lauantai 4. kesäkuuta 2016

Puutarha juo


Puutarha on juonut ahnaasti jokaikisen taivaalta putoavan pisaran. Kuukauteen se ei ole saanut sadetta ja aurinko on porottanut. Ihana katsoa kun kultaseni saa viimein hörppäistä janoonsa. Ruusupömpelillä on juhannusruusuja, uudet ruusujen taimet ovat kirvojen kansoittamia, mutta muutoin kai ihan ok kunnossa. Ajattelin hetken istua pömpelissä ruusujen tuoksussa, mutta hyttyset ajoivat minut heti pois

Tienpientareilla lupiinit ja heinät kukkivat. Kuuntelimme suvivirren ja kuljimme samoja pientareita kotiin. Koulun pihalla oli viehättävä ruusu, en tunnista tätä. En voinut jäädä tarkemmin tutkailemaan kun herrat kiireiset kirmaisivat kesälaitumille. On ihana kuljeskella ja katsella villikukkia ja ruusuja kaikkialla.
Onneksi perunat kukoistavat vaikken ole kertaakaan kastellut. Sadevesi on ollut jo viikkoja loppu
Tuoksuherneissä nuput ennätysaikaisin, lämmin alkukesä syyllinen. Tämä on kuitenkin Lathyrus Azureus, upea sininen Peltonätkelmä

Salaattia napostelen jo leivän päällä. Kasvihuone etupäässä kukkii ehkä tänä vuonna, olen kylvänyt etupäässä kesäkukkien ja perennojen taimia sinne. Mitään muuta hyötykasvia en oikein jaksa kasvattaa, tuntuu, että noiden ihmistaimienkin kanssa on niin hirveä urakka ja niin usein tunnen epäonnistuneeksi siinä hommassa
Eiffelin luona tänään: Purpetta-tulikukkanen

Ängelmät aloittelevat kukintaansa

Viiniköynnökset kiipeilevät paviljongissa

Talon alkuperäisasukkaat, shokkioranssit unikot kukkivat, tämä on yksinkertainen versio, kerrottujakin on
Keltapäivänliljat ja Irikset yhteisessä penkissäni olivat joskus unelmani ja olen hyvin onnellinen kun  saan nauttia yhdistelmästä joka kesä. Rakastan keltapäivänliljojen tuoksua...

Ja tahdoin kovasti tähän yhdistelmään varjoliljoa kun ne minusta sopivat niin hyvin mukaan, tänä vuonna eivät kukikaan samaan aikaan


Juudaksenpuusta leikkasin kuihtuneet oksat pois...tunnustelin kädellä mikä vaikuttaa ihan kuivalta. Toivottavasti hän kestää näin rajun leikkauksen


Olen iloinen ruusujen henkiinheräämisistä, tämä on köynnösruusu Giardina


Pihan perällä, salaisessa lehdossa on viimein kosteutta. Uusi penkki on Jyskin alest


Sen alle pitää saada kukkia: istutin keväällä ostetut esikot penkin alle, vähän kuin eiffelin tornin juurella Pariisissa

Syysesikko meinaa alkaa kukkimaan kesällä

Useamman vuoden olen miettinyt tummanpunaisen pionin hankintaa. Ja mietin vieläkin enkä löydä oikein sopivaa. Vaikka ajattelin etten hanki enempää pioneja niin nyt kärsin kovasta pionikuumeesta. Töissäkin  kaikki ovat juuri tehneet pionipenkin/suunnittelevat sellaista/surevat sen menettämistä. Pionipenkki on todellinen klassikko. Meidän pikkumökillä täällä Espoossa on pitkä pionirivistö yli 50 vuotta vanhoja pioneja. Joku käy sieltä aina varastamassa niitä. Miten surullista sekin.


Tällä viikolla tajusin ettei tämän kesemmäksi tule. Heitin sukkahousut kaapin perukoille. Yhtä Lapin kesää se on periaatteessa täällä etelässäkin.

