perjantai 9. joulukuuta 2016

I'm dreaming of a green christmas ♪

Jouluruusu näyttäisi yhä olevan ihan kunnossa, huolimatta reippaista säänvaihteluista. Kukintaa yhäkin odotellessa...sisällä nämä pysyvät kauniina vain kuukauden päivät ja römpsähtävät, mistä lie johtuu. Kuistilla olevan yksilön laitan varjopenkkiin heti kun mahdollista. Viime vuonna se taisi olla mahdollista jo maaliskuussa. 

Talvi meillä vaikuttaa toistaiseksi aika samantyyppiseltä kuin viime. Pakkasia, vesisadetta ja jääbaanaa vuorotellen. Kasveja varmaan tulee häipymään, luulisin. Nyyhkis hieman jo etukäteen. Kuvat ovat kosteita ja kohmeisia, multaisiakin, kuten todellisuus ulkona. Sietokyky on hieman koetuksella, sitä kun kaipaa niin paljon kauneutta ympärilleen, mutta ympäristö tarjoilee ruskeaa ja lakastunutta. Pitäisi kai osata nähdä sellaisenkin kauneus, mutta aina ei vaan pysty. 

Yritin vaivihkaa käydä keräämässä pikkumetsästä sammalta ja muuta tarpeistoa...no tietysti naapurin rakki räksytti tauotta koko visiitin ajan niin, että turha luulo, nyt koko tienoo varmasti tietää, että olin sammalvarkaissa. Jaa että maanomistajalta lupako? Soitanko Espoon kaupungille ja kysyn saanko ottaa  palasia lahonneen rungon päältä...luulen, ettei tämä kokoomuslandia ihan hirveästi välitä kaarnanpalasistaan. 

Lahojen puiden rungoilta raaskin ottaa metsän jalokiviä, sitä tuntee itsensä hieman hirviöksi kun niitä irroittelee, ehkäpä palautan joulun jälkeen takaisin

Omassa puutarhassakin on vielä jotain jalokiviä, vihreitä...hienosti on levinnyt kivien väliin tämä pikkuinen maanpeitekasvi, perinteinen Timjami/Ajuruoho, oikealla puolen näkyy tähtimäisiä ruusukkeita, ne kuuluvat valkokukkaiselle Rantalaukkaneilikalle, sekin on levinnyt kivien välissä. Iloitsen aina hulluna näistä itsekseen leviävistä kasveista. Kiveyksen alla on hiekkaa, multaa tässä ei ole ollenkaan
Pieniä ilonpilkahduksia on siellä täällä, kuten uusia tuoreita akileijan lehtiruusukkeita, joita lumi ja pakkaset eivät ole nujertaneet. Go akileija!
Esikoissa uusia lehtiä ja kukkanuppuja, sitkeitä ovat. Kuvassa kastemato on juuri möngertämässä sen ylitse
Tämä kasvi kuviin ennen talventuhoja, epäilen sen katoavan talven mittaan, on syysesikko
Ryvettynyt syysmyrkkylilja uhmaa talvea olemuksellaan, mutta tuleehan tästä kuitenkin vähän iloiseksi
Ja nämä hassut syyskrookukset vaan nousevat jäämassankin läpi, uskomattomia ovat rohkeudessaan. Näitä kun leikkaa maljakkoon niin avautuvat ja pysyvät kauniina yllättävän pitkään, kokeilin
Pikkumetsässä kurkistin suosikkiluonnonnäsiääni, kyllä vain, siinä ihanat nuppuset jo, tralalalalallaa, kevät tulee
Minulla on meneillään puksipuukokeiluja, pikkuisen puutarhan maa-aines ei ole ihan parasta tälläisille kostean maan rakastajalle, aina vähän ruskettaa versojaan, mutta juuresta tulee uutta vihreää. Säilyvät sitten pieninä ja suloisina, onhan sekin jotain

