Lumet sulivat ja kevät saapui

 Vihdoin kevät ja kasvikuume. Rinnassa roihuaa vihreät ajatukset. 

Talvi oli runsasluminen, nyt lumet ovat vihdoin sulaneet. Viikossa ihme kyllä lähtivät. Linnut tekevät pesää. Vihdoin pääsin keväiseen olotilaan vaikka lunta tuleekin aina välillä taivaalta. Tuntuu kuitenkin, että talven selkä on taittunut. Ja sitten kun saavuttaa itselleen kevätfiilarit niin ei taivaalta putoavat hiutaleet niin tunnukaan missään. Painun kurjilla ilmoilla kasvihuoneeseen lämmittelemään. Puutarhassa on pientä ja kaunista tällä hetkellä. On ollut aurinkoisia päiviä ja harmaita sadepäiviä. Puutarhani on keväisin tuulinen, mutta aurinkoinen ja kivet onneksi lämmittävät mikroilmastoa. Olen uurastanut haravointien ja katkenneiden oksien leikkelyiden parissa, siivonnut puutarhaa. Keksinyt pelottavan paljon uusia puutarhaideoita ja yleistä rahanmenoa.

Ensimmäinen krookus kukkii, lajike on Crocus chrysanthus Snow bunting, oma foreversuosikkini. En ole tätä nähnyt myynnissä enää juuri missään, ostin varmaan yli 10 vuotta sitten jo. Ostaisin lisää jos jostain löytäisin. Pieni ja suloinen kultasahrami. 

Helleborus Atrorubens kukkii aina jään keskellä. Tämäkin suosikkini jouluruusuista. Ihanan tumma. 

Näsiä on raottanut varovaisesti kukkiaan. 

Keltakukkainen Katherine Gold vivahtaa jo keltaista. Mustarastas on taas kaivellut näitä pintaan, kun asustelee tässä nurkkauksessa talvet. Pitää haudata syvemmälle. Maa oli ihme kyllä sulaa, kun lapionpiston kokeilin. Siirsin ohikukkineita sipulikukkia maahan. 

Kerrottu talventähti on pörröinen kuin narsissi ja piristävä näky. 

Viime kesänä kylvetyt kaunokaiset Bellis perennis 'Meadow Daisy', hyötykasviyhdistyksen siemenistä tuli tajuton määrä taimia. Nyt näissäkin jännästi jo talven jäljiltä kukkanuput, syksyllä vasta siirsin ruukuista maahan. Tämä kaunokainen on luonnollinen & valkokukkainen ja toivon, että se leviää itsekseen nurmikolle. Huomasin pihalla möyriessäni istuttaneeni myös nurmikolle paljon krookuksia. Olipa yllätys ja ihan kiva sellainen. 

Niin ihanaa, kun lumet ovat poissa. Suuri paraatipenkin keväinen osio on vielä pupuverkotettuna, mutta maasta pukkaa paljon sipulikukkaa. Kaikki muut pensaat näyttävät ihan hyviltä, mutta epäilen tulimarjaa kuolleeksi. Harmi, koska se oli tosi nätti. 

Sinivuokot ovat levinneet vallan hurjasti ja aloittavat juuri kukintaansa. Valkoiset ja vaaleanpunaiset ovat vielä nuppuisana, mutta sini läikehtii pensaiden juuristoilla. 

Istutin syksyllä lisää jotain corydaliksia, kuten kuvasta näkyy. 

Osa lumikelloista on jo ohikukkinut, mutta maasta ponnisti vielä pieni yksilö hohtavana kaunottarena. 

Keltavuokot ovat myös heräämässä. Ihana seurata tätä prosessia, kevään heräämistä. 

Syksyn aleostos vaaleanpunainen wisteria on havahtunut kevääseen kuistilla. 

Kuten sanottu, yritän tänä vuonna säästää skippaamalla kesäkukat ja kylvämällä halpoja siemeniä. Talven aikana olen säästänyt yhteen kasvitilaukseen ja tein sen juuri hykerrellen onnesta. Esittelen kasvit, kun ne saapuvat tänne asti. Hermoja raastavat siemenkylvöt suoritin hyvissä ajoin jostain syystä. Tuoksuherneet ovat kasvaneet jo aika rotjakkeiksi, samoin kelloköynnökset. Tomaatit ja paprikat sain ihme kyllä onnistumaan. Pian laitan kuistille kasvamaan myös auringonkukkia. Loput kylvän ulos ja kasvihuoneeseen toukokuussa. Muutoin täytyy tarttua joka ikiseen keväthetkeen mitä luonto tarjoaa. Talvi on aina niin pitkä. 