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Kyllä täällä tarkenee



Kesäkuu. Hellettä, kuivuutta, väsymystä, kukkia. Ensimmäinen sipulikukkakuvasto saapui. Kurjenmiekkoja, Syreenejä, luonnonkukkia. Sisä- ja ulkolämpö pyörii kolmessakympissä. Ei ainakaan tarvitse palella...

Iris nylon ruffles, kermankeltainen ja taustalla Unelmatädykkeitä, jotka ovat levinneet paljon, alussa oli vain yksi


Tämä Kurjenmiekka on puutarhan harvoja alkuperäisiä asukkeja, se ei ole kukkinut moneen vuoteen. Oikein tumman lila.

Iloitsen Tähtimagnolian heräämisestä, kahtena viime vuotena se on kukkinut 28.5. alkaen, Tänä vuonna avasi ensimmäisen lehtensä tällä viikolla.
Kanzan (kirsikka) sen sijaan yllätyskukkii


Vähän huono kuva, mutta ensimmäinen pilkullinen/läikikäs akileija, hauska


Tähdikit ovat sellaisia sipulikukkia, jotka liikuttavat minussa jotain. Sarjatähdikki


Ylpeä omasta siemenkylvöstä: tämä on minipikkuinen  Nukkeakileija

Akileijoja kasvaa muurin rakosissakin. Useimmat niistä on tänä vuonna sinisiä

Siperiankurjenmiekka. Tunnustan, etten oikeastaan ollenkaan tykkää näistä kurjenmiekoista...en tiedä miksi niitä sitten kuitenkin on muutama puutarhassa


Tämäkin on tullut itse, Tulikellukka paistattelee kesäpäivää muurin luona


Istutin maahan kuistilla talvehtineen Callicarpa-pensaan, nyt se kukkii sievänä



Holger-syreeni

Eiffelillä tänään: Nuokkutähdikkejä


Moskovan kaunotar -syreeni vielä avautuneena, sen kukinto on kerrottu

Eiffelin vierustaa: metsämansikoita, Pink panda-mansikoita ja akileijoja...näiden kukkiessa ohi alkaa ranskantulikukkien ja ängelmien vuoro.  Jostain syystä tahdon, että tässä on aina lilaa ja pinkkiä.

Näistäkään en kauheasti välitä: Alliumit...


Kiinanlaikkuköynnös pergolassa, en ole ihan varma, mutta epäilen lumikärhön olevan kuollut. Se tarvitsee korvaajan ehdottomasti


Kylvin tähän joskus vuosia sitten Morsiusharsoa, se on viihtynyt...mitään muuta en koskaan saa viihtymään tässä rutikuivassa penkissä


Kesälomahaave: maalaan pergolan oven. En osaa valita väriä, osaatteko te?


Pionit ovat korkealla bambusängyn yllä jo


Tuoksuköynnöskuusamat kukkivat, niiden tuoksu on ihanan makea
Juhannusruusu avasi ekat ruusunsa ❤ 


lauantai 28. toukokuuta 2016

Kesän kaunein morsian

Kesän kaunein morsian on varmaankin Helmipensas Exochorda racemosa The Bride  (suomeksi morsian). Vai mitä tuumitte?

Kerrottu valkoinen alppikärhö on oikea valopilkku pihan perällä


Siskon kanssa kävimme nopsaan Marketanpuiston markkinoilla. Jokavuotinen perinne meidän lapsuusmaisemissa. Vähän kyllä harmitti, että ostelin mitä sattuu. Piti ostaa tillipioni (se meni nenän edestä) ja tumma ruusunnuppupelargoni (sekin meni nenän edestä). Vakka-Taimelta en raaskinut ostaa mitään (kallista, paitsi se tillipioni olisi ollut kympin) , Tommolan Heidinkukkaa pitelin käsissä, mutta jätin vaikka hinta oli suht ok (5 euroa). Hongiston taimistolta olin ajatellut ostaa syreenin, mutta kallis hinta järkytti  (Pilvi, 24 €) niin haksahdin halpaan (kympin) ruusuun Merveilleen (jota ei todellakaan pitänyt ostaa, mutta aukko on kukkapenkissä viime talvena kuolleen ruusun kohdalla), mutta toisaalta ruusu on Pirjo Raution risteyttämä ja ihailen häntä niin kovasti.....vaikka sitten kunnioituksena hänelle, tässä tämä kauhean pieni ruusu on:

