sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Kauneinta tänään

Helleviikon päätteeksi tunnelmia puutarhasta. Tämä ihana lämpö ♥ 
Rosa Gallica Duchesse de Montebello, ranskanruusu, ihan täydellinen. Rakastan historiallisia ranskanruusuja. Louise Antoinette Annes, pariisilainen kaunotar, Napoleonin luottoihminen oli Montebellon ruhtinatar. 
Tuttu paratiisililja & lychnis flos-cuculi, käenkukka taustalla, pian kukkii tähkähietalilja tässä samassa kohdassa
Lempiruusuni - kaikesta huolimatta - lienee Rosa Borbonica Louise Odier vuodelta 1851. Ihana sävy ja tuoksu, pienet ruusunkukat. Pikkuisen Louise -tytön mukaan nimetty.

Rosa Veilchenblau, kaunis laventelinlila köynnösruusu, väri erilainen auringossa kukkiessaan

Kasvihuoneen luokse kylvämäni kissankellot kukkivat vuosi vuodelta runsaammin ja ovat hirmuisen söpöjä
Kaunis Helenanruusu Rosa Helenae Lykkefund, täpötäynnä pieniä & tuoksuvia kukkasia. Köynnöruusu.
Rakkain pioni Duchesse de Nemours, ruusuntuoksu. Nemoursin ruhtinatar oli Marie d´Orleans-Longueville, ranskalainen  Neuchâtelin prinsessa, kirjailijatar
Herkkä perenna: Perhoangervo. Löytyy ripoteltuna sinne tänne puutarhassa. Kauneimmillaan se on kuistin edessä, puolentoista metrin korkeudessa viattomana huojuessaan
Sievä kuin namuset: Kellokuusama, nyt jo yli parimetrinen pensas, kukkii runsaasti, mutta muutoin melko anonyymi. Ruotsissa ihana nimi Paradisbuske. Ruotsissa annettu muutenkin kauniimmat nimet kasvisuvuille, mutta heillä onkin ollut Carl von Linné

Rosa Borbonica Honorine de Brabant, bourbonruusu, joka on raidallinen kuin piparminttu. Niin kaunis. Niin monta ruusua odottaa kukintavuoroaan, heinäkuusta tulee tuoksuva.

Iris sibirica Pink Parfait, siperiankurjenmiekka, kyllähän tämä lilaan taittaa, mutta suloinen on
Puutarhassa on heinäkuun vaihteessa paljon ruusunpunaista, romanttista ja herkkää. Clematis Hagley Hybrid, loistokärhö pergolaa kaunistamassa
Heinät ovat kukkineet erityisen runsaasti tänä kesänä, kuten tämä koristeheinäkin kukkapenkissäni, taustalla kukkii köynnöshortensia
Ihan pikkuisen dramatiikkaa kukkapenkkiin tuo Claude Shride -marhanlilja
Metsämansikan tuoksuinen Pikkujasmike ja muutkin Jasmikkeet tuoksuvat ilmassa
Paraatipenkissä Pallohortensia on juuri kukintaa aloittamassa, pinkissä on ihan pienet kukinnot vasta
Joka vuosi aprikoin samaa; onko tämä Rosa Madame Hardy vai Rosa Alba Mme Plantier ja päädyn jälkimmäiseen. Tässä yhdessä valkoisen varjoliljan ja poimulehden kanssa.
Kuivuus ja helle koettelevat taas puutarhaa. Parasta on ollut tämä hopeinen kukkapenkki, joka kestää törkeän hyvin kuivat jaksot puutarhassa. Ei huolenhäivää kerrassaan. Sen myötä olenkin miettinyt paljon kuivan paikan kasveja ja niiden viihtymistä. En koskaan kastele puutarhaani. Uskon kyllä siihen, kun sanotaan, että mikäli jatkuvasti kasveja kastelee niin totuttaa ne jatkuvaan vedensaantiin. Kun taas kasvit, jotka joutuvat itse hakemaan juurensa syvälle janoissaan pärjäävät paremmin. On tullut testattua käytännössä.
Neilikat ovat lempiperennojani, todella. Tuoksut, värit, hopeisuus.
Kylvin viime kesänä kasvihuoneeseen Dianthus Gratiapolitanuksia (Vuorineilikoita) ja unohdin ne sinne...nyt ne kukkivat kauniisti ja siirrän ne puutarhaan, kun tulee ensimmäinen sadepäivä
Olenkin siis lähinnä tällä hetkellä kiinnostunut kuivuutta kestävistä perennoista ja niinpä ostin ihastuttavan tummanpunaisen (kuva huijaa) röllikan eli Achillean eli Kärsämön "Pomegranate". Pellonpientareelta joitakin vuosia sitten löytämäni ihan vaaleanlila kärsämö on kotiutunut mukavasti puutarhaan jo.
Ja taimistolla repsahdin tietysti uuteen pensaaseen Spiraea Vanhouttei Pink Ice (Kinosangervo), kirjavat lehdet ja ihanat valkoiset kukinnot. 
Ja viime kesäinen hopealisäys kukkapenkkiin oli oikein onnistunut. Pikkulinnut tuntuvat myös tykkäävän tästä paljon, mahtava hopeanhohtoinen perenna Artemisia eli Koiruoho. Aamulla kun tein ekan pihakierroksen niin ilmassa tuoksui hattara tai paistuvat nekut - Katsura lakastuu kuivuuttaan ja tuoksuu, herkullista.

9 kommenttia:

  1. Paljon ihania kukkasia!!
    Ja kissankelloja ♥

    VastaaPoista
  2. Ihanat ruusut. Meillä kasvaa villisti harakankello, en koskaan kitke sitä pois.

    VastaaPoista
  3. Olipa nättiä 😊 ja kivaa jutustelua taustalla. Minun on pakko kastella, pohjalla kuiva hiekka/sora/kivimaa eikä aikoinaan raaskinut ostaa tarpeeksi multaa, joten kaikki olisivat kuolleet ilman kastelua näin kuumalla ja kuivassa.

    VastaaPoista
  4. Minäkin olen samoilla linjoilla kastelun suhteen, mutta tänä kesänä olen joutunut tekemään pari kertaa poikkuksen muutaman penkin suhteen. Kun poimulehti lurpotti lehtiään kuivuudesta, päättelin että nyt on aika kastella...
    Onneksi viime viikolla satoi 8mm ja nyt tulee lisää. Lupasivat jopa usealle päivälle tälle viikolle!

    VastaaPoista