keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Pitämyspuu



Entisajan pihoissa kasvoi pitämyspuu. Kansanperinteen mukaan pitämyspuu tai uhripuu toimii yhteytenä henkimaailmaan. Meidän pitämyspuumme on tämä mahtava koivu, jonka edessä suorastaan mykistyy. Puu kasvaa lähellä taloa, ehkä vain puolentoista metrin päässä keittiön ikkunasta. Koivun runko on todella paksu ja juureltaan sammalen peitossa. Puuta on ihana halata. Ikkunasta voi katsella tuulessa heiluvia oksia. Juhannuksena nautimme ikiomasta juhannuskoivusta. Syksyisin puolestaan haravoidaan hyvin pitkään koivun pudottamia lehtiä. Minulle pitämyspuumme on myös muistutus rakkaasta isästäni, joka kuoli keväällä. Lepää rauhassa, isä.

maanantai 16. marraskuuta 2009

Joulu tulla jollottaa

Välillä asiaa joulukukista.
Onko mitään ihanampaa kuin talven & pimeyden keskellä iloisesti kukkivat joulun kukat..?



Tasetit, nuo valtavan pitkät kukkavarret, joiden päässä valkoinen, narsissin kukinto...pyörryttävä tuoksu. Joulukukka, jonka hyötämisessä ei voi epäonnistua :)
Itse kukitan sen niin, että laitan sipulit lekasoraan kuistille, ja noin kuuden-kahdeksan viikon kuluttua voi nauttia kukinnasta...


Amaryllis tai ritarinkukka, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Löytyy kaikista väreistä. Joinakin vuosina niiden tulee olla valkoisia, joskus taas punaisia. Tänä vuonna olen erityisen ihastunut punavalkoiseen yhdistelmään






Mitä olisikaan joulu ilman hyasintteja..? Rakastan niiden hempeän kielomaista tuoksua. Vaaleanpunaisena, valkoisena tai lilana.



Itselleni tärkeä joulukukka on vuokko, anemone. Jumalaisen kaunis, kestossa leikkona jää kyllä toivomisen varaa. Rahalle saa eniten vastinetta ostamalla neilikoita.



Vanha, ikuinen jouluruusu. Joka ruukussa tuntuu kuin olisi repäisty luonnollisesta ympäristöstään eli maasta. Näitä voi lykkiä kukinnan jälkeen pihalle perennoiksi, jos vaan onnistuu pitämään kauneuden hengissä kevääseen asti...


Joulukukkien klassikko, joulutähti. Itse olen kovasti tykästynyt vaaleanpuna-valkoiseen joulutähteen, minusta todella kaunis <3


Joulunajan kasveista kaunein on kuitenkin JOULUKUUSI. Sen metsästä tuonti tuntuu miltei pyhäinhäväistykseltä, mutta ilmankaan ei osaa olla. Ylväät, tummanvihreät oksat ja mikä tuoksu...lisään kuusenveteen aina hippusen sokeria, en ole varma auttaako, mutta pitäähän kuusenkin saada herkkua :)

Kuusi viimeistään tuo joulun taloon!

tiistai 10. marraskuuta 2009

Pihalla viihtyviä kasveja

Kun muutimme tänne marraskuussa viime vuonna, kevään odotus oli jännitystä täynnä. En oikein tiennyt mitä pihasta vanhastaan löytyy. Edellinen asukas ei ollut puutarhaihmisiä joten puutarha oli uinunut jonkin aikaa ruususen unta paksun lehtikerroksen alla. Kevään ja kesän mittaan kuitenkin huomasin, että pihassa asuu elinvoimaisia perennoja, jotka todella viihtyvät. Tässä niistä muutama.

Kuunliljat, jotka muodostavat kokonaisen kuunliljameren. Näitä on jaettu ystäville ja naapureille, reunustin myös yhden uuden käytävän kuunliljoilla.





Ihana, ihana köynnöshortensia (hydrangea anomala petiolaris).




Köynnösruusu, jonka nimeä en tiedä, tämän ihanuuden kuitenkin sain talon mukana.




Pikkutalviomeri, josta yhtäkkiä tupsahti kaunis tummanpunainen ruusu.

Ennen ja jälkeen -kuvia

Alkukesästä taistelin kahden rinteen kanssa joita kauhakuormaaja oli vain rujosti raadellut ja jättänyt viimeistelemättä (ei siitä sen enempää tällä kertaa).

Pikku hiljaa rinne alkaa muotoutua, vielä on aika kamala ja kalju, mutta ensi vuonna on tarkoitus lisätä ainavihantia kasveja joukkoon ja muutenkin ryhmitellä kasveja uudelleen. Eniten haaveilen liuskekivireunuksesta, mutta rahavarannot eivät kyllä anna myöden.

Rinteet sijaitsevat sisääntulotien molemmin puolin.


