keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Talvikirsikankukkia lumimyrskyssä

Kuistilla on jotain ihanaa. Prunus subhirtella autumnalis rosea eli talvikirsikaksi kutsuttu pieni pensas kukkii. Ostin sen joululahjaksi. Ensi keväänä istutan paviljonkiin, muiden kirsikoiden seuraan. 

Kahdessa vuorokaudessa tuli hirmuiset lumikinokset. Tuli ihan lapsuusmuistoja mieleen. Kasvihuone hautautui kinoksiin. Sammutin ulkoa jo kaamosvalot, ja odotan niin paljon kevättä.

Nauratti tämä lasten tekemä  lumiukko, se kun on itsekin hautautumassa lumeen porkkananenineen

Pihakierroksen mahdollistavat lumipolut on kolattu luonnollisesti. Ruusutkin ovat nyt kokonaan lumen alla. Paviljongin takapuolella kasvaa prunus avium, accolade ja sargentii, niiden seuraan talvikirsikka päätyy. Niiden lomaan on alkanut itsekseen hakeutua viiniköynnökset, niin pittoreski näky. 

Ruusupömpeli on söpö lumikuorrutettuna❅

Puutarha viettää siis hiljaiseloaan tammikuisessa valkeudessa. Puista kuuluu jytinää ja poksuntaa pakkasessa. 

Kuten aina tammikuussa, fiilistelen ottamalla kukkivia oksia sisään. Kutkuttava odotus siihen asti, kunnes kukkivat. Nämä ovat kirsikkapuun oksia ihan kaupasta. 

Omasta puutarhasta leikkelen usein onnenpensasta, jonka aikanaan ostin kääpiöversiona. No eipä ollut, nyt jo parimetrinen...onni onnettomuudessa on, että sitä raaskii käyttää hyötämisessä joka vuosi..

Muutoinkin on hyvää aikaa puuhastella viherkasvien kanssa. Hurjan isoksi on venähtänyt Siroliuska-aralia. Tein sen virheen, että leikkasin ylivenähtänyttä vartta, aralia kimmastui ja alkoi tehdä uloketta toiseen suuntaan...yritän nyt vain olla tukena, kun sillä on näköjään oma tahto.

Minulla on ollut ruukkuprojekti, olen saanut hiljalleen vaihdettua kulahtaneet ruukut mattakultaisiin ja mustiin. Viherkasvit eivät oikein tykänneet joulukuusesta taaskaan. Kultakuumetta poden...

Nuo maljakoihin joskus syksyllä laitetut preparoidut hyasintin sipulit kukkivat nyt, tasetit ovat ennätysmyöhässä, niissä vasta pulleat kukkanuput

Rakastan tätä viime kesäistä marmorihyllyostosta. Löysin silloin myös ihan pienen pikkuposliinikukan (hoya bella) alun, joka pääsi hyllylle kasvamaan. 

Nyt olen muuten taas päässyt iloisesti kommentoimaan blogeja. Aiemmin hädin tuskin sain kommentoida omaa blogiani ja kun yritänkin hipaista muiden kommenttikenttää niin viestini poispyyhkäistään useimmiten. Onkohan puutarhablogeissa ollut joku ennakkosensuuri..? 

Elän muutenkin jatkuvassa kroonistuneessa pelossa, että unohdan jotain tärkeää, koska ylikuormituksen tila on vakio. Pitäisi muistaa kaikki työasiat, kolmen lapsen menot, omat hoidettavat asiat. Pitää muistaa ihmiset, vastaukset viesteihin, salasanat, henkilötunnukset, syntymäpäivät, nimipäivät, lääkärikäynnit ja maksaa ajoissa laskut. Pitää muistaa tilata ajallaan öljy, nuohous, hoitaa hautajaiset, tarkistaa pankkitilin saldo ja niin ja se yhteishaku, jonka melkein unohdin. Muistaa ilmoittautua tenttiin, koulutukseen, kehityskeskusteluun, kirjata työtunnit! Pitää muistaa kiittää, olla kiitollinen, ja hymyillä. Muistaa huolehtia läheisistään. Syödä, juoda ja sitä kolmatta. Liikkua riittävästi, ainakin 10 000 askelta päivässä. Pitää muistaa mennä ajoissa nukkumaan ja muistaa herätä ajoissa töihin. Muistaa elää. Hengittää kaiken keskellä. Olla lannistumatta vastoinkäymisten edessä ja pyytää anteeksi. Pitää muistaa elää hetkessä ja irrottautua menneestä ja olla odottamatta vimmatusti tulevaa. Ja välillä ei vain muista mitään ja töppää ankarasti. Sitten on muistettava taas pyytää anteeksi! Oi elämä. Jonain päivänä muistisairaus voi olla jopa helpotus (mustaa huumoria). 

Muistamisesta puheen ollen - ensi kesänä pitää muistaa kantata kukkapenkkien reunat ja vaihtaa kasvilavojen mullat, jotka jäivät viime kesänä sillensä. Ja istuttaa syksyllä pieniä sipulikukkia kiviportaiden reunuksiin. Tuli visio siitä. 

