Sadetta ja paistetta

Kiinanlaikkuköynnöksessä on kauniit omenankukat, ensimmäistä kertaa kukkii

Tänä kesänä pergola taitaa ensimmäistä kertaa peittyä kunnolla vihreyteen, Ruosteviini on jo aivan villinä

Aitoa japanilaistunnelmaa kivikossa Acer palmatum Dissectum Garnet

Tuttu ja hieno yhdistelmä Kurjenpolvi Orion & Poimulehden limekukat

Kiviportaiden väleissä lilakukkaista kilkkaa myös, aika romanttista

Hurjan kauan kukkineet tulppaanit saunan edustalla, hienostuneet sävyt sopivat yhteen kauniisti, Elegant Lady & Bleu Aimable Mustaselja Black Lacen kanssa

Valkokletraan on puhjennut uusia lehtiä, suloinen pikkupensas

Mustaseljan kanssa Katsuran sydänlehtiä, yhdistelmä sykähdyttää

Unelmankevyt Unelmatädyke

Juhannusruusuja, minusta hieman riesakasveja vaikkakin kukkiessaan kauniita, kasvavat kivipenkereen päällä

Keltapäivänliljat aloittavat kukintaa, herkullinen tuoksu

Tein sunnuntairetken taimistolle (kolmella bussilla per suunta, tämä on jo intohimoa!). Olin niin onnellinen kun pääsin taimistolle. Löysin kolme kärhöä yhteishintaan, lajikkeet ovat Etoile Violette, Snow White ja Ruby. Kaksi istutin paviljonkiin kyllästyneenä aikaisemmin istutetun kahden viiniköynnöksen kasvuvauhtiin. Clematiksista se valkoisin pääsi tuijakaarteeseen tuomaan valoa. Sain vielä lahjankin, Festiva Maxima -pionin. Jos raha ei tuo onnea niin kyllä vaan ainakin kasveista saa energiaa ja onnea. Vuorotellen on satanut ja paistanut. Odotan hieman pionien ja ruusujen kukintaa. Muutoin olen heilunut Mäntysuopapullon kanssa kirvojen ja toukkien kimpussa, huh mikä urakka. Talvella näitä kesä-elämän varjopuolia ei kyllä muista lainkaan :) 

Kesäkuu

Liuskekivipolku on kauneimmillaan kuunliljojen ja maanpeiteperennojen verhoamana

Uusi miniatyyrivarjopenkki on lähtenyt kunnolla kasvuun

Kurjenpolvi Orion ja kukintaa aloittelevat Poimulehdet

Helmipensas kukkii todella pitkään, yhä muutaman Alliumin ja tulppaanin seurassa (sekä Keltakaneliomenan)

On syreenien aika. Tuoksuvien, eri väristen. On myös Akileijojen ja Kurjenpolvien hetki. Kävin Tukholmassa, siellä oli niin kaunista. Upeita puita ja elämää hienompia kesäkukkaistutuksia. Usein heiniä yhdistettynä kesäkukkaistutuksiin, todella upean näköistä. Suuria ja vanhoja Hevoskastanjoita ja muita jalopuita joita  niin rakastan. Kotona oli sillä välin ryöpsähtänyt kesä ja rehevyys jota nyt ihmettelen jonkin aikaa. 

Keltaisen talon pihalta (Helsingistä Talvipuutarhasta) löydetty lajike

Puistosyreeni

Sisäänkäynnin yhteyteen olen asetellut ne ainoat kesäkukat, laventelin, ruusun ja keväiset orvokit

Juhannusruusut ja Akileijat kukkivat yhdessä

Paviljongin viiniköynnökset Zilga & Swenson red ovat heränneet eloon

Leikkimökin luona Iris Sibirica

Sisäänkäynnin yhteydessä kauniita Sarjatähdikkejä Saniaisten, Pikkutalvion ja Mahonian seurassa

Sarjatähdikkejä löytyy myös kevätkukkapenkistä kasvihuoneen vierestä, pidän näistä paljon kuten Nuokkutähdikeistäkin

Vanha ryhmyinen Rusokuusama kukoistaa leikkimökin luona, etualalla Kirsikkaluumu

Kateudesta

Tuoksuköynnöskuusama

Tiedättehän sen tunteen kun näkee ihanan puutarhan tai kasveja ja tietää ettei voi saada samaa omaan puutarhaansa vaikka kuinka kovasti tahtoo? Tunne on varmaan useimmille tuttu edes joskus. Itselläni kyseisen reaktion saattaa aikaansaada jokin Ruotsin Skånen upeista puutarhoista jossa aidanteet ovat pyökkiä tai likusteria ja kasvit vaikkapa amerikkalaisia erikoisuuksia. Jotka eivät täällä menesty eikä niitä edes saisi käsiinsä helpolla. Mitä vanhemmaksi tulen huomaan kadehtivani vähemmän. Olkoon sitten elämänviisautta (koska tietää kaikella olevan kääntöpuolia) tai vain elämänjanon sammumista (heh)?

