä tohkeissaan :)

      Poista
  11. Ihana salainen lehto...
    Olen nyt vastannut haasteeseen, vaikka oma pihani ihan nolottaa, kun joillakin on tällaisia satumaita. :)
    Tunnelmallista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara! Voi sinua höpönassua! Älä nyt ole niin vaatimaton!! Ihanaa kun vastasit, tulen lukemaan!

      Poista