Nämä buxusalut on nappaistu ja tökätty maahan, kasteltu ahkerasti, juurtuvat useimmiten. Hauska näiden kanssa on hieman leikkiä. Vaikka olen enemmän villipuutarhaihminen, niin puksipuupallot houkuttavat kyllä. Olen näitä vähän leikellyt, en vain ole siinä kovin taitava, huomaan
Kauhurinteet ovat erityisen kauheita talvella, jatkan koelabrailua, mikä tässä rutikuivassa viihtyisi parhaiten..toistaiseksi koeteltu pikkutalviota ja vaikka mitä, nyt näyttäisi ketoneilikka juurtuneen hyvin ja varjorikko, pieni tupas neilikkaakin on hengissä vielä (vasemmalla). Rakkaat kevätkukkijat, kuten Patjarikko menevät hieman ruman näköiseksi, ei ehkä ihan paras kasvi tähän. Sammalleimu käy ja sinivuokko

Hopeahavuja ja talvikelkka, tästä kohdasta pidän nyt enemmän kuin aiemmin, varsinkin kun naapurilla on tuo ihastuttava muuri


Olen täysin hurahtanut ekslusiivisen oloisiin tuoksukynttilöihin (joista ostan tietysti halpiskopioita H&M/Havi/Clas Ohlson jne.). Joulu on hieman raskasta aikaa kun joka tuutista tunkee tavaraa ja tarjouksia. Ja minä kun satun rakastamaan tavaraa...torjun minkä kerkiän. 
Onkohan tämä neidonhiuspuu enää elossa, laitoin sen valeistutukseen salaiseen lehtoon. Keväänodotus on jännittävää, varsinkin näin joulukuussa. Viime vuonna löysin näihin aikoihin ekat lumikellot, tänä vuonna niistä saa vain haaveilla, pieniä nykeröitä vaan näkyy muutamassa kohdassa. 

Huomenna jos ei ole pakkasta niin ajattelin laitella viimeiset krookukset maahan. On niin ihanaa tehdä kevättä💚

24 kommenttia:

  1. Tuo jouluruusun nuppu on niin raikkaan näköinen ja suloinen seurattava talvikuukausina. Niin ja näsiä - sekin pullistelee nuppujaan lupaavasti.
    Onko Sulla omassa pihassa mitään paikkaa, mihin nuo sammalet voisi keväällä "istuttaa". Niitä voisi sitten valella vähän piimällä. Ehkä sitten lisääntyisivät.
    Syyskrookuksia en ole koskaan malttanut saksia sisälle. Ehkä niitä pitäisi lisätä, niin sitten malttaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irene! Yllätyin tuosta näsiästä, en ole koskaan ennen kurkistanut miltä ne näyttää tähän aikaan vuodesta. Tuo sammalten laitto on hyvä idea, kiitos paljon siitä :)
      Noista syyskrookuksista ei ole kauheammin iloa tuolla ulkona kun on aina niin pimeää, maljakossa ilahduttavat kyllä ilolla!

      Poista
  2. Näsiän nuput ovat kyllä ihana lupaus keväästä. Saisi tämä lämpötilojen sahaaminen jo loppua. Huolestuttaa, miten käy kasvien, kun taas on luvassa kunnon pakkasta parhaaseen ja märkään maahan.
    Parasta on, että kohti kevättä mennään ja vauhdilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between! Kauheaa sahaamista on ollut, nyt taas kova pakkanen. Minuakin huolettaa! Onneksi kevät tulee väistämättä :)

      Poista
  3. Kauniita kuvia. Katselin kuviasi ja välillä katselin ikkunasta ulos; meillä on puoli metriä lunta. Eli ihan tarpeeksi olisi jo tälle talvelle. - Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli! Onpa teillä paljon lunta, toivottavasti ei tule lisää. Vaikka onhan siitä lumesta iloakin :) Mukavaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  4. Ja täälä haaveellaha valakoosesta, lumisesta joulusta! Jo joulun tunnelman takia, mutta kasvien suajanki takia, mikä on näillä korkeuksilla tosi tärkiä juttu. Jos ei olisi kovia pakkaasia, en piittaasisi lumestakaa.
    Voi jumankekka, näyttää teillä nii erilaaselta! Melekee vois luulla, etton kevät. Ihanat syyskrookukset kävis kevääsistä krookuksista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Navettapiika! Jospa sen valkean joulun saattekin :) Suojaahan siitä kyllä on. Meille tuli kylmä heti perään joten nyt ei taas ole niin keväistä. Ihana ajatus tuo kevätkookus syyskrookus-versio!