Kateusreaktion kohteeksi jouduin kuitenkin tässä taannoin. Yksi pieni tähtimagnolia siihen tarvittiin. Ja nimenomaan ne kukat. Sain tuntemattomalta viestin, jossa epäiltiin että a) kasvi on vastaistutettu maahan b) talvetettu muualla ja tuotu vaan kehuskelumielessä esiin (tähän mielikuvitukseni ei edes riittäisi). Viesti oli aika ilkeäsävyinen. Käsittääkseni Tähtimagnolian kukinta ei ole kovin tavatonta täälläkään. No niin tai näin, minulle tuli siitä vähän paha mieli koska olen pohjimmiltani herkkä ihminen. Kaikenlainen kilpailu on minusta etupäässä vastenmielistä ja näissä puutarhahommissa olisi mukavinta jakaa sitä hyvää minkä itse kokee eikä ole minulta pois jos muutkin nauttivat samoista kasveista vaikkapa, päinvastoin. Toisten onni on omakin onneni. Kadehtiminen kuluttaa turhaa energiaa, mieluummin itse iloitsen toisten menestyksestä kasvimaailmassa.

Sellaisia ajatuksia tänään pienten puutarhayksityiskohtien säestyksellä.

Kiinanlaikkuköynnös 

Kivimuurilla ja portaiden väleissä Kivikkokilkkaa ja Sammalleimua

Nuokkutähdikki, jotenkin todella kaunis ja erikoinen, kukkii vuodesta toiseen, pidän tästä aivan valtavasti!

Clarkinkurjenpolvi Kashmir White, isot kukat

Peittokurjenpolvi Biokovo

Moskovan kaunotar haalistuu melkein valkoiseksi kukinnan lopussa

Alppikärhö, haaleansininen, on kukkinut kauan ja hartaasti

Maljakossa avautuneet Pionit, näyttävät minusta hieman Felix Crousselta, onneksi kukinta pihassa on vasta edessäpäin. 

Kasvihuoneessa

Vaatimaton kasvihuoneeni on rakas, sitä rakennettiin naisvoimin aika monta vuotta. Jossain vaiheessa en edes uskonut sen valmistumiseen. Pystyssä on kuitenkin ja viljelyskäytössä. Ihanaa. Muistaakseni kasvishuone on Juliana -merkkinen ja jotain 5 neliötä eli juuri passeli meille. Vähän normaalia leveämpi sivusuunnassa mikä onkin aika hyvä kun tuonne sisälle mahtuu kunnolla seisomaan ja rojuakin sinne saa vietyä ihan urakalla talvisäilöön. Sain idean, että kasvihuoneen sisustan rockhenkisesti mikä olikin yllättävän haastavaa. Poikieni rakentava idea Michael Monroesta istumassa oven luona ei toteutunut :)

Eli mustaa mustaa ja mustaa. Mustaa pitsiä rakastan muutenkin. Tässä ulkopuolella sinkkiämpärissä kasvaa Norjanangervo joka kukki hiljan kauniisti ja toisella puolen tuoksuherneitä. Oikeasti haaveilen sellaisesta kunnon  puisesta köynnöslaatikosta ja tuesta. Penkki piti siirtää kasvihuoneeseen, mutta kun siitä on tullut futareiden vaihtopenkki. Hmm. Jossain vaiheessa ryövään sen takaisin omaan käyttööni...

Kasvihuone on Männyn alla, hyvin aurinkoisessa paikassa kivipenkereen edustalla

Kasvihuoneen aksenttiväri on mustan ohella turkoosi. Edustalle vaihdan aina puutarhasta poimittuja kukkakimppuja mielenpiristykseksi. Mielestäni niitä harvoja kamalia perennoja oleva Kaunokki on upea leikkokukka maljakossa, lisäksi ainoa kukka jota raaskin poimia mielin määrin...

Äidiltä saatu tuliainen, kymmenen Sormustinkukan taimea jotka pitäisi istuttaa kun keksin minne

Sisällä kasvihuoneessa myös sähkönsinistä ja lilaa, suloisia kasvatuskelloja keräilen ja tuollaisia liuskekivitauluja myös joihin voi kirjoittaa liiduilla. Vanha palkintopokaali on päässyt uusiokäyttöön maljakoksi. 

