sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Kukkia, perhosia & eka taimistovisiitti

 Kevät on ollut iso pettymys. Kylmää, tuulista ja harmaata useimpina päivinä. Ja taas yksi myrsky. Mutta nyt; ensimmäinen ihana päivä puutarhassa. Perhosia, lintuja ja mehiläisiä. Niin kaunista. Perhoset rakastavat näsiää. 

Hirmuisen suloinen tämä peikonpähkinän pinkki tupsukukinto!

Pikkuinen söpöliini: kerrottu talventähti

Toinen pullea söpöliini ruokailemassa

Iris reticulata Pauline, se tosi tumma

Valkoinen sinivuokko on fantastinen
Ja pinkki sinivuokko on hassusti nyrjättäytynyt terälehtensä taaksepäin

Yhtäkkiä kuiva heinikko puhkeaa kukkaan. Nämä ovat 50-luvun puutarhan jäänteitä, mikä aarre. Kukkineet täällä jo edellisen sukupolven ilona. 


Jouluruusu/lumikelloalue rusokuusamien alla, kasvaa ja leviää hiljalleen...joka vuosi istutan yhden tai kaksi jouluruusua ja syksyllä pussillisen lumikelloja.

Istutin tänne pari joululta jäänyttä jouluruusua. Tämä on kuitenkin Helleborus atrorubens, niin kaunis!

Voi pienokaisia
Pieniä vihreitä lämpäreitä löytyy kukkapenkeistä, corydalikset ja muutama muu aikainen perenna. Tänä vuonna perennojen kasvuunlähtö on ollut poikkeuksellisen hidasta. Kylmä kevät.

Surin jo menetystä, koska Kevätputki, Hacquetia epipactis (ruotsiksi huomattavasti kuvaavampi nimi gullflocka) on aina ihan ensimmäisiä maanpintaa kurkkaavia perennoja. Tänään löysin nämä pienet kukat, se on sittenkin hengissä!

Suloisia perhosia lenteli koko keväisen päivän puutarhassa...Iris reticulata Alida on taivaansininen kaunotar tässä etualalla

Olen niin onnellinen kyyhkyistä, jotka ovat palanneet tepastelemaan puutarhaan. Tässä istumassa tammen oksalla kujertelemassa...

Äitini valmistama the one and only keinupönttö on saanut kevätasukkaan siniatiaisesta. Tuuli tuudittaa lintuvauvat uneen tässä kallellaan olevassa pesässä. 

Oi kuusamat, aikaiset lehteentulijat. Tuoksuköynnöskuusama vihreys ilahduttaa. 

Yritin tehdä paviljonkiin vaaleankeltaisen (crocus cream beauty) sydämen. Ei aivan onnistunut, mutta piristää kuitenkin paviljongissa istuskellessa. Kukkivaa nurmikkoa hiljalleen väsäilen, istuttelen aina jotain pientä sinne tänne.

Kävin taimiston avajaisissa, happy me. Miten onnellinen voi olla kun saa hypistellä kasveja.

Ja ostin uuden pikkuisen (paikka katsottuna penkereen päällä). Carya ovata eli valkohikkoripuu. Syötäviä pähkinöitä tekee vanhana. Kiva kokeilla. 

Pääsiäiseksi ostettu narsissi avautui viimein sisäänkäynnin luona. 

sunnuntai 4. huhtikuuta 2021

Kevään juhlaa

Kevät on täällä. Kivimuurin väleissä hehkuu sinivuokon sini

Kevätkukkapenkissä Näsiä on niin kaunis & herkkä. Rakastan tätä pensasta yli kaiken. 

Scilla mischtschenkoana 'Tubergeniana'
Persiansinililja. Olen aina ihastellut tätä pientä sipulikukkaa. Pieni ja romanttinen - uniikki kalpeansininen väri, jossa kuitenkin häivähdys roosaa

Crocus tommasinianus Barr's Purple
Tähtisahrami. Oksa kuuluu ihanalle kääpiöperuukkipensaalle. 

Crocus tommasinianus 'Roseus' kuunliljapenkereessäni. Nimi on väärä, kukka on väriltään lila. Lilaeus sopisi..


