maanantai 10. marraskuuta 2014

Lehtometsässä & pienoislehdossa

Eilen kun kirjoittelin pienoislehdosta niin oli pakko kaivaa esiin toukokuiset metsäkuvat tästä läheltä ja katsella tarkemmin.

Tässä kasvaa Valkovuokkoja, Sananjalkoja ja Kevätlinnunhernettä (pieni limenvihreä kuvassa) eli aika tyypillistä lehtometsän aluskasvillisuutta. Muutoin täällä kasvaa Metsäkurjenpolvia, Kieloja, Saniaisia, Vuokkoja ja ainakin Mustikkaa. Kasvusto on monilajista ja kerroksellista (täällä Espoossa metsiä on 60 % kaupungin pinta-alasta). 
Valko- ja Sinivuokot ovat niitä tyypillisiä lehtometsän aluskasveja
Keväinen näky: valkovuokkomeri, pari viikkoa aiemmin tässä kasvaa Sinivuokkomeri
Minusta lehdossa kauneinta on valo. Lehtipuiden latvusten läpi siilautuva valo tekee metsästä valoisan ja kevyen askeltaa, ei mikään synkkä ja pimeä paikka vaan turvallinen lintukoto
Sinivuokkojen lehdet ovat erityisen ihania, kuin apiloita, mutta paksumpia ja hienostuneempia (en koskaan muista ottaa kameraa mukaan sinivuokkojen kukinnan aikaan).
Puista täällä kasvaa erityisesti Seljoja, Tammia, Jalavia ja Tuomia.

Niin kuin moni muukin suomalainen niin minäkin rakastan metsää (taidamme olla metsäläiskansaa). Kaunein metsätyyppi on minusta lehtometsä. Suomessa niitä on vain 1 % pinta-alasta, mutta niitä on ympäri maata.
Toukokuun lopussa tuoksuu kielo, myöhemmin nousevat saniaiset ja syksyllä mustikat
Tuomia on paljon sekä Pähkinäpuita/pensaita, Tammia ja Seljaa.
Minulla on puutarhassani oma miniatyyrilehto. Ei ole niin suurta väliä mitä siellä kasvaa, mutta tunnelma on tärkeä. Kevyt valo ja varjo. Täällä on muutoin aika aurinkoista. Minusta vuokot ja esikot sopivat sinne hyvin. Varjo tulee vanhoista & ryhmyisistä Rusokuusamista. Miniatyyrinen alue näkyy tuolla taustalla. 
Rusokuusamien alla kasvaa mm. esikkoja, etualalla Kuunliljoja
Leikkimökin vierustalla on  Iris/päivänliljapenkki (Pikkujasmike on tuo punaversoinen pensas oikealla)
Esikkoja on keltaisena Kevätesikkona, Lauralta Paratiisinpalasesta sain nyt niitä ihania punaisia ja lisäksi on aniliinia Japaninesikkoa, maanpeittokasvina Mesimarjaa. Esikkojen lehdet muistuttavat vähän liikaa salaattia...en ole ihan hurmaantunut niistä
Olisi kiva keräillä tähän kaikkea pientä ja sievää vuosien saatossa, on vielä tyhjiä kohtia
Runoilijannarsisseja kasvaa myös jonkin verran
Vähän huonosti näkyy, mutta taustalla siis alue aikaisin keväällä kuvattuna, pikkuisen enemmän varjossa kuin etualalla oleva paraatipenkki
Keltavuokkoja kasvaa mattomaisesti kuin myös valkovuokkoja, viime kesänä istutin kerrottua valkovuokkoa, toivottavasti on hengissä. Jostain on tullut itsekseen Sinivuokkoa. Naapurista leviää kieloja muurin takaa.

Eilen siis alue sai uuden asukkaan hopeisesta kartiovalkokuusesta. Joskus olisi vielä mukava istuttaa tänne pikkutulppaaneja, mutta en pidä vielä kiirettä. Pohdin vielä. Tulen niin iloiseksi kun voi hitaasti tehdä ja matkan varrella kokeilla pikkujuttuja.  Alue on tosi pieni joten aion istutella pieniä kasveja. Vähän kuin minimaailma puutarhan sisällä. 

10 kommenttia:

  1. Auuu mikä postaus!! Olen ihan fiiliksissä nosta kuvista ja valosta niissä<3 Olen siitä superonnellisessa asemassa, että saan asua lehtometsän reunalla ja osa puutarhastakin on muhevaa lehtometsän pohjaa, tuo vuokkomeri saa sydämmeni joka kevät pomppimaan ilosta, rakastan vuokkoja<3 rakkauteni onkin johtanut nyt vääjäämättä siihen, että olen istutellut kaikenlaisia vuokkoja vähän sinne ja tänne. Myös esikot ovat niin lähellä sydäntäni. Niitä kannattaa kokeilla sylvää itse siemenestä! Ja lehtiä niissä on monenlaisia, myös sirompia ja ei niin "salaattimaisia":)

    VastaaPoista
  2. Ah, mitkä ihanat vaaleanvihreät sävyt, kevät tule äkkiä!

    VastaaPoista
  3. Oih ihanaa !!!!!
    Miten ihana lehto sinulla on ♥
    Mesimarjaa aluskasvillisuutena...vau...
    Totta muuten , esikon lehdet muistuttaa salaattia...jokin mua niissä on häirinnyt ja se on tuo lehden muoto ja paksuus.
    Keltavuokkokasvusto....ooh...mää oon ihan lovessa nyt täällä....ja valo kuvissasi ja vangittu tunnelma ♡

    VastaaPoista
  4. Osui ja upposi kyllä nämä kuvat! Mikä ihana herkkyys, kevään ensi vihreä kera ensimmäisten kukkijoiden! Tuovat kummasti valoa sumuisen harmaaseen marraskuuhun nää sun kuvat :)

    VastaaPoista
  5. Hieno lehtomainen minimaailma. Ja keväällä niin kovin tärkeitä viherläikkiä.

    VastaaPoista
  6. Voi ihanuus, mikä tunnelma ja fiilis näissä kuvissasi! Kevät, ajatella että se on taas meillä edessäpäin ja kaikki tuo ihana vihreys ja loisto. Mielettömän kaunista lehtometsää, täälläpäin ovat harvassa.

    VastaaPoista
  7. Kiitos kaikille! Kevätkuvat piristävät, en juuri nyt voi uskoa, että joskus tulee taas tuon näköistä, vihreää :/

    VastaaPoista