sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Täällä mä oon niin kauan kun viimeisen kerran kaadun


Tiedättekö tuon mahtavan biisin? Reino Nordinin Antaudun...vaikka tuntuu olevan muuten aika pelle jätkä (päihdeautoiluista päätellen ainakin) niin biisi on kaunis. Mietin juuri tänään, että olisipa mukava lähteä tästä puutarhasta jalat edellä. Tuskin niin kuitenkaan käy, elämä muuttuu ja me vanhenemme...raihnaiset luut eivät kestä enää kiviportaita ja elämää kolmessa kerroksessa. Elämä on tässä ja nyt ja kuinka helppoa se onkaan kun on kesä. Juhannusviikko on alkamassa ja juhannusruusu on aloittanut kukintansa, oudosti tällä kertaa vaaleanpunaisena

Viime aikoina olen kuitenkin tuntenut kärsimättömyyden pistoksia. Yritän muokata ison paraatikukkapenkin keskivaihetta ties kuinka monetta vuotta. Siitä ei ikinä tule kivannäköistä eivätkä kasvit tunnu viihtyvän. Taas kaivoin ja siirsin muutaman kasvin ja istutin juurakkoina keväällä ostetut Tähtiputket tyhjään koloon. Ja tietenkään juuri nyt ne eivät näytä miltään. Ehkä ensi kesänä saa pienen maistiaisen siitä miltä kokonaisuus näyttää. Vuosi on niin pitkä aika odottaa.

Puutarhassa on paviljongissa verhot heiluvat, kirsikka kasvaa...toivottavasti

..ja pylväisiin istutetut kärhöt kasvavat, kuten tämä Mary rose

Paraatipenkin kaarre on yhtä sotkua
Salaattia olisi, kun vain muistaisi hakea

Kylvökset kasvavat, vaikka meinasivat viikolla hukkua rankkasateisiin. Tässä on kaliforniantuliunikkoja, pompon-unikkoja, lupiineja & leukoijaa

Tuoksuköynnöskuusama aloitti kukinnan ja tuoksu hyökyy tuulenpuuskien mukana

Hassut Alliumit, osa on niin lyhyitä, että kätkeytyvät kuunliljojen sekaan ja osa taas korkeita hujoppeja. Niidenkin kukinta on lähes ohitse nyt, kuin myös tulppaanien, nyyh

Saunalta kiviportaita pitkin etupihalle, reitti jota tallaan usein kun ripustelen pyykkejä pergolassa (eilenkin 8 koneellista). Luonnonkivi on ikuinen, ei kulu vaikka tässä ottaa juoksuaskeleita...oikealla muurilla vielä sammalleimut ja valkokukkainen kivikkokilkka muurin rakosissa. Vasemmalla on Valkotäpläimiköitä ja Hopeatäpläpeippiä (joka ei leviä kuten toivoisin). Pensas on valkoinen kaarisyreeni ja sen vieressä Jasmike. Lisäksi tuijien ja pensaiden välissä kasvaa kolme kärhöä, Alba Luxurians, Lumikärhö ja puutarhani toinen Albina Plena. En edelleenkään ole minimalisti vaan tahdon, että on paljon kaikkea
Tämä Jalava on kasvanut jo hurjan suureksi, hihii. Toivoin niin, että saisin tähän ison puun, joka näkyisi kirjastohuoneen ikkunasta, mutta paikka on niin ahdas (naapurin talo vieressä) etten uskaltanut istuttaa...jalava tuli kuitenkin aivan itse ja on viidessä vuodessa kasvanut isoksi...pian ollaan pulassa 
Helmipensaan kukinta alkaa olla ohitse, se kukki kauan tänä vuonna...sen edessä kukkii (vasemmalla) valkokukkainen Tarhalaukkaneilikka. Keväällä istutin sen viereen samanlaisia vaaleanpunaisia.  Liuskekivien väliin olen istuttanut neilikoita ja ajuruohoja
Kuunliljapenger ja kiviportaat. Reunassa on pionipenkkini, jota jatkoin viime kesänä pidemmälle. Ostin aikoinaan yhden (!) Tähtiputken tuohon reunaan pionien eteen ja nyt niitä on siinä koko rivi. Ja kiviportaillakin. Uskomaton leviämisvoima, mutta onneksi rakastan tähtiputkia kovasti
Leikkimökin luona on syreenintuoksua (puistosyreeni)
Lisää tuoksua luvassa pian neilikoiden myötä, pulskaneilikka Pispalan neito on kuvassa
Leikkimökin katolla kaarisyreeni retkuilee

Kesällä en käy enää salaisessa lehdossa juurikaan, se on ryöpsähtänyt, mutta valo siellä on kaunis, puiden latvojen siilaama. Hyttyssyötiksi joutuu jos sinne menee. Olen kyllä enemmän aurinkoisen puutarhan ystävä kuin varjon, kannattaisi harkita siis tarkemmin kun istuttelee korkeita kasveja

