sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Arkojen kasvien tarkistus

Tänään uskalsin viimein kiertää puutarhan ja tarkistaa talven uhrit. Laitan tännekin ylös muistiin, pahoittelen, että kuvissa esiintyy paljon kuivia keppejä...Näitä arkoja kasveja en ole suojannut talveksi mitenkään (vain yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, siitä myöhemmin).

Kirsikat ovat selviytyneet kaikki talvesta ja useimmat niistä ovat kukkineet/tai kukkivat parhaillaan. Onneksi ovat selvinneet!

Kaikki kolme magnoliaa ovat hengissä, mutteivät todennäköisesti kuki? Tämä on Susan

Neidonhiuspuu vietti ekan talvensa maan povessa ja se sujui hyvin, on tullut lehteen jo
Callicarpa bodnieri (suomenkielinen nimi on käsittääkseni Helmimarja), intohimopuskani, on hyvinkin kuollut...kirpaisee kyllä. Sen yhden kauhutalven ylitse jaksoi vielä, mutta tämä toinen pitkittynyt talvi oli sille liikaa. Nyyh


Tässä se poikkeussuojattu tapaus! Ekaa kertaa ikinä suojasin yhtään mitään ja ehkäpä se kannatti: Pensaspioni heräilee eloon. Ihan tuo ylin osa jäi suojaamatta (kuivilla lehdillä) ja se näyttäisi jäätyneen
Vitipensas (jota kutsutaan myös valkoiseksi onnenpensaaksi) on talvehtinut matalana, kukkinut se on vain kerran

Japaninvaahterat...jotain oksia kuivattavat tai jäädyttävät aina, mutta talvehtivat kyllä hyvin. Tämä pieni on Emerald Lace



Viime lokakuun alesta löytyi se tavallinen Japaninvaahtera Bloodgood, vietti talven valeistutuksessa nurmikolla. Tänään siirsin sen kukkapenkkiin ja leikkasin kuivahtaneet oksat pois



Tähtimagnoliassa on hassu pampula vielä, kukkanupultahan se näyttää. Heitti jo yhden talviturkin pois ja alta paljastui tämä. Puska on täällä jo 8-vuotias ja se kauhu toissatalvi meinasi tappaa sen. Onneksi kuitenkin vielä elpyi. Kahdesti on kukkinut.


Talvenarat Nietospensaat ovat selvinneet hyvin. Olen istuttanut ne (toinen valkoinen kerrottu Plena ja toinen roosa Strawberry fields) kivimuurin eteen.


Tässä on arempi Ruusukvitteni Pink Lady, siinä on ensimmäistä kertaa kukkanuppu


Hamamelis virginiana eli taikapähkinä ei sitten kukkinut tänäkään talvena...mutta selvisi onneksi talvesta

Pikkuisen huonommin näyttäisi käyneen Dianelle eli punakukkaiselle taikapähkinälle, ei elonmerkkejä


Sama juttu koskee Ruusumantelia, ei elonmerkkejä siinäkään. Hassua, tämä on aika monta vuotta vanha enkä ole tajunnut sen olevan erityisen arka
Vielä tähän aikaan vuodesta Juudaksenpuu näyttää aivan kuolleelta, mutta siinä on pienet punaiset nypyrät eli jälleen selvisi yhdestä talvesta. Hengissä ovat myös Peruukkipensas ja Valkokletra. Muita jännitettäviä en tällä kertaa keksinyt. On tämä puutarhanhoito jännittävä harrastus! Koskaan ei tiedä missä onnistuu ja mikä menee totaalisesti metsään.

lauantai 27. toukokuuta 2017

Puutarhakieppi

Lähde mukaan puutarhakierrokselle! Kelit kylmenivät taasen, joten on aikaa reflektoida puutarhaa. Muutoin aika menee tiiviisti mullan pinnassa ja vähän kai allakin. Aamuisin katson, että voi perr...ja seuraavaksi otan lapparin tai muun käteen ja kaivan rikkaruohoja. Ei se mitään, koska rakastan näitä toukokuun päiviä, jolloin luonto ympäröi meidät ja ottaa syliinsä. Huolet valuu pieninä murusina maan poveen ja väkevöittää sen. On niin paljon kaikkea kaunista, että pitää huokailla. Ja kun puutarha tulee liiaksi syliin, voi paiskata oven kiinni ja leikkiä asuvansa kerrostalossa. 
Ostin vanhaa apteekkipulloa muistuttavan purnukan kuistille, sitä voi tarvittaessa käyttää maljakkona. Se on kaunis.

