tiistai 5. huhtikuuta 2016

Ruusupömpeli ja villi penger


Projektit ovat ihania silloin tällöin. Tämän vuoden projektina on ruusupömpeli ja sen ympäristö. Aika mitätön projekti itseasiassa, mutta itse tietysti olen tästä innoissani. 

Ruusupömpeli tulee tontin korkeimmalle kohdalle kivipenkereen (pojan termein: everest) päälle tuonne pihan perälle. Ja se on villi paikka. Nyt juuri näyttää harmaalta ja niin kaljulta tosin. 

Vinossahan se on, näen se nyt itsekin..kuinkas muutenkaan. Mutta ruusut ovat istutettuna jo tuonne maahan ja nyt vain kesää odottamaan.

Ennestään tässä kohtaa kasvoi sopivasti vähän isompi Juhannusruusu jonka yritin ujuttaa pömpeliin

Koko penger on itse asiassa täynnä hoitamattomia juhannusruusuja. Tunnustan etten ole niille tehnyt mitään, en edes leikellyt. Pärjäävät itsekseen kyllä. Pikkuisen ovat herättäneet ärtymystä minussa vuosien varrella, mutta olen antanut sitten olla. Ruokaa jäniksille. Ja niiden kukinta-aikaan tunnen heti etten voi elää ilman näitä ruusuja! Poikani kiusaavat aina, että ota noista piikkipensaista kuva äiti. 

Penkereen päällä on vielä nuorehko Sateenvarjojalava. Ehtiikö majaksi lapsille vai lapsenlapsille...pojat olivat pettyneitä kun siitä ei tullut majaa heti

Jalava kesäasussaan. Huvittavaa oli, että heti kun olin kiikuttanut jalavan kotiin niin paikalle kylväytyi itsekseen Jalava joka muistuttaa ulkonäöltään tätä yksilöä (ei näy kuvassa). Turha ostos taisi tulla tehtyä.


Ruusupenkillä istuessa on tietysti tupas juhannusruusua nokan edessä


Koristeomena Tammisaari kasvaa ihan pömpelin vieressä, aloin sitä jo taivutella metalliseen kaareen. voisi vaikka jatkossa kasvaa siinä

Koko everest on tosi luonnontilassa...ryteikkö etten sanoisi...kesäkuun asussa, juhannuksen tienoilla. Alkukesästä paikalla on voimakas kielontuoksu.  Perille johtaa vain pieni polku...
Kesäkuussa penkereen reunuksena kukkii Hopeahärkki ja apilat nousevat polvenkorkuisiksi ja peittävät jo kukkineet kielot alleen

Paikka on ahkerassa käytössä rehottamisesta huolimatta

Täällä kasvaa vain luonnonkukkia ja joitain itsekseen levinneitä perennoja. Kissankelloja ja Harakankelloja löytyy. Äidiltä sain tuppaan Puna-ailakkia viime kesänä, jonka istutin penkereen päälle. Se on nätti. Palleromäkitervakkoa himoan myös...
Suloisia luonnonkukkia, olikohan tämä nurmitädyke vai mikä nimeltään


Penger on erityisesti Apilan suosiossa...kuten näkyy...joskus on käynyt mielessä, että sellainen korkeampi valkoapila olisi myös kiva täällä


Penkereen loppuun olen istuttanut laikkukirjokanukan valoa tuomaan naapurin upeaa (ironiaa) kuusiaitaa vasten

Ja ystävältä lahjaksi saadut Holger-syreenit...liittyvät yhteisiin lapsuusmuistoihin ja Holger papparaiseen...hänen mukaansa on nimetty tämä syreeni (Tolppolan taimisto, Espoo, on vieläkin olemassa). Niiden välissä kasvaa yksi tavallinen Pihasyreeni. Lisäksi ihan taakse on istutettu kaksi vielä pientä puuta, Saarnivaahtera ja Mongolianvaahtera. Mielikuvissani näen miten ne kaartuvat taustalla ja muodostavat suojaisan piilopaikan

Kun oikein kuvittelee niin paikkaan voi saada salaisen puutarhan tunnelmaa

Pömpeliin havittelin jotain hienoa villiruusua, mutta sitten pihiydyin kun kympillä sai kaksi ihan passelia villiruusua; Punalehtiruusun ja Japaninköynnösruusun. Mikään kovin hieno ei kyllä tänne sopisikaan, villiruusu parhaiten.

Juhannusruusuja riittää...ja itsekseen kylväytyneitä akileijoja

Luonnollisesti eri väreissä

Toisessa laidassa lähempänä kasvihuonetta oleva ainoa viljelyslaatikko tursuili viime kesänä perunaa. Tuli hyvä sato. Tänä kesänä hommataan toinen loota. Toistan itseäni, mutta istutin tänne syksyllä pinkin ja tavallisen pensasmustikan ja erilaisia mansikoita, karkkimansikkaa ainakin. 

Asioita on kiva tehdä unelma sydämessä ja lopputulos tähtäimessä, mutta loppujenlopuksi nautin enemmän itse tekemisestä kuin, että osaisin nautiskella onnistuneesta (tai epäonnistuneesta) loppuunsaatetusta projektista. Siinäpä asia minkä kanssa saan tapella itseni kanssa. Näiden puutarhaprojektien myötä voi ehkä kasvaa myös ihmisenä jos hyvin käy.