Puutarhan lyhyt vuosihistoria

Pitkä ja runsasluminen talvi, pakko turvautua muisteloihin viime vuodelta. Kevät tuli sittenkin, huutaa limenvihreä Kevättähtiputki ensimmäisten joukossa. Moneen kertaan menetimme toivomme. 

Eräänä aamuna hän istuu tammen oksilla kujertamassa. Kyyhkynen on palannut matkaltaan!

Kevään ensimmäiset kukkijat saavat sekopäiseksi onnesta. Vanhat tutut ovat täällä taas. Tarhakylmäkukat ja palloesikot pastellisävyineen sopivat niin hyvin kevätpäiviin.  Kylvin näitä vaaleanpunaisia lisää siemenestä viime vuonna. 

.

Kevät etenee alussa kiduttavan hitaasti, välillä ottaa pikaspurtteja ja kiihdyttää vauhtiaan. Onnenpensas ja narsissit kukkivat. Tulppaanit kasvavat korkeutta. Kevään heräämisessä on aivan omanlainen ominaistuoksunsa. Tämä onnenpensas on kääpiöversio ja sellaisena istuu hyvin kukkapenkkiin väriä kevääseen antamaan ja siinäkin on tuoksu. 

Ryömin, haistelen ja kyykistelen ihastelemassa pieniä maasta ponnistavia ihmeitä. Pieni vaaleanpunainen ja kerrottu valkovuokko, voi hyvänen aika sentään mikä söpöliini. 

Yhtäkkiä kirsikat kukkivat. Sahalininkirsikka on alkanut kasvaa kokoa, istutin sen ihan pikkuisena. Sen valkoiset kerrotut kukat ovat uhkeita kaunottaria.

Monta taimistoreissua, ihania kasveja, istuttamisen iloa. Henkinen paino putoaa monta kiloa. Istutan Yakushimanalppiruusu Percy Wisemanin, jonka persikkaiset kukat ovat epätodelliset.

Äidin siemenestä kylvämä Hevoskastanja on selvinnyt talvesta, vaikka on vain pieni taimi. Mikä ihme. 

Onneksi tuli tehtyä lannoituspuuhia; nyt vanhat tulppaanit elpyivät ja kukkivat taas.

Kevät on kuin huume, päihdyttävä huikka.

Täynnä toivoa kylvän auringonkukkia kasvihuoneessa. 

Myöhäiskesällä ne kukkivat uhkeina ja toden totta valkoisina (mihin en uskonut). Lopulta syksyllä linnut mutustelevat niiden siemenet. 

Yhtäkkiä tulee kesä ja pergola saa kovalla työllä kivilattian. Kahdessa pylväässä on linnunpesät, joista lähtee maailmalle lukematon määrä pörröisiä poikasia. Kolmannessa pylväässä on mehiläisten pesä, joten saan olla tarkkana kun levitän pyykkejä etten osu niiden lentoreitille. En tiennyt, että pergolasta tulee tällainen monitoimilaitos. Pyykit tuoksuvat auringolle eikä juuri mikään vedä vertoja sille tuoksulle. 

Toiveikkaana puran vanhan kukkapenkin ja istutan uuden, jonne sijoitan japaninvaahteran. Ihastelen istuttamiani kanukoita ja toivon niiden talvehtivan.

Koko kesän ihastelen myös kivireunusta ja sitä miten siistiä meillä voikaan olla. Mustaseljan ja tarhavarjohiippojen viereen istutan talvivihreitä kasveja; puksipuuta, varjoyrttiä ja rönsyansikan jakopaloja. 

Ilmassa tuoksuu syreeni ja vanha rautasänky päätyy penkereelle ruusutueksi. Ostan sen torista ja parkkipaikalla pyöritämme sänkyä edestakaisin yrittäessämme sulloa sen auton takaperään. Lopulta onnistuu. 

Kesä syvenee tuoksuiksi, kuumiksi päiviksi ja öiksi. Sykkii suonissa. Valvon kokonaisen kesäyön, pihakeinussa ja puutarhassa käyskennellen. Imen tuoksuja, illan viimeistä auringonsädettä salaisessa lehdossa ja ensimmäistä aikaisin aamulla. 

Kaikkialla on vihreää, runsasta, hallitsematontakin. Linnut juovat lintukylvystä koko kesän, välillä kylpevätkin. Yritän muistaa joka aamu vaihtaa tuoreen veden. 

Ostan uuden perennan; Stachys officinalis 'Pink Cotton Candy' hirveänä jäisenä talvena kuolleen maitokellon tilalle. Suren menetyksiä ja istutan uutta, olen osa kiertokulkua. 

 

Lapsi tutkii tarkasti akileijojen kukkia (tai kuten hän niitä kutsuu; nakileijoja).