Vasemmalle puolelle
-pitämyspuu; Purppurakoristeomenapuu Malus Tammisaari
-kultapallotuija (lajikenimi?)
-pallotuija ´danica´
-laakakataja Juniperus horisontalis ´Icee blue´
-monta lamohietakirsikkaa Prunus pumila var. depressa

Lisäksi pikkutalviota & maahumalaa.



Tässä lähtötilanne keväällä:





Tässä tilanne syyskuussa:






Lähtötilanne keväällä:




Syyskuussa:




Oikealle puolelle istutin
-valkoalppiruusuja Rhodorendron Cunningham´s white kaksi kpl
-useampi Grönlanninhanhikki ´Nuuk´
-varjoyrttejä pachysandra terminalis
Lisäksi otin alkuja pikkutalviosta ylempää
Ensi vuonna olen kaavaillut lisätä harokatajaa alaosaan. Tuo multa on kertakaikkiaan pakko saada piiloon! *riepoo*

Muistelmia ihanista kukista ja kasveista viime keväältä



Toukokuussa istutettiin koristeomenapuu Malus Dolgo, ihanaa valkoista kukkapilveä puu täynnä. Juurelle koristekiviympyrä. Puusta pitäisi tulla noin nelimetrinen leveälatvuksinen puu. Tekee syksyllä pienet, kaunismuotoiset omenat jotka pysyvät oksissa kauan. Hyvänmakuisiakin olivat.



Alkukevään mustaa multaa, jotain sieltä pilkistää...Pajusta tykkään puutarhamateriaalina kovasti.

Lunta!



Lunta tulvillaan, on raikas talvisää...

Puutarha peittyy valkeaan, kaunista...ikävä jo vaivaa, puiden lehdet on poissa...maan alla uinuu kuitenkin villitulppaaneita ja pikkusipuleita :)
Ilonaiheitakin löytyy: koristeomppupuu Malus Tammisaari on sitkeästi säilyttänyt punamustat lehtensä. Puutarhan vihreistä kehyksistä eli kuusi- ja tuija-aidoista osaa olla kiitollinen pitkinä talvikuukausina.

maanantai 9. marraskuuta 2009

Taustaa


Tarkoitus olisi seurata puutarhan hidasta muotoutumista vuodesta toiseen. Kuvin ja tekstein, ja vaikka kirjoitan omaksi ilokseni niin tottakai ilahdun aivan valtavasti jos joku innostuu vaikka kommentoimaan tai ehdottamaan jotain. Unelmapuutarhani on hieman villi ja runsas, salainen puutarha. Sellainen mummopuutarhan ja englantilaisen puutarhan risteymä. Tämä pieni puutarhani on tullut omakseni vasta viime vuoden marraskuussa.

Unelmakasvejani:

*kirsikat
*koristeomenapuut
*surukuusi
*pensaat kuten helmipensas ja hortensiat
*perennoista sydämen saavat perinnekukat kuten pionit, palava rakkaus, malva
*keväiset tulppaanit joita lykitään syksyllä maahan, kärsin jatkuvasta tulipomaniasta


Toiveissa siintää

*suojainen, intiimi (naapureiden katseilta) tila
*ihana pergola (jonka siskon mies on luvannut rakentaa)
*kirsikkapuiden kaunis kukinta
*koristeomenapuiden suloisuus
*havujen suojaisuus
*kauniit syysvärit


Puutarhan vahvuuksia

Ihanat kivimuurit!
Rinnetontin ihanuus, jännittäviä sopukoita
pienessä mittakaavassa toimiminen :)
hyvä maa


Ongelmakohtia riittää myös

tuulisuus
naapureiden läheisyys (lähin vain 4,5 metrin päässä)
pengertäminen
paradise lost eli vanhan katoaminen :(
(edellinen omistaja myi ympäriltä tontteja, ja rahamme riittivät nippanappa tähän paratiisin joka jäi jäljelle)

Unelmat ja todellisuus eivät ihan aina kohtaa jolloin on parasta kantaa mukana hippunen huumoria ja muistaa, että kyseessä
on vain pala maata! Erehdysten kautta voittoon (tai uusiin epäonnistumisiin...). Yritän liimailla mukaan valokuvia, mutten ole kummoinen valokuvaaja. Ensimmäisessä kuvassa näkeekin muutaman haasteen, joiden kanssa painiskelen...

Puutarhan talvi

Kun huurre peittää maan, on aika aloittaa menneen puutarhavuoden muistelu ja suunnitella tulevaa. Tässä blogissa on tarkoitus katsella kuinka pienestä raadellusta tontista tulee pala paratiisia. Vielä on loppuelämä aikaa upottaa kädet multaan ja istuttaa puita. Pikkuinen puutarhani on toinen; ensimmäinen oli pieni pläntti rivitalossa, tämä toinen vanhan rintamamiestalon kutistunut tontti. Onnea on...kun saa istuttaa & nauttia vihreydestä!