Prunus avium 'Sunburst'. Imeläkirsikka. Silmut pullistuvat lupaavasti. Kirsikat ovat todella hyviä tällä lajikkeella. 

Yleisnäkymä on vielä surullisen ruskeanharmaa. Havut ja puksipuut ovat pieniä vihreitä sykähdyksiä kukkapenkeissä juuri nyt. 


Crocus Chrysanthus 'Cream Beauty'. Kullankeltainen ja ihana, samaa mieltä on kärpänen. Tein tästä sydämen nurmikolle. Soimasin muuten aikaisemmin kaniineja krookusten ja tulppaanien syönnistä, oikea vihollinen olikin peura. Löysin sorkanjälkiä. Satunnaisesti eksyvät tälle tontille, kun olemme muiden talojen puristuksissa. 


Crocus chrysanthus 'Snow Bunting'. Kultasahrami. Oma lempparikrookukseni. Onneksi näitä jäi muutama ahnailta suilta. 


Bulbocodium vernum. Virvalilja. Ikään kuin keväällä kukkiva myrkkylilja, sukulainen. Ihana pikkuinen.

Tässä kuvassa kaikkea ihanaa: pukseja, kartiovalkokuusia, pikkutulppaaneja (suojusten alla), talvivihreää rönsyansikkaa, japaninruusukvitteni (joka jäi valitettavasti jänisten hampaisiin puoliksi) ja kiven edessä pieni lehtensä säilyttänyt koreanperhosvaahtera. 


Lempikurjenmiekkani ja sen hurmaavin yksityiskohta; aivan tumma terälehden pää. Lumikurjenmiekka, Iris histrioides 'George'. Uskollisin kukkijani, yli kymmenvuotias. 


Iriksiä tupsahtelee esiin vähän sieltä täältä...herkullinen myös caramel-sävyisen keijunkukan seurassa Sheila Ann Germaney' 


Kevään ensimmäinen perhonen (joka laittoi siivet suppuun)


Sinitiainen pesii ja keimailee peilille


Kasvihuoneen singelilattian ensimmäinen vuosi oli menestys; routiminen jäi pois ja vesi imeytyi nopeasti. Kiveys toi selvästi lisää lämpöä. Luin juuri miten tärkeää on perhosille ja muillekin olioille kivet. Uskon.


Päiväkahvit paviljongissa - oh yes please


Pääsiäiseksi suureen lasimaljaan hyasintteja, perunanarsissia ja helmililjaa.

Sisäänkäynnin luokse kevätkukkaa

Orvokkeja ja bellis


On vielä hyvin aikaista, tuulista ja koleaa. Ikävöin aurinkoa, hetken se vilahtaa ja katoaa taas harmauden alle. Pää on vähän kipeä sillä tapaa kuin se on koko päivän myrskytuulissa ulkoilun jälkeen. Kävin jo ekalla taimistolla! Ostin multaa. Teen pian kylvöjä kasvihuoneessa. 

To do -lista
  • -leikkaa puut ja pensaat 
  • -istuta dahlia
  • -kylvä tuoksuherneet
  • nauti keväästä!

Iloista, onnellista, valoisaa, juuri toivomaasi kevättä Sinulle!

sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Lumi on poissa

Alle viikossa lumi hupeni pois, en olisi ikinä uskonut. Lunta oli niin valtavan paljon. Lumen alta paljastui krookuksia kukassa, uskomatonta. Perjantaina tuli jo itku (ilosta) ja nauru (ilosta myös), kun juhlistin kevättä piccoloskumpan kanssa paviljongissa. Maa paljastui lumen alta sulana ja pehmeänä, istutusvalmiina. Maa nielaisi seisovan veden hörppien. Orvokit ovat olleet pari viikkoa ulkona, kestäneet tuulet ja kylmät. Miten onnelliseksi tuleekaan nähdessään pitkästä aikaa nämä pienet naamat?
Ensimmäinen ranskalainen tulppaanini on onnellinen juttu. Ranskalaiset tulppaanit ovat leikkokukkien aatelia - pitkäkaulaisia, pitkään maljakossa kukkivia ja kalliita. Kauniita ja ylellisiä. En ole aiemmin raaskinut ostaa. Mutta elämä voi olla lyhyt, halusin kokea tämän. Lajikenimeä ei kerrottu kukkakaupassa, mutta selvitin sen netistä; Jonquires. 