Puutarhaystävältä saatu hempeä Lehtoängelmä

Tänä vuonna akileijoissa on paljon tummaa liilaa

Yksi lempisipulikukistani on Sarjatähdikki, sillä on ulkoa vihreäkuvioiset kukat

Ruohonleikkuu sujuu meillä lapsityövoimalla, yleensä juosten. Nurmikkohan on etupäässä rikkaruohoja ja sammalta. Rinnetontti on sinänsä näppärä retroruohonleikkurin kanssa: juoksee vaan täysillä alamäkeen ja homma hoituu kuin itsekseen. Naapurit eivät varmaan arvosta ruosteesta kiljuvaa manuaalimasiina, mutta toisaalta minäkään en pidä heidän pörisevistä ruohonleikkureistaan, joten aika tasoissa ollaan
Saniaiset ja tähdikit sisäänkäynnin luona

Vaaleanpunainen Mantelikirsikka kukkii sittenkin, en ollut huomannut...Prunus glandulosa rosea plena
Pariisissa tänään: hopeanhohtoa & lilaa

Hempukoita akileijoja

Syreenejä kukoistuksensa huipussa: vaaleanpunainen Moskovan kaunotar ja valkoinen Madame Lemoine, kerrottuja kumpainenkin
Selvästi harvempikukintoisempi ja suomalaishenkisempi, mutta omalla tavallaan kaunis...Holger -syreeni

Tänään totesin olevani surkea puutarhuri ja hieman masennuin. Ötökät ja rikkaruohot ovat vallanneet koko pläntin enkä voi niille mitään. Ei riitä taidot, aika eikä energia. Alkukesän kuherruskuukausi puutarhan kanssa on selvästi ohitse. Ehkä se vanhainkoti kerrostalossa on sitten ihan hyvä idea. Onkohan vanhainkodeissa parvekkeita? Kaikissa blogeissa on täydellisen kauniita puutarhoja joihin verratutna oma tuntuu lähinnä kaatopaikalta. Kaiken negatiivisen fiilistelyn lisäksi postimies oli taas viikolla ajanut toisen kauhurinteen muussiksi, sinne katkesi Purppuraheisiangervot, auto kuopi mukanaan vihdoinkin rinteeseen kauniisti levittyneen suikerovihman ja muut istutukset. Ja tämä oli jo toinen kertaa...että onko tässä mitään järkeä. Miten postimies pystyy ajamaan pystysuoraa rinnettä ylös, on todellinen arvoitus. Lisäksi juuri nyt tuntuu, ettei se loma ala koskaan. Tekopositiivisuus on ainakin tänään out. Onneksi on olemassa sellainen ihastuttava vanhempi täti-ihminen nimeltään neiti Marple❤

17 kommenttia:

  1. Oh, your garden looks impressive !! I love such a variety of plants!
    Happy Sunday !

    VastaaPoista
  2. Voi sinua, noin paljon kaunista katseltavaa, miljoonia lajeja, suloista ihanuutta pullollaan! Sinulla on upea puutarha! Mutta tuo tyytymättömyyden tunne ja muutoksen halu lienee meille puutarhureille lajityypillistä:)Minut hurmaa kärhöjen runsaus, tuoksuköynnöskuusama, nuo kerrotut syreenit ja herkkä tähdikki! Ja tietenkin suloinen ruohonleikkaaja:)

    VastaaPoista
  3. Tsemppiä loman odotukseen! Kaunis puutarha sinulla on. Rikkoja ja ongelmakohtia on joka puutarhassa, ne vain vaihtelevat.

    VastaaPoista
  4. Ymmärrän fiiliksesi, mutta silti tämä on ihana postaus. Niin paljon kaikkea kaunista ja erikoistakin. Ja minusta puutarhasi on kaunis, eikä se varmasti edes olisi sinun näköisesi, jos siellä kaikki olisi viivasuorassa. Itse olen viime päivinä laiskotellut ja se näkyy heti rikkaruohojen esiinmarssina. Kuten osuvasti sanoit, alkukesän kuherruskuukausi on ohi ja kaikki rytöpaikat pistävät silmiin ja aiheuttavat ajatuksia kerrostaloelämästä. Taatusti meillä kaikilla on takapihamme. Niitä ei vain ensimmäisenä blogissa esitellä. Kiitos tästä postauksesta. Puit sanoiksi pitkälti myös minun tämän päivän tunnelmiani.

    VastaaPoista
  5. No, onpa täällä fiilikset otsikkoa myöten!!Eihän sulla mikään kaatopaikka ole! Mullakin on mökillä yksi penkki, jolle en millään keksi, mitä tekisin. Kaikki kokeilut näyttävät niin tyhmiltä. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  6. Minulta on tuo sarjatähdikki ruusupenkistä hävinnyt. Höh! Itse saan myös välillä täydellisen turhautumisen hetkiä puutarhasta. Välillä mikään ei mene toivottuun suuntaan. Ja sitten on paikkoja, kuten etupihani, jotka ovat sitä hirveämpiä, mitä enemmän koittaa suunnitella ja tehdä.

    VastaaPoista
  7. Sinulla on niin ihana ja kaunis puutarha, että ei syytä huoleen. Postimies ollut kyllä uskomaton. Kyllä tuollainen ottaisi kovasti päähän.