Herneitä ja Indiskasta ostettu turkoosi kastelulootus joka on itseasiassa aika näppärä

Kasvihuoneessa tomaattia, salaatteja, raidallista punajuurta, pikkuporkkanaa, persiljaa. Istutusastiat ovat peltiä tai sinkkiä. Uusia vanhanoloisia ruukkuja tarvitsisin todella paljon.

Lattiaa ei vielä ole rahapulan vuoksi joten matto on tuomassa edes vähän sisustuksellisuutta. Muutoin on koreja ja laatikoita siellä täällä. Oikealla puolen on viljelystilaa ja vasemmalla on tarkoitus oleilla, varsinkin kun siitä voi ihailla kevätkukkapenkkiä jossa juuri nyt tulppaanit kukoistavat. Mustavadelma Loch Ness kasvaa kasvihuonetta vasten, samoin Piilu-kärhö. Vanhemmillani on aina ollut kärhöjä kasvihuonetta verhoamassa ulkopuolelta, jotenkin ne vain kuuluvat siihen minustakin :)

Istutuspöydällä on ruuhkaa. Kruunuvuokot Mr Fokker (ystäväni huomautti, että lausutaan "fucker", hih) istutin aivan liian pieneen astiaan ja nyt ne pursuavat sinne tänne eikä niitä saa irti purkista

Muutaman anemonen laitoin hätäpäissäni Miekkaliljojen kanssa kasvamaan. Riippapelaquiden juurrutus on myös käynnissä. Huomatkaa ihana musta 50-luvun ruusutarjotin

Lyhty on ainakin oikeaoppisen rockhenkinen, pieni leijonanpääsysteemi on suihkulähde. 

Viikunaan on iskenyt tuholaiset, pitää mäntysuovata se pikimmiten. Muutoin Viikuna on upea kasvi! 

Yksi kesäkukka on meillekin eksynyt, koulunlopettajaiskukkanen Auringonkukka.

Vaikka en ole lainkaan talvi-ihmisiä niin odotan jo kun saan ensimmäistä kertaa viritellä jouluvalot kasvihuoneeseen. Ja juoda kuumat glögit! 

Ilta-auringossa

Ilta-auringossa kaikki on kauniimpaa, kaikki tavallinenkin. 

Valoa ja varjoja, Kuunliljat ovat nousseet peittämään lakastuneita tulppaaninvarsia, joiden ylle Alliumit vielä kohoavat. Rusokirsikan lehdet ja kasvutapa tekee siitä kauniin myös silloin kun puu ei kuki tai leisku tulenpunaisena syksynaikaan

Pienen Kartiovalkokuusen ympäristössä kasvaa keltalehtinen Japaninangervo, Hanhikkeja, Heinäkasveja ja oikealla Ruusuja. Tunnelma on rauhallisempi kun mikään ei kuki juuri nyt

Jälleen yksi unelma on toteutunut, istutin paraatipenkkiin Valkokletran (valkoisen)

Uusi pieni varjopenkki on lähtenyt hyvään kasvuun sateiden ja lämmön myötä. Vasemmalta oikealle, Soreahiirenporras, Syysvuokko Whirlwind, Jaloängelmä Hewitt´s Double ja Katvio. 

Vaaleanlilaksi on paljastumassa tämä uusi Helsingistä löydetty ja monistukseen otettu Syreeni

Kultahumalaa pitää auttaa päivittäin jotta kasvaisi kohti Goottikaarta

Helmipensasta vielä, kukkii pitkään

Toinen Helmipensaista kasvaa kuunliljapenkereessä Laukkojen seurassa

Pionien nuput nousevat korkea bambusängyn ylle, alla huumaavan tuoksuista Sammalleimua kivipenkereen päällä, pihalla on aina ihanaa käyskennellä leimukukkien aikaan kun rinteestä tuulee ja tuoksu leviää kaikkialle...toisesta suunnasta tulee puolestaan Kielojen tuoksua joka pyörryttää pään

Muutama Allium on juuttunut bambusängyn vangiksi

Pionituet testissä ensimmäistä kertaa, Eldgardenin kauniit ruosteiset aidanteet, raportoin sitten toimiiko oikeasti, ainakin tuntuvat olevan sopivan korkeita

Toinen Valkokletroista (se valkoinen) päätyi varjopenkkiin. Luin, että Kletrat kasvavat Yhdysvalloissa puolivarjoisissa hiekkapenkereissä vesistöjen lähettyvillä. Tämä on siis todellinen kokeilu, vaaleanpunainen kletra on istutettu kuivahkoon hiekkamultaan aurinkoiseen paikkaan, valkoinen pikkuisen kosteampaan ja varjoisampaan

Pienokaisen  Orvokki Frecklesin istutan myös varjopenkkiin