Siemenpusseja on tullut hankittua ensi kesää ajatellen - kirjoittelen muistiin tänne lähiaikoina. Kukkaunelmat 🌸

12 kommenttia:

  1. Voi ihanuus noita kirsikankukkia💚
    Teillä onkin siellä ihan hurjan paljon lunta, Suomen eniten! Meillä satoi vaan jotain 30 cm, mutta oli siinäkin miehellä kolaamista. Kissojen kanssa ansiokkaasti kuitenkin kannustettiin 😊.
    Tuo sinun muistamislistasi on niin totta🥴. Paras kuitenkin olla liikaa miettimättä, muistaa sen mitä muistaa, loputkin asiat varmaan hoituvat kuitenkin....
    Ja ne siemenet, tänään oli postilaatikossa muhkea kirje Impectalta. Onnen päivä 🌱
    Huomenna saattaa paistaa aurinko, vaikka kylmää onkin. Kevät tulee kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvikummun Marja ♥ Lumesta ei ole juuri nyt pulaa..Täytyy vaan luottaa siihen, ettei mitään todella tärkeää unohdu. Ihana tuo siemenkirje minkä sait. Kevättä odotellessa! Ihana kun kävit ♥

      Poista
  2. Tuohon muistamisen määrään tuntuu välillä hukkuvan, pinnalle pääsy on hankalaa mutta vielä sinne on päästy. Ihanat kirsikankukat <3

    VastaaPoista
  3. Uskomattoman paljon lunta teille on tullut. Lumiukosta ei kohta näy kovin paljoa.
    Minun kovalevyni on ollut muistamisesta ja tekemisestä pullollaan. Perheen yhteisten menojen hallinoimiseen oli pakko ottaa googlen perhekalenteri. Vanhempi teineistä sitä täyttää sen verran hyvin, että olen selvillä nykyisin paremmin hänen menoistaan. Eniten se helpottaa meidän aikuisten tiedonkulkua.

    Kirsikankukat tuovat jo kevättä kotiin. Ihanat. 💗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää ♥ Lunta tuli niin nopeasti tällä kertaa. Voi uskon, että sinulla on paljon muistamista. Hyvä vinkki tuo perhekalenteri. Ehkä en vain itse ole riittävän järjestelmällinen ihminen. Kiitos paljon käynnistäsi ♥

      Poista
  4. Ihana kirsikankukka ja sipulikukat! Henkäys keväästä, lumisen maiseman keskeltä :)
    Meikäläänen o jo aika pahoon latvasta laho. No, siinä mitää uutta ollu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Navettapiika ♥ Älä nyt, etkä ole mikään laho. Koko ajan sinulla projektit käynnissä täydellä teholla!

      Poista
  5. Ohhoh, onpas teillä tullut lunta! Puutarhastasi tuli kerralla oikea talven satumaa. Meille ei satanut juuri yhtään lisää, mutta olipahan tuota entistä lähelle 30cm jo. Nyt on kylmää: -25,9 astetta. Saa nähdä, suostuuko auto käynnistymään töistä lähtiessä kun joutuu päivän seisomaan pakkasessa.
    Voi tuota muistettavien asioiden määrää, mitä aina joskus tuppaa kertymään. Minulla on tapana alkaa kirjoittaa siinä vaiheessa asioita paperille, kun kovalevytila päästä meinaa loppua. Ei tarvitse ainakaan stressata siitä, että muistaako varmasti kaikki. Yritin kerran nakittaa kummallekin lapselle yhden asian muistettavaksi, mutta ei siitä mitään tullut. Lapsen muisti taitaa olla vielä lyhyempi kuin aikuisen :D Kirsikankukkaisia talvipäiviä!

    VastaaPoista
  6. Oi mikä ihanuus siellä kukkii 🤗
    Lunta on täälläkin kuulemma nyt eniten Suomessa.
    Pakkastakin on luvattu hurjasti onneksi meillä on etäohjaus mökin ilmalämpöpumppuun ja lattialämpöön. Muistettavaa on sinulla paljon, itselläni ei ole enää kovinkaan paljon, mutta jotakin sentään.

    VastaaPoista
  7. Uskomatonta, kirsikankukkia lumen keskellä. Kaunista. Lumikuvat todella hauskoja. Nuo ulkotuolien paksut pehmusteet on kyllä paras juttu tässä talvessa. Lämmittää varmasti♥️

    VastaaPoista
  8. Uskomatonta, näyttää siltä että teillä on enemmän lunta kuin meillä!
    Ihana lahja itselle, kukkiva kirsikka tammikuussa:)
    Paljon pitää muistaa, vai tarviiko sittenkään ihan kaikkea. Kuuntelen juuri Eeva Kolun Korkeintaan vähän väsynyt-kirjaa, suosittelen!

    VastaaPoista