keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Kevään ensi helähdys

Oksaruusuja helmikuussa, miksipäs ei? Mieheltä sain ystävänpäiväruusuja 🌹 Uuh, niin kauniita
Keväistyvää luonnossa, sulavaa jäätä... Lunta on vielä paljon, mutta vesisade on sulattanut sitä nopsaan. Niin vain puskevat lumikellot paksun hangen läpi. Yksi pieni lumikello kukkii jo, muut nousevat ryppäinä. Nyt alkaa kevään ja talven välinen taistelu, jonka kevät loppujen lopuksi aina voittaa. Se on toivoa antava ajatus, kun ulkona viuhuu koleat tuulet. 

Aurinkoa kaipaan todella paljon, on ollut harmaita päiviä, jolloin sataa jotain epämääräistä. Kevääseen on yhä pitkä aika ja on tämä raskas jäinen periodi, jonka toivoisi olevan jo ohitse.  Mieleen pompsahtelee ideoita ja ne tekisi niin mieli toteuttaa heti. Istuttaa uusia puita. Mutta voih, taimistojen avaamiseen on vielä useampi kuukausi. Heti kun ehdin, aion tehdä pihahommia lumen keskellä, siivota ja leikellä oksia. Linnut ovat alkaneet siivoamaan pönttöjä! Kevätlurituksia kuuluu myös siellä täällä, mutta edelleen punatulkut pyörivät lintulaudalla. Mitähän se tarkoittaa. 
Tein pitkästä aikaa pihakierroksen viime viikonloppuna ja nyt luvassa kuvasatoa. Jään läpi puskevat myös kauniit & vihreät vaaleanpunaisten helmililjojen varret, joissa on jo pienet kukkanuputkin. Sain nämä ylikukkineet helmililjat luottokukkakauppiaaltani ilmaiseksi viime keväänä ja istutin heti ne heti maahan, likusteriaidan alle
Niiden vieressä kasvaa kasvihuoneen kulmalla jalosyreenin alla valkokukkaista ajuruohoa, tällä hetkellä jään päällä, raukka
Lumen suojissa ovat talvehtineet kasvit hyvin ruukuissakin. Muratit ovat vihreitä & perennat hengissä (lisään ruukuissa sammalleimua ja istuttelen puutarhaan niiden juurruttua, näin saan kätevästi lisää yhtä lempikasveistani). Tälläisen lumitalven jälkeen ei onneksi tarvitse pelätä yhtä paljon talvituhoja kuin yleensä, jotain hyvä siis tässäkin talvessa
Lumi on sulanut jo talonvieruksilta kukkapenkistä, jossa kasvaa ruusuja, mehitähtiruusukkeita & itsekseen sinne levittäytyviä sipulikukkasia. Ruusutkin ovat säilyneet ihan vihreinä lumen alla
Istutin tänne pari uutta mehitähtiä viime syksynä kesäreissulta Vaasasta ostamani tummanpunaisen mehitähden, lajike taisi olla Othello, ihana matkamuisto reissusta. Väri on tylsästi vaan muuttunut vaaleammaksi
Tulppaaneitakin näkyy jo
Pikkukurjenmiekat ja krookukset ovat kasvaneet jään sisässä, se on aika ihmeellistä

Kuistista on tullut keväisen ihana, olen siivonnut ja uudelleen organisoinut sisustuksen ja olen siihen hurjan tyytyväinen. Pikkurautasohva rehattiin kirjastohuoneesta, tässä on nyt mukava lueskella puutarhalehtiä 
 Jasmiini on elänyt talven ylitse, vaikka pelkäsin sen olevan vaikeasti kasvatettavana. Nyt se tuoksuu hyvältä kukkiessaan. 
Kuistilla on lähes aina tuoreita kukkasia, ja niitä vanhoja rupusia...
Viikunan pikkukädet taas moikkaamassa kevättä jipii
Pari edullista ruukkua valkoista helmililjaa saa uuden elämän puutarhassa jonkun puun alla, kukkivat sipulikukat puiden ja pensaiden alla, onko mitään parempaa loppujen lopuksi
Ruusuja teillekin siellä ruudun toisella puolen🌹