Pääkohde on kuitenkin joka vuosi BOVin taimet (Blomsterodlingens vänner), joissa hinta on kohdillaan (2,50/kpl, korotusta 50 cnt viime vuoteen itseasiassa). Sain loppujenlopuksi kympillä viisi, siellä aina niin mukavat myyjät). Ostin kevätputken, Lumikin, Karhunlaukan (jälleen tyhmä heräteostos), Ranskantulikukan ja Lehtoimikän. Istutin kaikki heti pienoislehtoon, lukuun ottamatta imikkää ja tulikukkaa.  Kuva on huono, mutta se on Kevätputkesta, kukka on sillä vihreä.

Tulin taas niin vihaiseksi Pionien kodin kojulla. Hinnat ovat aivan utopistisia. Minusta pionien tulisi olla kaikkien ulottuvilla (ja ahneus on yksi kuolemansynneistä). Olen huomannut taimistojen täällä päin vetävän pionien kotien hinnat yli ja ruuvaavan niitä reilusti alaspäin. Heillä Tillipioni olisi maksanut 55 euroa. Pitäisi muuten kokeilla sitä ruotsalaisten niksiä pionin lisäykseen, lehti vesilasiin, juuret ilmaantuvat jonkin ajan kuluessa.

Vaaleanpunaiseen kieloon olen aika rakastunut...

Tutkailin muistiinpanojani ja tämän täytyy olla Fritillaria Pontica ja aikaisemmin kuvissa esiintyneen Elwesii. Pikarililjoja kumpainenkin.

Juudaksenpuussa on niin kauniit lehdet, se on kyllä kuivattanut monia oksia, joita en vielä uskalla leikata. Ehkei ihan superhyvin viihdy Suomen talvessa, mutta onneksi on vielä hengissä. Kuinka monta kaameaa talvea hän mahtaa kestää? Tuli eräänä iltana mieleen, että mitä jos ensi talvi on vielä pahempi kuin edeltäjänsä.
Deutziat eli Nietospensaat palelluttivat paljon oksia, mutta versovat onneksi juuresta. Minulla on tämä valkokukkainen plena ja vaaleanpunainen Strawberry fields, viime syksyn aleostos. Toivottavasti se kukkisi tänä kesänä. 

Pikkusyreeni ja Koiranputki, päästän tuon koiranputken mieluusti kukkapenkkiini ja pidän sitä vähän silmällä...se on vain niin loistava maljakossa niin siksi sitä on pakko kasvattaa. 

Illakko aloittelee kukintaa. Tämän juurakko talvehti lumen alla pakkasista huolimatta ja säilyi koko talven vihreänä. Lilakukkaista en ole vielä löytänyt, onko lie lähtenyt vaeltamaan? Tuoksu on kuitenkin tuttu orvokin tuoksu.

Viime tipan henkiinheräämisiä: köynnösruusu Giardina versoo. Jotain elämää on myös kuolleeksi luulemassani Pikkulehtisyreenissä (vai mikä sen nimi nyt olikaan). Tästä ei oikeastaan voi vielä tietää versooko jotain villiruusua varttamiskohdan alapuolelta vai aitoa tavaraa.

Syreenien aikaa eletään...tässä Beauty of Moscow, Moskovan kaunotar, se on kyllä kaunis. Vaaleanlilan sävyinen. Ilmassa syreenin ja kielon tuoksut sekoittuvat, välillä ei tiedä kumpi on kumpi.