Joulukuun päiviä

Tämä kaunis luonnonkivesta tehtyä kylmämuuri aitaistutuksineen kuuluu tyylitajuiselle naapurilleni. Onneksi saan ihailla sitä puoleltamme. 

Joulukuisessa puutarhassa ja luonnossa ei paljoa tapahdu. Harmas taivas roikkuu. Välillä tulee lunta ja sulaa pian pois. Onneksi pian on talvipäivänkeikaus, tämä pimeys vie voimat. Töitä on todella paljon, aikaa ei oikein riitä muuhun. Puutarhassa nousee esiin alkuja. 

Tulee niin kevätolo kun näitä katselee

Helleborus atrorubens, oma jouluruususuosikkini, kurkistelee maan pinnalla kukkanuppujensa kanssa

Lintujen ruokintapaikalla lumikellojen päät pilkistävät mullasta

Valkoinen sinivuokko on levinnyt hurjasti pikkuruisessa salaisessa lehdossa. Talvivihreänä kullanarvoinen tämäkin. 

Olen potenut kuusikuumetta. Tunnustan, että oli lähellä, etten varastanut pientä kuusta kaupungin mailta. Sain kuitenkin hillittyä itseni vime tipassa. Olisi kiva saada puutarhakuusi. Salaisessa lehdossa kituuttaa myös tämä pieni kuusi vuosien takaa (5 vuotta sitten istutettu) Koreanpihta. Tiesin, että on hidaskasvuinen, mutta ihan näin hitaaksi en ymmärtänyt. Odottelen siis yhä kauniita lilanvärisiä käpyjä, joita kuuseen pitäisi jo nuorena tulla. Näitä on istutettu kaksi ryhmäksi, mikä vitsi. Ehdin kuolla ennen kuin kasvavat.

Snowbunting -krookukset kukkivat aina ensimmäisinä, nyt hieman jo katselemassa maailman menoa...antaa toivoa siitä, että kevät on tulossa vaikka elämme sydäntalvea

Puutarha ilman havuja olisi talvella kurja. Tuuheat ja tummanvihreät marjakuuset somistavat ja peittävät sisäänkäyntiä ylväinä. 

Kartiovalkokuuset ovat satukuusia, varsinkin lumihuurrettuina

Näsiän yksi kukka lähes avautui ja seuraavana päivänä tuli lumi

Hassuttelin taas retrokelkan kanssa. Kuusi on ollut useamman vuoden ruukussa talvehtimassa. Houkuttaisi taas istuttaa pensaita ruukkuihin.

Kaunis tulimarja lepäilee betonimuuria vasten. Mustarastas on osittain syönyt sen marjat. Talvivihreät kasvit on parasta pimeinä ja kosteina talvina. 

Koristeomppuleita hissuksiin syö myös mustarastas

Joku oli syönyt jouluruusun kukkaa, kukki puolikkaana

Innostuttiin lapsen kanssa ripustelemaan joulupalloja paviljonkiin, menevät ne näinkin

Punainen on lempivärini. Tuota saakelin ruutunauhaa inhoan, meinasin viskata pallot muovinkeräykseen, mutta saivat uuden elämän puutarhassa

Karkkikeppi toimii aurinkoenergialla, viime aikoina ei ole valoa herunut

Kuistilla kasvit talvehtivat vaihdellen, räplään taas lämpötilaa edestakaisin enkä löydä balanssia. Kippuramainen viherkasvi on Jasmiini. 

Clas Ohlsonista löysin yksinkertaisen kauniin jouluvalon keittiöön.

Kuva on otettu keskipäivällä, on hämärää silti

Onneksi on veranta; voi istua peittoihin kääriytyneenä lukemassa kirjaa. Raahasin taas hirmuisen pinon kirjastosta. Onneksi niitä ei suljettu. 

Huonekuusi on saanut koristuksia

H&M Homesta suloinen kultainen neidonhiuspuukoriste

Ulkona luonnossa pähkinäpensaat valuvat norkkoja; olen ihastellut niitä lenkeillä. Omassa puutarhassakin kukkii pikkuinen peikonpähkinä

Eiffel on talvinen

Suttukuva, mutta tässä on hippeastrum Estella, kaunotar. Pinkin ja purppuran sävyjä, valkoiset raidat. Onnistuin taas tekemään omakasvattamasta amaryllisestä kerrostalon korkuisen. 

Odottelen monikukkaisen hyasintin kukintaa. Kauniit lehdet kuvassa kuuluvat Tamarindille. Tänä vuonna en väkertele säälittäviä virityksiä joulupöytään vaan tilasin oikeasta kukkakaupasta kimpun. Odotan kovasti mitä sieltä löytyy noudettaessa. Niin ja muutaman päivän hengähdystaukoa työstä odottelen myös.  Hyvää itsenäisyyspäivää toivotellen 🇫🇮