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Helmikuu & tulevan kesän siemenaarteet

Lumikerros paksunee päivä päivältä, kevät karkaa kauemmaksi...ja odotus pitenee. Kuitenkin helmikuussa ollaan onneksi. Kännykän sääkalenterin mukaan kevät olisi tulossa huhtikuun puolen välin jälkeen (sääpalvelu on pitänyt hämmentävän hyvin paikkansa), joten vielä pitäisi sinnitellä kaksi ja puoli kuukautta. Sehän sujuu hitaasti näin lumitöitä tehdessä, mutta makoisasti kun leipoo ahkerasti.  En uskalla edes vilkaista kevätkuvia jottei mieliala murru. Eilen olin ajatellut puuhata jotain, mutta lapsi päättikin viettää päivän sylissäni, joten siinä sitten nökötettiin. Tutkimuksissa on todettu, että syli vaikuttaa eniten lapsen aivojen kehitykseen, joten eihän sitä uskalla riskeerata. Hoivaviettiä ei voi juuri nyt kanavoida puutarhaan....Tämän talven paras oivallus on ollut, ettemme tarvitse kompostoria enää juurikaan kun pihan eläimet syövät kaiken. Aika ihanaa.  Mustarastas herkuttelee tauotta. Valkoiset helmililjat siirtyivät kuistilta kukkimaan olohuoneeseen...
Kirsikkapuun oksat eivät ihan ehtineet avautua viikonloppuna, ehkäpä ensi ...
Kasvihuoneeni on lumen saartama...tässä oikealla on Madame Lemoine -jalosyreeni, lempisyreenini. Lumen alla on pieni pensasmainen ginkgo eli neidonhiuspuu. Ostin sen kun unohdin viime talveksi suojata ison ginkgon ja se syötiin pahasti. Mutta sitten elpyikin ja nyt on sitten kaksi neidonhiuspuuta. Mutta nehän ovat hyvin kauniita
Yritin hieman tamppailla lunta puiden ympäriltä, mutta olihan se melko mahdotonta...
Paviljonki odottaa..kevään ensimmäisiä ulkokahveja. Rakas perinteeni. Jonain aurinkoisena kevättalven päivänä kahlaan aina kahvikupin kanssa paviljonkiin ja se tuntuu niin hyvältä pitkän pimeän talven jälkeen
Olen tehnyt käytäviä puutarhaan, jotta pääsee pihakierrokselle näin talvellakin
Ruusupömpeli nököttää penkereellä yksinäisenä ja hylättynä, oi voi

Siemenjuttuja talteen, kesän 2019 kylvöksiin tulossa :

Kesäkukat
* touch of red mix (punertavia kehäkukkia)
*kehäkukka Snow princess (vaaleankellervä kukka)
*koreatörmäkukka Black Night (mustia törmäkukkia)
*auringonkukka Double Dandy (purppurainen & kerrottu auringonkukka)
*pampaheinä Pink feather (vaaleanpunainen heinä)
*kaliforniantuliunikko Bridal Bouquet  (hempeät tuliunikot, kerrottuja)
*unikot Champagne bubbles (shampanjanvärinen) & Angel´s choir (puolikerrottu monivärinen, antiikkinen look)

Perennat
*sulkaneilikka Roseus
*metsänätkelmä (matala monivuotinen villi "tuoksuherne")
*sinipiikkiputki Silver Salentino (jatkoa hopeapenkille)
*laventeli Ellagance Pink (vaaleanpunainen söpö laventeli)

