Pergola

Yksi isoimmista toteutuneista unelmista on pergola. Rakastan sitä paikkaa.
 

Edustalle on istutettu kaksi punakukkaista koristeomenapuuta, Makamik ja Tumma Kaunotar, toistaiseksi vielä aika nuoria kumpainenkin. Lisäksi tuossa korkeassa rautatelineessä kasvaa tuoksuköynnöskuusama, joka tuoksuu ihanalle kukkiessaan! Olen yrittänyt istuttaa pergolaan erityisesti tuoksuvia lajeja.

 

Ja Katsura, sekin tuoksuu hurmaavalle puolestaan syksyllä
 

 

Tuoksua tuo myös seinustalle valkokukkainen Pohjantähti-ruusu jonka seassa kasvaa Sinisade (toistaiseksi hengissä). Tässä alla oleva penkki on ensi kesän projekti :) Olen aiemmin kasvattanut siinä vain kesäkukkia, mutta nyt haluan uudistaa sen perennapenkiksi. Luultavasti kurjenpolvea ja jotain korkeampaa mikä on vielä harkinnassa. Ihanaa kun saa suunnitella ja piirtää. Kevään penkissä aloittavat Narsissit ja Pikarililjat.

 

 

 

Koska pergola on hyvin salainen paikka, on ympärille istutettu eri kokoista tuijaa (näin sitä säästetään kun ei voida kerralla ostaa isoa) ja verhot ripustetaan joka kevät tuomaan lisää tunnelmaa

 

 

Tuijaedustan penkit saavat olla rönsyileviä & villejä, Mustaseljaa, Viiruhelpiä, Käenkukkaa ja aluskasvillisuutena Varjohiippaa

 

 

Aikaisin keväällä Helmipensas aloittaa kukintakauden ja joskus vain keinuttelen tuossa vieressä ja ihailen

 

 

Pidän noista harmaantuneista laiturimaisista laudoistakin jo hieman, vaikka eniten haaveilen shakkiruudullisesta kiveyksestä. Köynnöksiä on istutettu runsaasti, mm. Kärhöjä, Villiviinejä, Köynnöshortensiaa ja Laikkuköynnöstä. Reunustamassa korkeammat Kurjenpolvet Raven, väriltään tumma lila. Ja jo aiemmin mainitut vaaleanlilat Varjohiipat, jotka ovat muuten talvivihreitä.

 

Yksi pergolaan liittyvä haave vielä on, unelmoin jostain korkeammasta puusta josta voisi sitoa katon pergolaan. Kultasade tai jokin korkealle vartettu kirsikkapuu. Pergolasta on käynti saunaan.

 

 

Paljaiden jalkojen alla kuisti on aamuisin kylmä

lauloi joku radiossa. Ja kyllä, pitää paikkansa vaikka silti kuisti on paras paikka. Osa talvetettavista pelargoneista näyttää kukoistavilta, mutta muutama on selvästi kuoleman kielissä. Kokemuksesta tiedän, että tammi-helmikuussa tulee aina valitettavia kasviuhreja. Choco dominot ovat muuten aivan liian herkullisia. Sunnuntaina on aikaa vastata mukaviin haasteisiin ja mutustella herkkuja.

 

Kaunis kasvijuliste, jonka sain Marialta, rakastan tätä! Lidlistä löytyi yllättäen kevään ensimmäiset sipulikukat, keltainen  Jetfire -narsissi tummemmalla torvella ja lila-valkoraidallinen Krokus Pickwick. Jälkimmäisiä taisinkin istuttaa pihaan syksyllä.

 

Joululahjamuki, Arabian Runo -sarjan Talventähti -muki. Mukifanina haaveilen vielä saman sarjan Kevätkellosta. Botaaniset motiivit tuovat vähän kevättä sisällekin, huojennus.

 

Ensimmäinen esikko tuo sekin kevään sisään, näin myös hurmaavia kerrottuja esikkoja, ehkä pakko ostaa vielä sellainen jos raaskin

 

Tältä näyttää aikaisin keväällä, oma miniatyyri lehtoviritelmä Kuusamien juurella, Esikoita ja Mesimarjaa, jonka marjoissa mummolan makumuistoja

Sain siis ihanan haasteen Tiinalta (Pionihulluutta ja puutarhaunelmia), kiitos todella paljon!

Tässä vastauksia hänen keksimiinsä kysymyksiin:

1. Kaikkien aikojen paras puutarhaohjelma?
En katso puutarhaohjelmia, olen vähän outo...Jouluna voisin katsoa ja tammikuussa, mutta silloinhan niitä ei tule.

2. Luottotaimistosi?

Olisipa sellainen! Käyn kuitenkin Muhevaisessa, Kukkatalossa ja Plantagenissa. Myös Hongkong ja Vihernikkarit toimivat. Ihaninta olisi (ihan unelma tämä) asua kävelymatkan päässä taimistosta. Oikeasti kävisin taimistolla mieluiten monta kertaa viikossa ihan katselemassa vain.