Yhdessä ihmettelemme William Guinness -akileijan värejä. Niin monta vuotta meni ennen kuin se kukki siemenestä kylvämisen jälkeen. 

Heinäkuussa ruusujen tuoksussa. Ötököitä kaikkialla terälehdillä ryömimässä, tukassa & öisin seittejä kutomassa. 

April in Paris -tuoksuherneet kukkivat ja päihdyttävät maljakossa tuoksullaan. On suosikkini, joten keräsin siemenet talteen ja kylvän taas. 

Tulee syksy, pergolassa rakennamme yhä kivistä.

Siitä tulee silmissäni kaunis, ja ah niin epäkäytännöllinen. Epäkäytännöllisyys on muutenkin tavaramerkkini. 

Entisen kukkapenkin tilalle tulee mustaa diabaasia, joka rapisee kun sillä astelee.

Tulee syksy, ostan alesta vaaleanpunaisen Tuoksuatsalean ja istutan sen. Ja toivon hartaasti, että se tuoksuu ensi kesänä. 

Viime hetkillä ihastelen myöhäissyksyllä kukkivaa taikapähkinää. Ympärillä värit leiskuvat. Niin on melkein vuosi on kulunut ja loppuaika on täynnä pimeyttä ja uuden kevään odotusta. 

Ja parhaillaan keväänodotus jatkuu, kiduttavan pitkä talvi taas. Lunta paljon, liikaa. Olisi vapaa-aikana kiva tehdä muutakin kuin lumitöitä. Tämä aika on puutarhaihmisen rääkkäystä. Olen rakennellut taas sisäviidakot paremman puutteessa. Miten teillä siellä ruudun toisella puolella menee..?

Ystävyyttä & 𝑘𝑜𝑟𝑖𝑠𝑡𝑒𝑜𝑚𝑒𝑛𝑎𝑝𝑢𝑖𝑡𝑎

 Hyvää ystävänpäivää kaikille hieman etuajassa 

💕 

Unohdan tämän kuitenkin toivottaa, kun arjen pyörteet vievät mukanaan. 

Ruusunpunaa ruudun täydeltä koristeomenoiden muodossa. 

Aamuruskolla on kerrotut ruusunpunaiset kukkaset.

Olen joutunut siirtämään tämänkin puun vaikka se on aika kauan jo ollut puutarhassani. Nyt kasvaa paremmassa paikassa betonimuurin edustalla Mustan Rudolfin vieressä...

..jota en koskaan muista kuvata sen kukkiessa. Suurin koristearvo onkin sen jännittävän muotoisissa ja värisissä lehdissä. Oikealla Beauty of Moscow-syreeni, joka on muuten kasvanut ihan valtavasti.

Tumma kaunotar kasvaa pergolassa ja kukkii viimeisenä.

Roalty

VArjossa dramaattisempi kuin auringossa.

Niin cool Roalty. Se tummin. Tästä usein kuulen, että liian tumma, moni ei tykkää.

Hopa kasvaa kasvihuoneen edustalla. On hyvin runsaskukkainen.

Pikkuinen vartettu riippakoristeomenapuu Cheal´s weeping on suloinen. Se ei vie paljoa tilaa, mutta kukoistaa kauniisti yhtä aikaa tulppaanien ja lemmikkien kanssa ennen kuin kuunliljat nousevat. Ja ihan pian samassa näkymässä kukkivat pionit. 

Tilansäästön vuoksi olen taivutellut Tammisaari-koristeomenapuuta ruusupenkin ympärille. 

On hyvin kaunis puu tämä Tammisaari, tumma. 

Ensiksi tässä kukkivat juhannusruusut ja Punalehtiruusu. Sitten on TAmmisaaren vuoro. Tässä rautapenkillä on tunnelmallista istua lasilllisella omenankukkien tuoksussa, linnunlaulua kuunnellen. 

Oma suosikkini on kuitenkin Makamik, joka kukoistaa pergolassa. 

Kun pergolaan kurkistaa olohuoneen ikkunasta on näky ihastuttava. 

Lopussa kukat ovat aivan haaleita ja terälehdet satavat alas kuin lumisade. Hyvin romanttista ♥

Koristeomenat & ystävyys - jotain samaa niissä on. Kummastakin tulee ainakin yhtä onnelliseksi. Itselläni on tällä hetkellä ihan ruusunpunan vaje, ja sitähän näistä purppurakoristeomenoista löytyy. Kukintakin tuntuu puilla runsastuvan vuosi vuodelta. Osassa koristeomenoissa on miedon kukkaisa tuoksukin. 

Kiitos vielä Teille, jotka jaksatte täällä käydä lukemassa puutarhajuttujani ♥ 

Se on iso ilo ♥