Syötäviä
*porkkana Rainbow mixed (värikäs porkkana)
*artisokka Violet de Provence (purppurainen artisokka)
*lehtikaali Nero di Toscana
*salaatit Merveille de Quatre Saisons (pronssinen kärähäsalaatti) ja Little Gem (roomansalaatti, ihan lemppari)
*kurpitsa Jack be Little (minikurpitsa)
Köynnöksiä
*japaninhumala (ihana kesähumalaköynnös sisäänkäyntiä verhoamaan)
*tuoksuherneet:
sekoitus mantelikukkaisia
old spice miss wilmott (kesän trendiväri koralli)
earl grey (makea marmorivärinen)
heaven scent (tätä odotan eniten, ihana, tuoksuva, aprikoosinsävyinen ripsureunainen kaunotar)
juliet (shampanjanvärinen kaunokainen)
almost black (tumma)
valerie harrod (vaaleanpunainen)
windsor  (kastanjanruskea)

Onpa näitä paljon tänä vuonna. Ilmeisesti talven ankaruus korreloi siementen määrässä. Kylvän aikaisintaan huhtikuussa...en jaksa niin orjallisesti noudattaa kylvöaikoja. Ovat onnistuneet ihan hyvin silti. Perennat toukokuussa kasvihuoneeseen/taivaanalle ruukkuihin, onnistuvat parhaiten niin. On hämmentävää miten Suomen lyhyt suvi saa sellaisetkin siemenet itämään mitkä normaalisti vaatisivat kylmäkäsittelyjä. Kauniit siemenpussit tekevät onnelliseksi.

Tämän kevään & kesän teemaväriä on shampanja ja vaalea roosa 🌱 Ja sitten tietysti vähän suuresti rakastamaani tummaa draamaa kasveissa.

Vielä ei ole aamut valostuneet, mutta olisikohan jo kuukauden päästä aamuisin valoisaa kun starttailen töihin? Odotus on tuntunut pitkältä. Mutta ei se mitään, nyt alkaa pian Viikunakin heräillä kuistilla. Helmikuussa voi herkutella lempileivonnaisella Runebergin tortulla (paras torttu ikinä on Kanniston leipomolla) ja laskiaispullilla.
Tällä hetkellä odotan intensiivisesti aurinkoisia päiviä, jolloin voi ottaa aurinkoa kotisohvalla 😎

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Kukkajuttuja & tulevan kesän unelmia & talven mantra

Tammikuun iloisiin juttuihin kuuluu kukkivien oksien hyötäminen maljakossa. Onnenpensasta & huvimajan kirsikkaa tällä kertaa leikkailin maljakkoihin. Kevättä en vielä uskalla odottaa näiden pakkasten kourissa. Mutta tuudittaudun kukkaisiin unelmiin puutarhakirjojen & kukkien parissa.... Ei ole mitään hätää....(tammikuun mantra)
Tyynyllä odottaa tämän illan haavelukeminen
Käden ulottuvilla nämä kirjat...
Makkarissa on myös muuten tälläinen kahden tapetin yhdistelmä. Minusta kaunista kun voi yhdistää tummaa ja vaaleaa tapettia eri seinillä
Lumikuvat on kuolettavan ikäviä katsoa. Joten en raskauta niillä ihan kauheasti. Ihan muutama puutarhan hoitajan laiskuudesta kertova kuva. En ole jaksanut rämpiä hangessa karistelemassa lumia, joten havut on nyt tämän näköisiä. Kyllä ne siitä suoristuvat kevään tullen, mutta valitettavaa silti..
Sain siis viimein aikaiseksi tehdä lumenpudottelukierroksen...Rusokuusamapensaiden vieressä suuressa kukkapenkissä on lintujen ruokintapiste
Ruusupömpeli nukkuu talviuntaan. Juhannusruusuja on maisteltu, mutta se ei haittaa...pikkupuu pikkusyreeni (oikealla) on kuitenkin verkotettu varmuuden vuoksi...
Sipulikukkia kotiin kevättä tuomaan, ihanaa. Ikeassa oli kivat valikoimat.
Joskus ennen joulua muistin hakea kasvihuoneesta ruukun, johon laitoin alesta löytyneitä valkoisia helmililjoja. Se oli pahasti jäätynyt, mutta jotain pientä sieltä nousee kuitenkin
Kukkakaupasta  lisää pikkuisia
Joka huoneessa on oltava kukkasia tai mantra ei toimi

