sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Lumi on poissa

Alle viikossa lumi hupeni pois, en olisi ikinä uskonut. Lunta oli niin valtavan paljon. Lumen alta paljastui krookuksia kukassa, uskomatonta. Perjantaina tuli jo itku (ilosta) ja nauru (ilosta myös), kun juhlistin kevättä piccoloskumpan kanssa paviljongissa. Maa paljastui lumen alta sulana ja pehmeänä, istutusvalmiina. Maa nielaisi seisovan veden hörppien. Orvokit ovat olleet pari viikkoa ulkona, kestäneet tuulet ja kylmät. Miten onnelliseksi tuleekaan nähdessään pitkästä aikaa nämä pienet naamat?
Ensimmäinen ranskalainen tulppaanini on onnellinen juttu. Ranskalaiset tulppaanit ovat leikkokukkien aatelia - pitkäkaulaisia, pitkään maljakossa kukkivia ja kalliita. Kauniita ja ylellisiä. En ole aiemmin raaskinut ostaa. Mutta elämä voi olla lyhyt, halusin kokea tämän. Lajikenimeä ei kerrottu kukkakaupassa, mutta selvitin sen netistä; Jonquires. 

Anteeksi te allergiset, mutta touhuan yhä innoissani tuoksukynttilöitä. H&M:n tuoksukynttilä on tuoksuexperttien tuotos ja sen kyllä huomaa, aivan ihana tuoksu, jota poikakin kehui.

Pitkän toimettoman kauden aikana on ehtinyt haaveilla ja suunnitella. Ruukkuistutuksiakin. Entisen lukuisien rävellysruukkujen sijaan tahtoisin muutaman selkeän ja näyttävän. Muhevaiselta varmasti löytyy ruukkuihin täytettä. Varjon puolelle, sisäänkäynnin yhteyteen vain tämä pieni riippaorvokki ja suureen vihreään ruukkuun isolehtinen muratti, se löytyi jo aiemmin parilla eurolla. 

Kukkakaupasta on löytynyt muutama haaveilevani sipuli/juurakko. Lilium Casa Blanca täydennykseksi kukkapenkkiin...tätä on jo ennestään, hyvin kaunis ja tuoksuva
...ja Fleurel -dahlia. Puutarhanikkareilla oli jo perennojen taimetkin tulleet, pian aukeavat taimistot!

Mutta kuten aina paratiisissa, mikään ei kestä ikuisesti. Jänikset ovat syöneet kaikki krookukset ja tulppaanit heti kun lumi paljasti maan. Joskus sitä tekisi mieli luovuttaa. Kevään ilo sai kolauksen hetkeksi. Kovin sitkeä saa olla, mutta niinhän se on elämässäkin. Onneksi eivät voi syödä kirsikka- ja omenapuiden kukkia. 

Vietin koko lauantaipäivän aamusta iltaan ulkona leikellen pensaita ja fiilistellen. Tottumattomana olin illasta niin väsynyt, että nukahdin puoli yhdeksältä heti päästyäni sänkyyn. Melkein torkahdin jo rappusissa yläkertaan. Tänään sotkin koko kuistin multatouhuissa eikä oikein mikään onnistunut. Kylvöpuuhissa tuoksuherneiden kylvämistä  oli nimittäin ohjelmassa. Aiemmin kylvetyt mustat orvokit ovat pieniä ja jurovat. Joskus niin vaan tuntuu, että onko tässä puutarhaharrastuksessa MITÄÄN järkeä?

Virvaliljaakin on hieman haukattu, mutta silti se hohtaa ylimaallista valoaan

Näsiä kukkii, kyyhkyset ovat palanneet sähkölinjoille kujertamaan ja mustarastas laulaa yhdessä talitinttien kanssa.

Dramaattinen Helleborus Atrorubens kukkii

Ihana nähdä taas kukkapenkki
Pieni kurjenmiekka
Vuokkojen alut tekevät sekopäiseksi onnesta

Näitä jänis ei huomannut...

Pienet helmililjat - helmiä 


Niin nättejä, kerrotut röyhelöt
Pääsiäiskoristelut jätin vähän väliin tänä vuonna. Lähimetsästä leikkasin vain mukaan pajunkissoja. 

Kuistin sisustusprojekti jatkuu. Ehkä parempi pysyä täällä ja yrittää olla sotkematta. Aion purkaa paikalleen rakennetun istuinpenkin (epäkäytännöllinen) ja maalata rauhasohvan mustaksi. Olen keskellä sellaista kautta, että haluan kuistille viherkasveja, enkä oikein jaksaisi talvettaa mitään kesäkukkia. Palmuvehka Raven on musta viherkasvi, kaunis ja niin helppo. Tämä yksilö on emokasvin pistokas.