      Poista
  5. Meillä on lunta ja jäätä. Ei pääse kurkkimaan jouluruusuja. Minun pitää ensi vuonna koittaa uudestaan puksipuun juurruttamista. Olen huono niitä leikkaamaan kauniisti. Tartteisin jonkin muotin avuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! Hyvä kuitenkin kun on lunta suojana. Täälläkin nyt kylmä hrrr. Yllätyin kuinka helppoa puksi oli saada juurtumaan, kokeile ihmeessä. MInäkin tahtoisin sellaisen leikkausmallin, pallon!

      Poista
  6. Kastemato on liikuttava. Voi,nopeasti nyt maan uumeniin repsukka.
    Tänään vielä saat istutella, mä en ole löyänyt enää kukkasipulin sipulia kaupoista!
    Eilen pihalla kierreskellessä huomasin monien pikkupikku sipulien nouseen mullan pinnalla. Pahus. Olinkohan istutanut ne liian pintaan. Maan pinta on jäässä, enkä voinut alkaa kaivaa syvemmältä. Koska siellä on ne isommat sipulit.
    Koita kestää, kyllä tää ruskeus helpottaa!
    Kiva tuo punainen kelkka. Sillä on varmaan jo ikääkin. Mulla oli samanlainen lapsena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos leenajaipanat! Kumma mato, maa oli kuitenkin jäinen, eikö reppana päässyt enää takaisin. Etkö ole löytänyt, plantussa oli vaikka miten paljon sipuleja ja kukkatalossa. Minullakin tulee pikkusipulit aina pintaan! Pakkanen jotenkin työntää ne, maa routii :( Jospa se sulaisi vielä niin, että saisit tungettua lisää sinne. Kelkka on sellainen perinteinne 50-60-luvun kapistus, ihanaa, että sinulla on sellainen ollut, onko tallessa vielä?

      Poista
    2. No kun meillä ei ole täällä Plantagenia, tää on niin landee.Viikon päästä olen Turussa....hmmmmm askel käynee sinne :)
      Ei ole kelkka tallessa ja joo, siinä kyydissä istuksin vuonna 1968 tai niillä main.
      Joo, jospa lauhtuisi vois pikkuset työntää multan takaisin.
      Ja maa on routinut tietty, koska on ollut märkää ja sitten tuli pakkanen. Usein vasta keväällä näkyy sipuleja maan pinnalla....mum mielestä.

      Poista
    3. No voihan. Kukkatalossa taisi olla myös, ehkä oletkin jo Turusta löytänyt. Harmi ettei kelkka ole tallessa, nuo ovat niin ihania retrokapistuksia! MInäkään en saanut sipuleja multaan kun yhtäkkiä pakastui. Siellä nyt lojuvat vaan pussissa. Mä istutan aina pikkusipulit huonosti ja löydän niitä pitkin talvea sieltä täältä nokittuna,murr.

      Poista
  7. Siellä ei todellakaan olla ruskeana ja harmaana - vihreätä eloa pilkottaa vaikka kuinka. Meillä peittää ohut rouste ja jää kaiken, nukkukoon kaikki vaan talviunta! Sammaleetkin jo peittyivät... Siis kynttilän ääreen tunnelmoimaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko! No nyt on taas kylmää hyrrr. Talviunta nukkuvat, ihanaa tunnelmoida kynttilän ääressä, on sekin jotain :)

      Poista
  8. Minä luen välillä joululehtiä, välillä puutarhalehtiä;)
    Keväästä jo kyllä haaveilen...

    VastaaPoista
  9. Ihana jouluruusu. Minulla se kukkii parhaillaan sisätiloissa jouluasetelmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko! Onneksi jouluruusuja on nykyisin niin hyvin saatavilla, ihanaa!

      Poista
  10. Ihana jouluruusu, itsekin hairahduin ostamaan sellaisen. Tämä oli hauska postaus, sammaleen keruusta ja puutarha kierroksesta. Sinua odottaa kaikki ihanuudet keväällä. Toivottavasti tämä sään vaihtelu ei rasita kasveja liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari! Ei näitä voi lainkaan vastustaa! Toivottavasti kaikki kasvit eivät nyt kupsahtaisi, aikamoinen sahaus jatkuu aina vaan :/

      Poista