Tulevan kesän haaveita:

*istuttaa uusi puu sisäänkäynnin luokse mäen alle. Joku helppo ja kaunis. Haaveilen Tataarivaahterasta (koska meillä ei ole vielä riittävästi haravoitavaa, lol). Tahtoisin istuttaa ne molemmin puolin sisäänkäyntiä ja tehdä niistä kaaren jonakin kauniina päivänä. Puissa voisi kiipeillä myös joku köynnös.

*kasvattaa perunoiden sijasta kesäkukkia viljelylaatikossa. Perunanviljelyyn tylsistyin. Siemenet on odottamassa aarrelaatikossaan.

*istuttaa meditaationurkkaus puutarhaan. Suojaisa, tuoksuva, kaunis...en ole vielä varma minne ja millainen, mutta tiedän, että ajatus salaisesta paikasta ei jätä minua rauhaan ellen toteuta sitä

*lisää liljoja! Muistan kun vuosia sitten ajattelin, etten pidä liljoista oikein. Ja tässä sitä ollaan. Elämä on kasvun paikka ja siperia opettaa, aina.

Siinä ne  unelmat olikin. Koska unelmat eivät tule luokse ilman toimintaa, niin tilasin liljoja ja pari dahliaa (Bulbs). Aah, kyllä se kesä tulee. Kokeilen ekaa kertaa puuliljoja, niitä suurikokoisia.

Helmikuun parhaita juttuja on tuleva muutaman päivän loma (jolloin en talviurheile. piste) & ystävänpäivä, jolloin on kaikkea söpöä sydämenmuotoista kaikkialla! Rakastan sydänjuttuja yli kaiken vaikka olenkin kyynis-realistinen persoona muutoin. Nyt pelottaa muuten jo huomisaamun aikainen töihinlähtö, mitkähän pakkaslukemat mahtaa mittari näyttää. Ja tuleeko bussi ja kulkeeko junat vai värjötelläänkö pitkään tienposkessa. Apua. Mantraa hoettava huomenaamulla!

Mieheltä sain kimpun ranskalaisia leinikkejä, persikan sävyssä. Onneksi tammikuu on pian ohitse! Helmikuu on vielä pahiskuukausi, sitten helpottaa. Kyllä se siitä. Ehkä. 

