Kukkapenkeissä pörhistelee luonnonkukkamaisia pilviä, kuten tämä Käenkukka lychnis flos-cuculi petit henri. Makuuni aivan täydellinen kasvi=hemaisevan seksikäs pörröpää
Ranskalaisittain, tietysti
Luonnonkukkien herkkyyttä: Pallomatara
Suuren kukkapenkin keskikaarteeseen olen kerännyt (kylvänyt) eri sävyisiä (vaaleanpunaisia /viininpunaisia) astrantioita (tähtiputkia), jotka nyt kukkivat kauniisti eri sävyisinä
Japaninvaahtera miltei hukkuu poimulehden sekaan. Vierellä mme Plantier -neidonruusu kukkii yhdessä valkoisen varjoliljan kanssa ja aamuiset sadepisarat kimmeltävät lehdillä kuin jalokivet
Yhden uuden perennan olen hankkinut vasta: Sinisilmiö (sisyrinchium graminoides) minikokoinen heinäkasvi, joka on sukua iriksille, minkä voi kukista huomata...ruotsalainen nimi "grenig gräslilja" on aika täsmällinen. Kaunis, pieni kivikkokasvi, joka niin tulee hukkumaan tällä hetkellä ihmistä korkeampiin kukkapenkkeihini heh
Muutaman vuoden takainen kissankellokylvös oli succés, nyt niitä kasvaa paljon hiekkaisessa maassa kasvihuoneen edustalla. Vieressä liljat ruukuissaan kasvavat korkeutta. Pidän jännitystä yllä, sekoitin sipulit ennen ruukkuun istuttamista. Muutoinkin odotan jännityksellä liljoja, joihin olen satsannut viime vuosina. Luulen, että tämä määrä riittää nyt
Törkeän ihana paratiisililja (paradisea liliastrum...aivan liian kaunis, sydämestä ottaa. Vieressä vaaleanpunainen pörröpää käenkukka Petite Jenny
Syreenien kukinta on siis ohitse, miten haikeaa. Tuoksujen viipyilevät viime pilvet leijuvat paviljongin yllä. Valkoinen kaarisyreeni oli kaunis kaartuessa liuskekivikäytävän ylle
Vaatimaton Kellokuusaman ensikukinta meinasi jäädä huomaamatta leikkimökin takana...ruotsiksi tällä on kauniimpi nimi "paradisbuske"
Estraadilla ensimmäistä kertaa tämäkin: paeonia avant garde (ostin lähes nimen vuoksi, mutta onhan hän upea). Kukki hyvin aikaisin toukokuussa, wittmannianan & lactifloran mixi
Kiinanlaikkuköynnöksen pienet omenankukat jäävät helposti huomaamatta ellei kurkista oikeaan aikaan korkealle lehtien lomaan
Likusteririvistö alkaa näyttää etäisesti aidanteelta...
Luin jostain, että luontoihmiset pitävät pienistä ja vaatimattomista kukkasista, jotka ovat värisävyiltään hillittyjä. Sehän on ihan totta ainakin omalta osaltani. Sisäänkäynti on yksi häpeäpilkuista, mikä on hassua. Pihamme käyntikortti. Yritän taasen muokata tätä...nyt istutin tuohon keskelle mongolianvaahteran ja viereen Mustaseljan (joka kukkii nyt). Lisäksi tässä on ruusuja...intialainen on sermi on tullut tiensä päähän. Ostamme tänä kesänä uuden, funkismallisen. Ostin alkukeväästä japaninmarjakuusen, sen istutan uuden sermin eteen. Tässä on ennestään paljon marjakuusia
Silloin yhtenä tappotalvena jaloruusut (entisen omistajan istuttamat) kuolivat tästä etupenkistä pois ja jäljelle jäi varmaankin varttamisruusut, koiranruusuja todennäköisesti...pidän näistä erittäin paljon! Siinä mielessä onnellinen sattumus
Olen yrittänyt saada antiikkista ranskalaista fiilistä tähän penkkiin..villiruusuja & valurautaa. Valurautaruukun sain syntymäpäivälahjaksi viime syksynä, se on Aadasisustuksesta ja lyhty myös viime syksyinen löytö Hong Kongista. Ruukussa tuoksuva suklaakosmos
Niin odotan tämän pensaan kukintaa...se on kerrottu nietospensas...suuri rakkauteni. Myös vaaleanpunainen strawberry fields -nietospensas (deutzia) valmistautuu kukintaan
Suuri rakkauteni on neilikat...Pispalan neito -neilikka on niin ihastuttava, kerrottu & hennonroosa. Rakastan neilikoita siksikin, että ne tuoksuvat joululta! Niiden hopeanhohtoiset lehdet sopivat kukkapenkkeihin kaunistamaan kuivia paikkoja
Keveyttä kukkapenkkeihin tuo sinne tänne ripotellut Perhoangervot
Duchesse de Nemours -pioni, jossa on ruusun tuoksu
Kaikkialla kukkivat ketoneilikat eri väreissä ja siementävät kiviportaille, hiekalle ja kuivaan rinteeseen. Olen siitä hyvin iloinen
Tänään kävin taimistolla ja rosa mundi kainalossa kotiuduin. Joka vuosi olen tätä pitänyt sylissäni, mutten ostanut, kun sille ei ole paikkaa...ei ole paikkaa vieläkään, mutta tässä se nyt on
Portti pergolaan, istutin kaariportin tuomipihlajien eteen kaksi purppuraheisinangervoa
Pihajasmikkeen tuoksua
Kiviportaiden oikealle puolen haaveilen istuttavani kukkia
Tai saniaisia? Onko ehdotuksia?
Varjolilja pudottelee jo terälehtiään...Olohuoneessa tuoksuu pioni ja neilikka.
Paviljongissa viimein - monen vuoden jälkeen - ylös asti kiipeilevät kärhöt ja viiniköynnökset...tässä kärhö "etoile violette", ranskalainen tietenkin tälläisen francofiilin puutarhassa. Ja etoile tarkoittaa tähteä eli kärhön nimi on violetti tähti, kärhö itsessään on antiikkia, jo 1800-luvun puolesta välistä ollut piireissä
Kesäyöt, vaaleanpunaiset taivaat ja korkealle kaartuvat tummat puut. Lyhyet yöt, kuin ihmiselämä itse
...jos on onnekas, voi nähdä yössä yksisarvisen lentävän