25 kommenttia:

  1. Yhdyn sanoihin, ihanaa villin ja salaisen puutarhan tunnelmaa, älä ollenkaan vähättele kättesi jälkiä. Oikeasti suuri osa puutarhaihmisistä haaveilee tuolaisista näkymistä. ja mitkä söpöt pienet kasvot sieltä kurkistavat! Aikas ihanaa että olet jo saanut istuttaa ensimmäiset kevään taimet ja ruusupömpelin alue saa alkaa muotoutumaan. Ja noin minäkin koen, ihana on suunnitella ja tehdä haaveet sydämessä, lopputuloksista huolimatta, puit ihanasti sanoiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria herttaisista sanoistasi! Istuttaminen oli kyllä mukavaa vaikka vähän juuria olikin tiellä ja pömpeli meni ekaksi metrin väärään suuntaan.

      Poista
  2. Projekti puutarhurin tiellä pitää. :) Mukava postaus ja runsaasti kauniita kuvia. Onkos jollain muullakin ristiriitainen suhtautuminen ruusuihin? Piikit ärsyttävät, varsinkin hoitotoimenpiteitä tehdessä, mutta kun ruusut kukkivat saavat ne minulta kaiken anteeksi - ja sitten aletaan haaveilla taas lisäruusujen istuttamisesta. Mikä tuon ruusupömpelin hienompi nimi on, kun en löytänyt sitä sieltä nettikaupasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos KesäKukka! Näin on, projektit ovat puutarhaelämän suolaa. Ruusut ovat vähän riesa, inhoan piikkejä niin. Pitäisi kai ostaa piikittömiä ruusuja. Voi että, anteeksi etten laittanut tarkempaa nimeä, löytyy aika hankalasti oudosta kategoriasta (puutarhakalusteet>penkit):

      http://www.puutarhakoristeet.net/puolikatos-penkilla-antiikki

      Poista
  3. Aivan ihanan vehmasta ja vehreää! Ja aivan ihania ruusuja ja syreenejä. ♥

    VastaaPoista
  4. Ihanan kesäistä, niin kaunista ja vihreää. Saat tuosta aivan ihanan ruusupömpelin. - Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
  5. Vai on sun istutuskausi jo alaannu. Täälä kolahtaa lapio viälä jäähän. Nämä sateet toivottavasti viää rouran. Everestille sopii tuallaane luannolline ilime.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Navettapiika! Nämä sateet varmaan sulattavat kohmeen niin, että pääset pian istuttelemaan :)

      Poista
  6. Ruusupömpelistä tulee hieno! Rento ja tuoksuvainen, viidakon kätköissä!
    Apilatkin tuoksuvat ihanilta, niissä on aito kesän tuoksu.
    Ihanainen puutarhakeijukin sinulla siellä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marja! Toivotaan, että projekti onnistuu! Apilat maistuvatkin hyvältä, muistan kun pienenä mutustelin niitä :)

      Poista
  7. Upeasti kukkivat juhannusruusut. Penkereesi on luonnonkaunis paikka kasveineen ja sen hieman villin vallaton ja salainen ilme on monen tavoittelema omassa puutarhassa. Ruusupömpelisi on ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko! Kiitos ystävällisistä sanoistasi!

      Poista
  8. Ihana ruusupaikka, villi ja vapaa. Minulla olisi palleromäkitervakkoa jos vain selvisi viime kesän siirrosta hengissä. Ostin virolaiselta myyjältä muutama vuosi sitten Lahden taimipäiviltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Oi, sinulla on sitä ihanaa palleroa, tulen ihastelemaan kun se kukkii :)

      Poista
  9. Ihanan villi puutarha. Luonnonkukatkin ovat todella kauniita. Ruusupömpelistä tulee varmasti upea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari käynnistäsi ja mukavista sanoistasi!

      Poista
  10. Kerta kaikkisen suloinen Everest!
    Siellä näyttää jo ihan valmiilta. Tuollaiset mahdollisimman luonnonmukaiset paikat ovat kaikista ihanampia. Juhannusruusu on ruusuista suloisin. Tuo ruusukatos sopii ihanasti tuohon romanttiseen ja salaiseen paikkaan. Ruusuun kuuluvat piikit. Niitä pitää vähän varoa ja ne tuovat seikkailun tuntua Everestille. Koskaan ei tiedä, kenen pää pilkahtaa jonkun kasvin katveesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Irene! Tuo on hyvin sanottu, että ruusut tuovat vaarallisuutta everestille :)

      Poista
  11. Suloinen Everest ja suloinen pikku kurkkija. Sinulla on niin paljon ihania projekteja ja näkymiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! Minulla on vaan näitä pieniä projekteja kun muilla on niin isoja ja hienoja, sinullakin!

      Poista
  12. Mikä mainio ruusupömpeli pihalle onkaan tulossa! Jään odottamaan kesäkuvia mielenkiinnolla. Haaveilin itsekin tällaisesta metallisesta ruusupergolasta aikoinaan maaseutupuutarhaamme. Nykyiseen kaupunkipihaamme se ei mahtuisikaan. Ihana puutarha!

    VastaaPoista