lauantai 19. tammikuuta 2019

Tammikuista hiljaiseloa

Puutarha on todella hiljainen, lumen vaimentama. Hangessa risteilee jänisten ja muidenkin eläinten jälkiä kohti ruokintapaikkaa. Lihotamme parhaillaan eläimiä täällä pikkuisessa puutarhassa. Tänään vein piparkakkuja, macaronseja & ranskalaista patonkia normisiementen lisäksi. Kevääseen on pitkä matka. Höttöistä lunta on helppo kolata ja lapioida. Talitintit ovat alkaneet taas sirkuttaa iloksemme. Pikkuinen puutarhani on pikkupläntti, jota reunustavat valtavan suuret puut (joista pari on yli 100-vuotiasta, kuvasta todistusmateriaalia todennettavissa). Näettekö tuon pienen vajan näköisen rakennelman keskellä? Se on kasvihuoneeni
Kotiin tullessa oikealla tervehtii Kotikataja & suuri Tammi, tulee aina niin kodikas olo
Ja hullu sisääntulomäkemme....aina liukas ja epäkäytännöllinen. Ajatella, että nykymaailman aikaan joku elää vielä näin kömpelösti (meiltä puuttunee se kätevä emäntä). Useasti lasken itsekin tämän lähtiessä pulkalla alas, kun liukkaalla kaatuminen pelottaa....hyvä kun säilyy ikuisena lapsena vaikka väkisin
Ostin alesta hupaisan lumiukon, joka on jäänyt lumipyryn kouriin. Tällä on nimittäin kokoa, on miltei metrin mittainen!
Puutarha uinuu talven ikiuntaan...ruusupömpelikin. Vaikea uskoa, että tulee vielä kesä ja apilat kukkivat penkereellä
Astetta järeämmät talvisuojaukset ovat toimineet hyvin, vaikka mielikuvissani ajattelin pupujen hyppäävän tuonne sisään ja syövän kaiken pois
Eiffelistä näkyy vain tornin huippu. Sinänsä hyvä, että lähes kaikki arat kasvit ovat peittyneet lumen alle. Ihmettelen aina sitä kun hokemaa, ettei etelä-suomessa ole lunta. En allekirjoita, lapsesta asti on ollut aina lunta (paria outoa talvea lukuun ottamatta) ja yleensä paljon. Näin siis ainakin tällä Espoon kolkalla. Tästä kun liikahtaa 10 km kohti meren rannalla olevaa Espoota niin lumipeite hupenee silmissä. Paikallisia juttuja varmaankin. 
Kissoille (naapurin) on tehtävä käytävä. Tästä hiippailee aina sellainen kauniin värinen bengalinkisu matalana...
Ruusupömpelin penkki on pehmoinen...
Kaunis tämä veripyökki, joka säilyttää lehtensä koko talven
Drinkkiteline odottaa kesän juomia
Joulukuusi sai uuden elämän puutarhassa
Aarreboksiani tuunasin kauniimmaksi ja olen haalinut eri puodeista heliseviä siemenpusseja kevättä & kesää odottamaan
Ihanat, rakkaat tuoksarit, joihin olen aivan hulluna. 

Tammikuussa shoppailen aina kevätikävääni puutarha-aiheisia juttuja veronpalautuksilla...esittelen...
Kauniin villiruusutaulun
Aiheeseen liittyvä kuva
Yläkerran porraskäytävään eleganttia tapettia, jossa on pähkinäpensaan oksia. Viime kesänä maalasin porraskäytävän ja yläkerran aulatilan pellavanvärisellä kauniilla maalilla. Tämä tapetti sointuu minusta siihen täydellisesti...
Sisällä kukkivat vanhat orkideat
Valotähti vaihtui valokukkaan, illalla tässä on hyvin kaunis valo ja kun oikein kuvittelee, on se kukan näköinenkin
Lasten kanssa leivottiin tänään Mc Donalds -tyylisiä muffineita
Talven valonsäteet tuovat lohtua. Viherkasveissa näkyy onnellista uutta kasvustoa
Hyasintin tuoksua kuistilla
Kasvit ovat selvästi piristyneet
Ei ihme...auringon syleilyssä...Viikuna ei ole vielä herännyt...sen lehteentulo on valon määrän lisääntymisen ensi merkki. Emme ole ihan vielä siellä, vielä täytyy odottaa...

Elämäntilanteeni ei mahdollista sitä, että ehtisin kovasti kommentoimaan & kiertelemään blogeissanne. Olen siitä kovasti pahoillani ja toivon, että pahoita kenenkään mieltä. Ketään ei ole tarkoitus dissata tai sivuuttaa tarkoituksella. Tahdon kuitenkin pitää päiväkirjablogiani osittain meditaatioksi sekä luonnon ja puutarhani kiertokulkua dokumentoimaan kuvin ja ajatuksin. En pahastu jollette kommentoi, mutta tottahan toki ilahdun kommenteistanne aivan valtavasti. Siis kiitos ja anteeksi. Sauna odottaa...kukkien tuoksua & kevään haaveiluhetkiä toivotellen