Ihana uusi musta pikkukaappi pikkusälälle

Hyvästi vihdoin kaikki maalaisromsku, jota olen inhonnut alusta asti (edellisen asukkaan tyyli)

Puutarhanikkareilta kaunotar joulurose

Puutarhassa on muutamia hajonneita juttuja, joten uusimistarvetta on ilmassa. Tukikeppejä tarvitaan kipeästi. Ekat kukat ja paljas maa tuntuu niin hyvälle, eniten kuitenkin odotan puiden vihreitä lehtiä🍃

perjantai 19. maaliskuuta 2021

Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää*

Ahh vihdoin kevät on alkamassa (*Minna Canth -lainaus). Ennätysmäinen lumitalvi ollut meillä Espoossa. Nyt on kuitenkin ilmassa paljon keväänmerkkejä, voiton puolella ollaan. Viikonlopun pitäisi vielä sadella lunta. Olen kerrankin malttanut mieleni enkä ole edes pöyhinyt lumia. Toivottavasti lumien sulaminen kosteuttaa rutikuivan plänttini.  Kuivuus on välillä koetellut puutarhaa. 


Kavereita on ruokittu koko talvi. Lintulaudalla ollut kuhinaa, yleisimmät linnut meillä ovat talitintit, mustarastaat, närhet, punatulkut, viherpeippo, tikka ja varpuset. Fasaania ei onneksi enää ole näkynyt ollenkaan. 

Punatulkku ja pupun papanat.

Suvikummun Marjan blogista kauniit sukat - yllätysvoitto. Lapsi vei vasemmanpuoleiset ja käyttää niitä joka päivä koulussa. Minä käytän harmaita, koleat lattiat...

Kuistilla aurinko lämmittää vihdoin, pieni kirsikkapensas on kukkinut viehättävänä koko talven ja tuonut kuistille kevään. Pitäisi varata joku kukkiva pikkupensas tänne joka talvi tyynnyttämään kevätikävää. 

Torista ostin tämän pikkuposliinikukan pistokkaan, se on sievä. Ei ole kukkinut vielä, odotan..muutaman ihanan viherkasvin olen ostanut talvella. Mandariinililja on upea. Kuva alla:

Rakastaako kukaan yhtä paljon tuoksukynttilöitä..? Olen aivan hulluna niihin! Viime aikoina kivoja on löytynyt H&M Homelta & Söstrene Greneltä

Uusi hankinta kesäksi: rottinkitarjotin, jolla kuljettaa virkistävät kesäjuomat ulos

Tamarindi selvisi talvesta, olen onnellinen. Tämä on puu, joka kasvaa eksoottisissa maissa ja sen siemeniä ja palkoja voi syödä

Vihreys lisääntyy kuistilla

Puutarhassa on paljon eri eläinten tassunjälkiä. Kenenköhän nämäkin, ovat aika isot.

reppana liukastunutkin vielä. Talvi on ollut hurjan liukas

Parhaita kevätmerkkejä; linnut tekevät pesää. Pergolassa pylväissä on taas sinitiaisia pesäpuuhissa. Kurkistelen niitä olohuoneen ikkunasta.

Pylväisiin ei oravatkaan mahdu, turvallinen pesä

Lumen ja jään alta puskevat lumikellot ovat ihme

Olen tehnyt jotain kauheaa. Leikkasin likusteriaidanteet 20-30 centtisiksi luettuani ohjeet. Kyllä kirpaisi. Olisi pitänyt tehdä vuosia sitten, en vain uskaltanut.

Näsiä valmistautuu kukintaan lumen keskellä

Hurjasti on kasvanut, tämä on äitini siemenestä kylvänyt. Kuin lupaus uudesta kesästä. 

Jännitän kukkiiko viime kesän aleostos Viburnum Bodnantense Dawn
Hevoskastanja vaikuttaa selvinneen ekasta talvestaan

Lumen alta paljastuu hitaasti sipulikukkien alkuja, oikealla näkyy pinkki nuppu, se kuuluu perinneperenna Rohtosuopayrtille

Pienoiskasvihuoneen alta pilkistää vihreä nurmikko. Aika hyvästellä se nukkuva, puolikuollut elämä ja siirtyä kevätpuuhiin.