    Minullakin tähtiputki siementää niin paljon, että sillä määrällä saisi suuren alueen täytetyksi. Joudun kitkemään siementaimia pitkin kesää, kun haluan vain pienen tähtiputkipuskan.

    VastaaPoista
  8. Kaunista kukintaa! Välillä vain tuntuu, että oma puutarha on jotenkin paljon suttuisempi ja aivain toista luokkaa blogeissa näkyvien kanssa. Mutta ainakin se on minun näköiseni. Ja kukapa bloggaaja laittaisi kuviaan kaikista hirveimmistä puutarhan nurkista? Voi olla, että heilläkin vaikka minkälaista nokkosryteikköä nurkan takana.;)

    VastaaPoista
  9. Ainakaan minun paraatipenkkini ei koskaan ole kaunis joka puolelta samaan aikaan. Joku kulma kukkii ja toinen ränsistyy. Sitten pitää vähän kohentaa jotakin kulmaa ja siinä menee taas aikaa ennen kuin kohennus näyttää joltakin kukkapenkissä. Ja mistä ne rikat löytävät tiensä niin runsaslukuisina paraatipenkkiinkin? Eilen istutin tuoksuherneet ja pari daaliaa paraatipenkkkin. Sitä ennen piti alta kitkeä puoli kärryllistä rikkoja pois. Ei se paratiisi päästä meitä helpolla! Mutta välillä täytyy puutarhurin levätä. Juhannuksena katsellaan vaan noita kukkivia kohtia - niitä riittää Sinun pihassasi.

    VastaaPoista
  10. Tämä postimies ei soittanut kolmesti(kuten elokuvassa) vaan täräytti autonsa varoittamatta rinteeseesi. Minä pistäisin kyllä jäppisen korvaamaan vahingot.
    Kaunista on puutarhassasi, joten ei syytä tyytymättömyyteen.

    VastaaPoista
  11. Kannattaa kyllä olla postiin yhteydessä, täytyyhän vahingot korvata!
    Ja ainakin meillä rikkaruohot kukoistavat ja siellätäällä näkyy vähemmän miellyttäviä näkymiä, mutta yritetään keskittyä kaikkeen kauniiseen:)

    VastaaPoista
  12. Hauskasti kirjoitat ja tiedämme muutkin "puutarhurit" tuon tunteen, mutta ahkera olet ollut ja kaunista katseltavaa löytyy paljon! Olemme täällä ukko-kullan kanssa ahkeroineet koko kevään ja kaatuneet illalla sänkyyn päällimmäisenä ajatus, että onko tässä mitään järkeä:) Mutta, on tässä! Mietipä, mitä me kaikki "puutarhurit" tekisimme ilman omaa puutarhaa? Välillä täytyy tietenkin muistuttaa itseään tuosta vanhuudesta, joka minulla on jo alkanut ja juuri sen vuoksi nauttia jokaisesta puutarhassa vietetystä päivästä!
    Kiva puutarha sinulla on ja otahan rennosti, nauttien sen kauneudesta tulevana valon juhlana, eli Juhannuksena!

    VastaaPoista
  13. Ihana on puutarhasi. Pidin paljon sireeni kuvista. Niitä pitää hankkia itse lisää jossain vaiheessa. Hyvää juhannusta.

    VastaaPoista
  14. Joskus iskee epätoivo, mutta aina sieltä noustaan. Pistä sille posteljoonille isot kivet esteeksi. Eiköhän tokene! Kaunista kukintaa sinulla siellä on.

    VastaaPoista
  15. Sinun puutarhasi näyttää aina lumoavalta. Piste. :)
    Ihanaa juhannusta!

    VastaaPoista
  16. Hah haa, vai että eläkkeelle haaveilet😂😂 äläpä hupsi; sitten siellä vanhainkodissa itketään niitä kitkemättömiä kukkapenkkejä😂😂 riittämättömyyden tunne valtaa aina välillä, mutta myös silloin kun katson näitä puutarhassa kuvia..Wau...miten ihmeessä muistat kaikkien noiden ihanuuksien nimet???Olisit varmaan oiva ope puutarha-alan oppilaitoksessa🙃 Kiitos taasen tästä voimia antavasta postauksesta, tulin niin hyvälle tuulelle! Tsemppiä sinulle ja oikein Hyvää Juhannusta! Lepää ja nauti! Minulla jo olikin ikävä tänne...tulen taas kurkkimaan😉

    VastaaPoista
  17. Epätoivo iskee täälläkin ja täytyy sanoa että meillä kuvakulmat puutarhasta ovat kaunisteltuja - rikkojen valtakunnassa täälläkin eletään vahvasti!

    Puutarhasi on paratiisi täynnä herkkuja, kaunokaisia joista voi vain haaveilla - katselet kauneutta varmaan liian läheltä! Vanhainkotiin ei ole vielä kiirettä, nautiskellaan oheiskasveistakin, nekin voivat olla kauniita!

    Ihanaa Juhannuksen aikaa Sinulle!

    VastaaPoista