Anteeksi te allergiset, mutta touhuan yhä innoissani tuoksukynttilöitä. H&M:n tuoksukynttilä on tuoksuexperttien tuotos ja sen kyllä huomaa, aivan ihana tuoksu, jota poikakin kehui.

Pitkän toimettoman kauden aikana on ehtinyt haaveilla ja suunnitella. Ruukkuistutuksiakin. Entisen lukuisien rävellysruukkujen sijaan tahtoisin muutaman selkeän ja näyttävän. Muhevaiselta varmasti löytyy ruukkuihin täytettä. Varjon puolelle, sisäänkäynnin yhteyteen vain tämä pieni riippaorvokki ja suureen vihreään ruukkuun isolehtinen muratti, se löytyi jo aiemmin parilla eurolla. 

Kukkakaupasta on löytynyt muutama haaveilevani sipuli/juurakko. Lilium Casa Blanca täydennykseksi kukkapenkkiin...tätä on jo ennestään, hyvin kaunis ja tuoksuva
...ja Fleurel -dahlia. Puutarhanikkareilla oli jo perennojen taimetkin tulleet, pian aukeavat taimistot!

Mutta kuten aina paratiisissa, mikään ei kestä ikuisesti. Jänikset ovat syöneet kaikki krookukset ja tulppaanit heti kun lumi paljasti maan. Joskus sitä tekisi mieli luovuttaa. Kevään ilo sai kolauksen hetkeksi. Kovin sitkeä saa olla, mutta niinhän se on elämässäkin. Onneksi eivät voi syödä kirsikka- ja omenapuiden kukkia. 

Vietin koko lauantaipäivän aamusta iltaan ulkona leikellen pensaita ja fiilistellen. Tottumattomana olin illasta niin väsynyt, että nukahdin puoli yhdeksältä heti päästyäni sänkyyn. Melkein torkahdin jo rappusissa yläkertaan. Tänään sotkin koko kuistin multatouhuissa eikä oikein mikään onnistunut. Kylvöpuuhissa tuoksuherneiden kylvämistä  oli nimittäin ohjelmassa. Aiemmin kylvetyt mustat orvokit ovat pieniä ja jurovat. Joskus niin vaan tuntuu, että onko tässä puutarhaharrastuksessa MITÄÄN järkeä?

Virvaliljaakin on hieman haukattu, mutta silti se hohtaa ylimaallista valoaan

Näsiä kukkii, kyyhkyset ovat palanneet sähkölinjoille kujertamaan ja mustarastas laulaa yhdessä talitinttien kanssa.

Dramaattinen Helleborus Atrorubens kukkii

Ihana nähdä taas kukkapenkki
Pieni kurjenmiekka
Vuokkojen alut tekevät sekopäiseksi onnesta

Näitä jänis ei huomannut...

Pienet helmililjat - helmiä 


Niin nättejä, kerrotut röyhelöt
Pääsiäiskoristelut jätin vähän väliin tänä vuonna. Lähimetsästä leikkasin vain mukaan pajunkissoja. 

Kuistin sisustusprojekti jatkuu. Ehkä parempi pysyä täällä ja yrittää olla sotkematta. Aion purkaa paikalleen rakennetun istuinpenkin (epäkäytännöllinen) ja maalata rauhasohvan mustaksi. Olen keskellä sellaista kautta, että haluan kuistille viherkasveja, enkä oikein jaksaisi talvettaa mitään kesäkukkia. Palmuvehka Raven on musta viherkasvi, kaunis ja niin helppo. Tämä yksilö on emokasvin pistokas.

Ihana uusi musta pikkukaappi pikkusälälle

Hyvästi vihdoin kaikki maalaisromsku, jota olen inhonnut alusta asti (edellisen asukkaan tyyli)

Puutarhanikkareilta kaunotar joulurose

Puutarhassa on muutamia hajonneita juttuja, joten uusimistarvetta on ilmassa. Tukikeppejä tarvitaan kipeästi. Ekat kukat ja paljas maa tuntuu niin hyvälle, eniten kuitenkin odotan puiden vihreitä lehtiä🍃