torstai 28. elokuuta 2014

Välitilinpäätös

On taas se aika vuodesta jolloin on helppo katsoa taaksepäin ja katsoa onnistumiset/epäonnistumiset. Ja haaveilla tulevasta. Upean leudon talven jälkeinen kesä on ollut erikoinen. Kesäkuun satoi, heinäkuu oli täysin rutikuiva ja tulikuuma, elokuu on tarjonnut päivittäisiä rankkasateita & ukkosta. Kaikkialla on todella rehevää ja runsasta. Nautin kovasti. Tänä kesänä Jehovan todistajat ja postin kuljetuskuski sanoivat yllättyneensä millainen paratiisi täältä yhtäkkiä löytyi, nurkan takaa.  Otin suurena kohteliaisuutena (siitä viis, että ainakin tuo ensiksi mainittu porukka on myymässä "jotain"). Tule mukaan pienelle pihakierrokselle, kurkistetaan mitä löytyy...
Pieniä yllätyksiä ainakin...Imikän siementaimia löytyy sieltä täältä puutarhasta, ovatkohan Sissinghurstin jälkeläisiä vai naapurista lintujen tuomia...
Sadepyrskähdysten välissä aurinkoa...nurkkauksessa vasemmalta oikealle Katsura, Mustaselja Black Lace, Viiruhelpi, Koristeomenapuu Tumma Kaunotar, aluskasveina Tarhavarjohiippa Lilafee ja Kurjenpolvi Raven
Kaariporttiin taivuttelin Aroniaa
Kuunliljapenger, kuunliljat ovat minusta hieman väsyttäviä vaikka ovatkin hienoja omalla tavallaan. Penger on hyvä paikka tulppaaneille, kesällä sopivan kuivaa kuunliljojen rehevien lehtien ansiosta eikä rikkaruohotkaan jaksa kasvaa niiden alla. Kun tulppaanien loisto on ohitse, nousevat kuunliljat peittämään niiden kuihtuneet varret. Sopuisaa. 
Matkalla kohti pergolaa....kiviportailta kohti liuskekivipolkua, oikealle jää varjopenkki, Mustilanhortensia ja Jasmike (en ole enää varma lajikkeesta)
Vasemmalla puolen samassa kohtaa kivimuurin päällä...bambusänky toimii hyvin pionitukena, alla Tuoksukurjenpolvia ja valkokukkaista Sammalleimua

Paviljongin suuntaan, taustalla näkyy pikkuinen Sateenvarjojalava penkereen päällä (joka lukeutuu tulevaisuuden projekteihin, säästä tuota pientä aluetta jollekin intohimoprojektille, nyt on aika ruokoton)
Pergolassa tunnelma tihenee kun se peittyy köynnöksiin, Ruosteviiniin ja kärhöihin
Ruosteviini punastuu
Pergolasta kohti kivikkoa syysvärejä jo, etualalla Japaninvaahtera Dissectum Garnet, Sammalleimua, keltainen Happomarja, Mantelikirsikka, Sininata ja hopeista Sulkaneilikkaa
Kivikossa Japaninvaahtera on kasvanut paljon, puskee uutta punaista lehteä, kaunis kuin koru. Alla Iris Pumilaa ja taustalla vartettu Hernepensas ja Onnenpensas
Liuskekivipolulta...nykyhetken suosikki ylitse muiden on Purppuraheisiangervo Diabolo, en juuri nyt tiedä ihanampaa yhdistelmää kuin tämä pensas liuskekivien kanssa
Loppuun pelottavaan sisäänkäyntirinteeseen. Kauhurinnekipsi on helpottanut. Olen uudelleen istuttanut ja siirrellyt kasveja, hankkinut muutaman uudenkin. Olen niin onnellinen kauhurinteen uudistuksesta ja pelkistyksestä; jäljelle jäävät enää vain Purppuraheisiangervot, Keltajapaninangervot, Pikkutalviot ja muutama havu. Sipulikukkia olen jonkin verran upottanut tänne myös, pikkutulppaaneja ja Kevättähtiä erityisesti. Eilen peittelin muutaman Kevättähden lisää. 

Suurimpiin unelmiin lukeutuvat vuodesta toiseen sisäänajoväylälle portti ja edellä mainittujen kauhurinteiden kesytys. Portti on tulossa ehkä parin vuoden sisään. Hidas prosessointi on kyllä johtanut siihen, että nyt olen 100 % varma millaiset rinneratkaisut tahtoisin. Ihan yksinkertaiset betonimuurit, joissa liuskekiviverhoilu. Hyvin 50-lukulaista. Suuri unelma on myös saada portin ylle suurensuuri kaari jonka voisi verhoilla köynnöksillä. Suuria unelmia kohti mennään hitaasti.

2 kommenttia:

  1. Oi että mikä kierros, todellakin siellä on rehevää ja kiva kun yllätysvierailijatkin sen huomasivat :)

    Olen kyllä ihastunut syksyiseen puutarhaan, jotenkin tuo kesän kuivuus ja kuumuus oli liian kovaa puutarhoille ja nyt kun ne ovat elpyneet, kaikki on jotenkin tosi kaunista.

    Porttihaave kuulostaa hienolta, sisääntulo on merkityksellinen paikka ja siitä kannattaa tehdä mahdollisimman houkutteleva.


    VastaaPoista
  2. Kiitos Maria! Minustakin syksypuutarha on ihan yhtä ihana kuin kevätpuutarha. Meidän sisääntulo on nykyisellään aivan karmea joten parantamisen varaa olisi. Puuh.

    VastaaPoista