tiistai 23. syyskuuta 2014

Pimeän kauden alku

Ulkona riehuu syysmyrsky ja koivunlehdet lentävät ilmassa. Onneksi pelargonit ovat turvassa kuistilla. Eikä sitten tullut suurinta osaa sipuleistakaan istutettua liian aikaisin, lämpötila pörrää jo reippaasti alle kympissä. Tulppaanit ja narsissit jätin vielä hetkeksi odottamaan lähinnä maan kovuuden vuoksi. Eilen satoi koko päivän joten voisi vaikka tänä iltana istuttaa loput. Valkoinen Syysmyrkkylilja on niin suloinen, miten voikaan näin pieni tuottaa niin paljon iloa. Kuvassa istettu vähän kuin Black Beauty -purppurakeijunkukan turvaan. Kerrankin kaunis nimi kasvilla suomeksi, Syysmyrkkylilja!
Purppurakeijunkukat ovat syksylläkin kauniita, ainoastaan lumettomat talvet kurittavat niitä, mutta tuottavat onneksi uusia lehtiä pian keväällä. Etualalla Black Beauty ja taaempana Cherry Cola. Musta kaunotar ja kirsikkacokis, ihanat nimet näilläkin. 
Syyshortensioihin liittyy niin paljon muistoja lapsuudesta...kauneimmillaan myöhäissyksyllä punerrus poskillaan...
Marialle kiitoksia :) Kylvin vasta elokuussa Pioniunikkoja ruukkuun, jossa nyt taistelevat talventuloa vastaan yhdessä Tuoksuherneiden kanssa
Eräs ostoksista on vielä istuttamatta, Hedera Baltica eli Vironmuratti. Tahtoisin niin, että talvehtisi, kokeilen istuttaa kasvihuoneen nurkkaukseen maahan
Uutta Perovskia -kasvia on pakko ihailla uudemman kerran
Tuoksuherneetkin kukkivat 

Kuistillakin alkaa olla koleaa, mutten vielä laita lämmitystä. Kasvit viihtyvät kyllä viileässä vaikka ihmiset eivät. Käyn tunnelmoimassa villatakki päällä. 
Herttaköynnöksen alla pienoiskasvihuone, jonne on mukava viritellä kynttilöitä
Vanha työpaikkakukkaseni Käenkaali on virkistynyt kesästä kovasti 
Hienohelma ryöppyää hyllyltä
Pelaquut ja atsalea kukkivat
Riippapelargonit ja Banaani
Huonekuusi nautti tästä kesästä, samoin yllättävästi myös Saniainen, joka vietti ulkona koko kesän ja tuntui pitävän helteestä
Tasetin sipulit olivat alkaneet itää pussissaan joten asettelin ne jo valmiiksi soraan joulua odottamaan
Viime joululta nurkkiin jääneet hyasintit ovat alkaneet kasvaa, onko kenelläkään tietoa mitä näille tulisi nyt tehdä? Multaan, veteen vai maahan? Hattu päälle vai ei? Kääk, olen ihan hukassa...
Pelargoneja ja Poutapilviä on siellä täällä ja Muratit pitäisi vielä mahduttaa jonnekin

Verililjapuun tuli myös sisään, sammal on alkanut kasvaa ruukussa, samoin pienet hellyyttävät saniaiset...
Silti...illat pimenevät, pimeä ajanjakso on käsillä. Hui. 

4 kommenttia:

  1. Minustakin syysmyrkkylilja on kaunis nimi, vaikka olen kuullut päinvastaisiakin mielipiteitä. Myrkky koetaan ehkä kielteisenä, minusta se vain on romanttinen, kuten rauniotkin... ;-)
    Hui, pimeä kausi! Iik. Onneksi ei ihan vielä.
    Voisikohan hyasintit istuttaa ruukkuihin, kun ne on nyt lähteneet kasvuun näin hassuna vuodenaikana. Pitäisit ilahduttavina syyskukkina niitä kuistilla sitten. Keväällä ne voisi varmaan istuttaa maahan, tai jo kukkimisen jälkeen, jos maa on vielä sula.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Saila :) Todentotta, onhan siinä runollinen myrkkykin, mutta siitä tulee vain linnat ja prinssit mieleen hih. Kiitos paljon myös hyasinttivinkeistä, kokeilen tuota.

    VastaaPoista
  3. Syysmyrkkyliljaa ei itselläni vielä kasvakaan, se on kyllä jännä ja ihastuttava. Kuistillanne on niin viehättävä tunnelma, aivan mahtava paikka talvetukseen. Voi ei, pioniunikko teki näköjään yksinkertaisen kukan, näin kävi osalle omistanikin. Toivottavavasti siemenistä saat ensi kesänä myös kerrottuja.

    VastaaPoista
  4. Maria, on tosiaan jännittävä tuo myrkkylilja, minäkin sattumalta kerran ostin, en tiennyt siitä mitään. Sinun pitäisi saada kuisti! Toivottavasti saat vielä joskus sinne laajennusosan. Ihana oli joka tapauksessa tuo antamasi unikko! Nautin suuresti siitä ja kylvinkin vasta elokuussa. Ensi keväänä laitan aiemmin, kiitos paljon Sinulle <3

    VastaaPoista