3. Oletko innostuneempi puuvartisista vai perennoista?

Enemmän ehkä puuvartisista vaikka rakastan myös kukkia. Molempi parempi.

4.Kuulutko johonkin puutarhaseuraan tms?

En valitettavasti. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ystäviin, lasketaanko se? Olen vähän ujo joten laumakokoontumiset ei ole mun juttu. Tykkään touhuta pienellä porukalla. Puutarhaystävät ovat ihan parasta mitä tiedän. Nämä netissäkin olevat :)

5. Kuka on puutarhaguru, jonka kätten jäljet/filosofia on tehnyt sinuun vaikutuksen?

Piet Oudolfin perennapenkit puhuttelevat kovasti! Hän yhdistää värejä, muotoja ja heiniä perennoihin upealla tavalla.

6. Mikä on parasta talvisessa puutarhassasi?

Pikkulinnut (kauheaa, olin kirjoittanut tähän pillulinnut, naurua...), oravat ja puiden siluetit. Jouluruusu ja talventörröttäjät.

7. Onnistutko kylvöissä ja taimien esikasvatuksessa?

Vaihtelevasti, kovasti yritän. Nykyisin hyvin maltillisesti, 2-3 perennalajia keväisin sekä kesäköynnöksiä & vihanneksia. Pienimuotoinen kylvötoiminta kuuluu kevääseen, olisi kovin tyhjä olo jos ei mitään kasvaisi purkeissa.

8. Löytyykö puutarhastasi hedelmäpuu tai useampi?

Muutama omenapuu, kirsikkapuu ja päärynä. Luin kerran, että yksi satoisa omenapuu tyydyttää nelihenkisen pesueen tarpeen ja uskon siihen vahvasti. Kymmenien omenapuiden omenatarha tavallisella ihmisellä on hieman tuhlausta tai ahneutta.

9. Entäpä jonkinlainen vesiaihe tai oletko aikeissa tehdä/hankkia sellaisen?

Kyllä haluaisin, mutta odotan vielä...lintuallas on ja sitä käytetäänkin ahkerasti. Harakka kun siinä kerran pyörähtää niin allas on tyhjä :)

10. Oletko valmis näkemään vaivaa jonkin tietyn kasvin vuoksi (esim talvisuojaus) eli kokeiletko arempiakin kasveja vai hyväksytkö puutarhaasi vain ns. varmoja menestyjiä?

Muutama eksoottinen ja vaikea kasvi on mukava juttu, mutten kovin paljoa halua "sydänsuruja". Kokeilut ovat kuitenkin puutarhapuuhien suola. Esimerkiksi Peruukkipensasta tekisi mieli testata.

11. Selkeää ja modernia vai rönsyävänhallittua kaaosta?

Kaaosta varmaankin. Oikeasti hirveän kurinalaiset uudisasunnot joiden pihoissa on vain muutama stilisoitu kasvi ovat minulle pieni kauhistus.

Moni on vastannut kiertokyselyyn ja kysymyksetkin aika kulutettu loppuun vaikka mieleni tekisi rustailla uudet kysymykset. Hmm. Ehkä vähän myöhemmin.

Köynnöksiä

 

 

Hagley Hybrid -kärhön kukintaa

 

Köynnökset ovat tosi tärkeitä minulle. Siksi talvetkin tuntuvat erityisen pitkiltä kun köynnökset nukkuvat.

 

Pieniä sydämiä, kesäköynnös löysin itsekseen sopivan paikan

Kuisti verhoutuu yhä enemmän köynnöshortensiaan
 

 

Leikkimökin saa peittää villiviini tästä eteenpäin

 

Ruusun juurella villiviinejä peittämään korkeata sokkelia

 

Kultahumala

 

 Tarkastelin muistikirjasta millaisia köynnöksia omasta pihasta löytyy:

 

Klematikset

+hyvin kauniit kukat

-vaativia (ainakin osa)

Lajikkeita: Summer Snow, Fragant Spring, Dawn, Hagley Hybrid, Pink Flamingo, Alpina

 

Kuusamat

+jumalainen tuoksu

+moneen paikkaan

 Lajikkeita: Tuoksuköynnöskuusama, Goldflame

 

Humalat 

+kiipeilee itse

+kauniit kävyt

Lajikkeita: kullankeltainen Aureus on upea

 

Villiviini

+helppo

+kaunis

+sopii kaikkialle

+edullinen

+jännittävä monivärinen lajike olisi ihana!

