Kauhurinteistä

Askeleittain eteenpäin kauhurinteiden kanssa. Ovat kyllä melkoisia haasteita ja aiheuttavat vielä pitkään päänvaivaa. Mietin jo, että heitänkö hanskat tiskiin ja tungen rinteen täyteen seppelvarpua...

Toivottavasti saan ensi kesänä "koelabravaiheen" päättymään. Testattu on ainakin grönlanninhanhikkia (viihtyy), maanpeitekatajia (viihtyvät), maksaruohoja (epäselvää), ajuruohoja (epäselvää), villiviini (poistettu, ei viihtynyt). Rinne on todella jyrkkä ja kuiva. Kasvit tulisi ainakin ryhmitellä kauniimmin rinteeseen. Vasemmalla puolella rinnettä tuntuu tuivio olostuvan hyvin, joten odotan vain, että tuiviot peittävät rinteen. Mielessä kangastelee sellainen puna-vihreä-kirjava -seinämä joka ryöppyää kasveja. Taitaa olla vain utopiaa.

Talven ihmemaa

Tälläiseltä pihassa näyttää vuoden 2010 viimeisenä päivänä.
Se on totta mitä sanotaan suurista puista, ne tuovat turvaa. Olen hyvin onnellinen, että pihapiirissä on täysikasvuisia puita.

Maanpeittokasveja

Maanpeittokasvit ovat ihania. Ja lisäksi erittäin taloudellisia kun pienikin kasvi voi valloittaa isoja pinta-aloja.

Tästä tykkään kuin hullu puurosta:
Liuskekiveä ja suikeroalpia. Erittäin kiitollinen ja helppo, leviää hyvin.


Kivikkokilkka, valkoinen ja Rauniokilkka lila. Erittäin hyviä leviämään, näitä ajattelin laitella kivimuurin rakoihin.




Liuskekivikäytävän väleihin haaveilen tuoksuvasta ajuruohomatosta.





Tuija-aidan eteen hämärään nurkkaukseen koristeomenapuiden alle on mietinnässä erilaisia matalia peittokasvivaihtoehtoja. Palkintopallille on pyrkimässä ikivihreä valkoinen pikkutalvio, valkoinen tuoksumatara tähtikukkineen tai kurjenpolvet....

Lisää tummaa

Syksy toi muutaman tumman kasvin lisää puutarhaan. Ystävältäni sain syntymäpäivälahjaksi mustaseljan Sambucus Nigra Black Lace. Odotan jännityksellä mahdollista vaaleanpunaista kukintaa, joka kirjojen mukaan tuoksuu sitruunalta. Takuuvarman kaunis kasvi on purppurakeijunkukka, mieluusti yhdistettynä toffeenväriseen keijunkukkaan. Tumman suklaanruskea Sedum Purple Emperor on myös sykähdyttävä näky.

Pergola

Pergola valmistui syksyllä juuri ennen lumentuloa. Istuttelin alesta löytämiäni kärhöjä ja muita köynnöksiä valmiiksi kevättä varten. Kiinanlaikkuköynnös, villiviini ja Hagley Hybrid, vaaleanpunainen kärhö uinuvat pergolan suojissa talven.

Kevätkaipaus

Joulu tuli ja meni, jäi vain ikävä.
Aika odottaa kevättä, kaivaa esiin siemenpussit ja haaveilla vihreydestä.
Tässä kuvassa on sekamelska vadelmaa, alliumeja ja omaa lemppariani mätäsleimua.

Joulu 2010