Koristeomenapuu Makamik kukkii ja tekee pergolasta satumaisen paikan oleskella. Hyvä, koska ripustan täällä pyykkejä ja välillä se arkinen homma saa lähes yökkäämään inhosta

Pergolassa Mustaselja on tullut lehteen, leikkaan sen aina vasten sen jälkeen kun tiedän tarkemmin mitkä oksat on talven mittaan kuivattanut
Talon sisäänkäynnin luona Mahonia on kukkiessaan hyvin eksoottisen oloinen. Itseasiassa on sitä talvellakin, kun säilyttää lehtensä läpi vuoden
Kylvökset ovat itäneet...kesäkukkia kylvin, kaliforniantuliunikkoja "rosa romantica" ja "purple gleam". Ruukussa on Peikonkakkaraa & Leijonankitaa. Sinkkiämpärissä vielä Rosa Virginiana eli Kiiltoruusu. Laakeaan vatiin kylvin muutama viikko sitten perennoja, toistaiseksi vain kääpiölupiinit ovat itäneet 
Kasvihuoneessa kaikki käy nopsemmin...kylvin taannoin basilikaa, saldea, perennoja (astrantiaa) & jotain vihannesta, unohdin sen samantien
Tähtäilin pienoislehdosta paraatipenkkiin päin aikaisena aamuna
Aamuaurinko on maaginen. Koreanperhosvaahtera on säilynyt todella pienoisena. 
Kuten sanottu, nautiskelen alppikärhöistä, kuten tästä paviljongissa kasvavasta tummanlilasta Rubysta..
Ja muutenkin kärsin kovasta kärhökuumeesta. Kävin töissä lounastauolla kävelemässä - kuten usein näin keväisin teen nauttiessani maksimaalisesti luonnosta - ja päädyin tarkoituksellisesti Sofianlehdon taimistolle haksahtamaan clematikseen...alppikärhö Country Roseen, hurmaava vanhan roosan sävy. Istutusta odottaa myös viinikärhö Mary Rose, rose taitaa olla tämän kevään juttu
Isotuomipihlajat tekevät rujosta kävelytiestämme hetkeksi satumaan
Ja pylväshaapojen puhjenneet lehdet tekevät kivikon edustasta niin paljon kauniimman 
Sisäänajohiekalle levittäytynyt Suikerovihma, jonka ostin kerran eurolla. Pidän tästä pensaasta kovasti, harmi vain, että myös ristihuulet arvostavat sitä paljon talviravintonaan. Tänä talvena sitä syötiin vain maltillisesti, siksi se kukkii kauniisti, keltaisin hernemäisin kukkasin. Paikkahan on rutikuiva, lipan alle ei tule pisaraakaan vettä
Jatketaan eteenpäin...Kivikossa punakukkainen Peikonpähkinä ja Sammalleimut/Neilikat ovat kevätasussaan
Pergolan luona nautiskelemme yhä rusotuomipihlajan kukinnasta & pronssinpunaisista lehdistä
Kirjastohuoneen ikkunasta näkyy nykyisin vihreää: itsekseen kylväytynyt Jalava alkaa kohota jykevänä korkeuksiin
Kun kulkee pari metriä eteenpäin, ohitse kukkineiden rusokirsikoiden, voi hetken ihailla valkokukkaista Pilvikirsikkaa
Ja kun kaartaa kiviportaita eteenpäin, huomaa, että riippakoristeomenapuu tehnyt pitkän verson, joka on valmiina kukkimaan kevään kunniaksi
Tulppaanit lakastuvat, toukokuu kulkee eteenpäin kuin juna. Eiffelintienoo vaihtaa pian taas väriä ja muotoa
Ystäväni sanoi, että viimein nämä kukkapenkit alkavat hiljalleen näyttämään sinulta ja tajusin miten totta se on ja tulin hieman iloiseksi. Tässä oli pihaesikkoja, jotka siirsin nyt monen vuoden jälkeen toisaalle ja istutin tilalle tämän Pikkumäkitervakon. Alussa oli vain jonkun toisen näkemys siitä miltä puutarhan tulee näyttää...minä sain lahjaksi rippeet. Koskaan ei tiedä mitä itse jätän jälkeeni ja kuka saa sen korjaa vai korjaako kukaan. Onkohan se sisäänrakennettu toiminto, että tahtoisi jättää edes pienen jäljen itsestään tälle planeetalle?
Enää ei tarvitse ostaa leikkoja, sen kun menee ulos ja poimii sen minkä kykenee. Mikä on aika mielettömän ihanaa. 