 

Japaninlaikkuköynnös

+upeat valko-vaaleanpuna-vihreälaikkuiset lehdet

-hidas lähtijä

 

Köynnöshortensia

 +kaunis

+erityisen kaunis puumainen runko

-hidas kuin mikä

 

Piippuköynnös

-trooppiset sydämenmuotoiset lehdet

+hyvin kaunis

-hidas

 

Ruosteviini

+upea syysväritys

+muistuttaa viiniköynnöstä

 

 

 

Sermille villiviiniä

 

Pohjantähden ylenpalttista kukintaa heinäkuussa

 

 

Samainen köynnösruusu aikaisin keväällä

 

viiniköynnös Swenson red huvimajassa

 

Japaninhumalaa sisäänkäynnin yhteydessä

 

Tuijaseinämä, jossa kiipeilee kärhöjä & humalaa ja kun valkokukintainen kärhö puhkeaa kukkaan on näky aika ihana

Kiveä ja kasveja

Lempipenkkini; kuunliljapenkereen reunus, jossa kasvaa Mirrinminttua, Kivikkokilkkaa, Pioneita, Salvioita ja tädykkeitä, mieluusti vähän rönsyillen ja villisti, hempeissä väreissä. Kun pionit puhkeavat kukkaan on näkymä erilainen ja täyteläisempi kuin muutoin. Onko tämä nyt oikeastaan edes kukkapenkki vai enemmänkin vaan reunus...

Portaiden verhoamisprojekti etenee vapaasti ja omaehtoisesti (toistaiseksi); kilkat levittäytyvät portaiden väleihin..kesäaamuina tässä on ihanaa istua viileällä kivellä kahvikuppi kädessä. Toinen samanmoinen projekti on meneillään liuskekivilaattojen kanssa, väleihin levittäytyy erilaisia ajuruohoja & suikeroalpia. Pidän niin siitä tunteesta, että luonto jyrää ohi ja tekee mitä tahtoo.

 

Japaninesikko (josta ikävästi aina ajattelen, että muistuttaa tutkaa tai jenkkipoliisiauton katolla olevaa kuulutuslaitetta, eh.) Vieläkin esikkokuume roihuaa! Toivottavasti tänä vuonna löytyisi lisää esikoita...Korpikankaalla oli mielenkiintoinen vaaleankeltainen siemenuutuusesikko, mutta luulen etten tilaa kuitenkaan.

Alppikärhö, on se kyllä kaunis ja helppo, tämäkin yksilö kasvaa rutikuivassa maassa huonossa mullassa eikä edes kovin syvällä.


Juhlahetki odottaa, saan koulia ensimmäiset vaaleansiniset orvokintaimet uusiin purkkeihin. Elämä hymyilee.

Romanttista

Suloiset yhdessä, nämä kaksi

 

 

Sarah Bernhard

 

 

Maanpeiteruusu Fairya, tälle haluaisin istuttaa tänä vuonna kaveriksi jotain aluskasvillisuutta, vielä mietinnässä mikä olisi se oikea

 

 

 

Tuntematon köynnösruusu, erittäin runsaskukintainen

 

 

Nimetön pionikaunotar, mutta vaikuttaa Alexander Flemingiltä, talon alkuperäisiä pioneja 50-luvulta

 

 

 

Minette -ruusu on melkein kuin pioni lähietäisyydeltä

 

Epäilen, että tämä on Duchesse de nemours, lepää tässä raskaana kivikkokurjenpolven päällä

 

Ruusunpunaa ja romantiikkaa ehkä tarvitaan tammikuuhun. Taistelen talvea vastaan tepastelemalla kesämekoissa. Huomasin, että Viherpeukaloiden sivuilla pääsee vähän käsiksi kukkasiin, lisäävät kevään tuotteita jo. Tänä vuonna taidan tehdä tilauksen...

 

Mikä mieletön markkinamahdollisuus olisi jollekin taimistolle aloittaa taimistomyynti tammikuussa! Varmaan moni puutarhahullu tilaisi mielellään. Minä ainakin.

 

Pionit ovat kyllä kruunaamattomia puutarhan kuningattaria, mutta..hypistelen aina välillä uusia lajeja taimistoissa, mutta tule aina siihen tulokseen, että nykyiset pionit riittävät hyvin. Kukoistus on kuitenkin lyhyt ja kukat niin painavia, että niiden tukemiseen joutuu satsaamaan. Olen siis onnellinen näistä, sama juttu ruusujen kanssa. Yritän pärjäillä näiden kanssa :) Haaveilen kyllä kauniista pionitukisysteemistä ja kumppanuuskasveista sekä pioneille että ruusuille. Piirsin jo alustavasti sopivan tukisysteemin kuunliljapenkereen pioneille. Toivottavasti saan sen rakennettua.

 

 

On tämä tammikuu kuitenkin melkoinen välitila - mieli askartelee kukkien & kasvien parissa - vaikka ulkona on talven taikamaa pakkasineen. Kuistilla farkunsiniset orvokinsiemenet itävät hissukseen pienoiskasvihuoneessa hyasintin ja amarylliksen kukoistaessa vieressä. Tällä hetkellä en voi edes avata puutarhakirjoja ilman, että siitä seuraa valtava turhaantuminen ja kiukku. Mietin, että mitä oikein ovat ajatelleet ihmiset jotka alunperin asuttivat tämän maan. Miltei puoli vuotta kestävä talvi. Ehkä täällä on joskus saanut olla rauhassa, sivussa hulinoista.