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Kukintaa



Paljon erilaista kukintaa on käynnissä. Pidän tästä vauhdista ja siitä, että tapahtuu paljon eikä tarvitse enää odotella. Yksi unelmistani oli löytää tämä tulppaani puutarhaan, lajike on kelta-valkoinen Sweetheart ja se on minusta niin kaunis...
Kiven luona on Purissima -tulppaaneja. Nämäkin uskollisia vuodesta toiseen. Olen todella ihastunut vaaleankeltaiseen kevätvärinä, ja ehkä muutenkin. Kermankeltainen on pehmeä, cool ja kuitenkin lämmin. Kartiovalkokuusiin on tullut uusi heleä kerros neulasta. Pieni lintukylpy on ahkerassa käytössä, aina siinä joku lintu pulikoi. Nyt puutarhaamme on muuttanut tuhiseva siili, voi että se on söpö.
Ne syötävät kirsikat kukkivat nyt. Prunus Avium sunburst on imeläkirsikka, toivottavasti tekee paaaljon kirsikoita
Kuvia olen nappaillut aamuneljältä, iltaviideltä, joskus jopa yöllä, valo on aina vähän erilainen... Päivällä täytyy ikävä kyllä olla töissä. Alppikärhöt ovat kukintavalmiina, tämä paviljongissa kasvava tummemman lila on Ruby. Rrrrakastan alppiksia, ovat helppoja, kauniita, kestäviä (halpojakin joskus) ja vimmatun ihania kun kukkivat usein kahdesti -aikaisin keväällä ja vaimeammin myöhään syksyllä.
Japaninvaahterat ovat herkkiä puhjetessaan lehteen, aina tulee mieleen miten jokin näin hentoinen voi edes talvehtia täällä kylmässä pohjolassa
Vihertävän keltainen Kalvaspikarililja on hieno, harmi vaan kun se retkottaa usein maata myöden, pitkävartinen kun on
Suklaakirsikka kukkii parin viimeisen kamalan kirvavuoden jälkeen iloisesti, mutta vierustoverinsa pensaskirsikka Kirsa ei
Metsissä hehkuu nyt lilansini, kun Kevätlinnunherneet kukkivat, tämä yksilö on saapunut metsästä omin luvin salaiseen lehtoon

Tuomipihlajien kukintahetki on nyt...tässä rusotuomipihlaja
Ruusupömpeli alkaa peittyä sekalaiseen ruusu-, syreeni-, ja kärhösotkuun
Norjanangervo muurin päällä, on kyllä niin vähään tyytyväinen puska, tässä ei ole edes maata sen juurilla lähes ollenkaan ja vettä se saa harvoin
Yleisilme on aika kellanvihreä, rykelmässä keltajapaninangervo, rönsyansikkaa, tyräkki jne.


Kaariportissa kukkii Marjatuomipihlajat, alppikärhö ei ihan vielä


Sammalleimumatot ovat suloisia kevään airuita, ihailin näitä jo pienenä
Riippajapaninkirsikka kukkii
Vaaleanpunainen Pink delight -valkovuokko on löytänyt hienon värisävynsä

Pian kukkivat koristeomppulitkin
Sekalaisia tulppaaneja on siellä täällä, tässä rykelmässä tuo kaksivärinen Claudia ja roosansävyiset kerrotut ovat varmaan ekana syksynä istuttamiani jo, lajike on perinteinen Angelique
Apricot impression
Narcissus sweet love, narsissithan ei hirmuisen hyvin meillä viihdy kuivuudessa, mutta kukkivat onneksi
Osa lopettaa kun toiset vasta aloittaa...tumma ja makea on Continental
Herkullinen pisamainen joulurose

Toukokuussa viimein tuntuu, ettei puutarhan tekeminen ole ollenkaan turhaa. Lisää vaan touhuamaan ja roudaamaan kasveja taimistolta. Hauskaakin on ollut, ainakin välillä 😅