maanantai 28. toukokuuta 2018

Uusia ja vanhoja yhdistelmiä

Kesän rehevyys on valloittanut puutarhan. Joissain paikoissa tarvitsee viidakkoveitsen päästäkseen perille (vitsi). Penkereen päällä kaunis sateenvarjojalava ja kaikki muut itsekseen tulleet jalavat ryöppyävät
Ruusut ovat selvinneet talvesta hyvin ruusupömpelissä (ja muuallakin). Istutettuna on lähinnä villi- ja luonnonruusuja luonnonmukaisen fiiliksen saavuttamiseksi. Punalehtiruusua, tornionjokilaaksonruusua, japaninköynnösruusua & juhannusruusuja. Kattoon olen taivutellut koristeomenaa, Tammisaarta. Jonain päivänä se on kaunis kukkiessaan rautojen välissä

Kukkapenkit ovat jo runsaita ja reheviä, kuva on muutaman viikon takaa jo, näkymä on muutoin sama, mutta värikkäämpi


Pergola on juuri nyt aika ihana, ruosteviinin vastapuhjenneet heleänvihreät lehdet somistavat kattopienoja ja kärhöt nousevat laidoilta hiljalleen kohti kattoa
Pergolassa Makamik on lopettanut kukintansa, mutta Tumma Kaunotar vasta aloittanut, se kukkii aina viimeisimpänä koristeomenoista. Makamik on erityisen tärkeä, koska se palvelee myös pyykkitelineenä..eipä tarvitse asentaa sellaista rumaa telinettä puutarhaan :)


Pergolassa on myös kukkivia pensaita kauneusarvojen lisäämiseksi. Kuten suloinen pieni Prunus Glandulosa, Mantelikirsikka
Pergolassa kukkii myös Helmipensas, jolla on pitkäikäinen kukinta näin suojaisessa paikassa

Otin lähikuvan sen helmimäisistä nupuista, josta pensaan nimikin tulee
Pergolasta kun jatkaa pihan suuntaan niin liuskekivikäytävä alkaa olla jo aika suojaisa. Tuijat ovat kasvaneet paljon sadekesinä. Paikalla on tupla-aidanne aroniaa & tuijaa, itsekseen kylväytynyt vuorijalava ja syreeneitä lisäksi. Alkupäässä on kaksi heisiangervoa, keltalehtinen ja tumma versio. Oikealla siis helmipensas. Vasemmalle tuija-aidan juureen olen siirtänyt boring kuunliljaa pitkän rivin, ne ovat juuri nousseet maasta. Kaarissa kasvaa alppikärhöä ja tuoksuköynnöskuusamaa. Loppupätkä liuskekivikäytävästä on vielä työn alla, tahtoisin siitä kukkiva. Ehkä istutan tänne uuden valkoisen sulkaneilikan
Toivottavasti saisimme tänä kesänä tehtyä betonikivistä shakkiruudullisen pergolan lattian viimein. Kivet on jo odottamassa. Pihan puolelle pujahdetaankin sitten tästä salaisesta kohdasta kohti kiviportaita...kivimuurin päällä kukkii sammalleimu runsaana ja niiden yllä pionit. Vasemmalle jää syreenejä & jasmikkeita rypäs, niistä sitten seuraava tuoksubuumi tulossa
Kiviportaat ei vieläkään oikein kuki...vaikka siitä haaveilen. Jotain pientä olen rakosissa saanut kasvamaan, kilkkoja & kelloja lähinnä
Sitten niitä uusia ja vanhoja kasviyhdistelmiä: tästä ehdin haaveilla jo viime syksynä, oransseja villitulppaaneja & tiarellaa, herkkä yhdistelmä, joka toimii
Mustaluumu ja tummakukkainen tulppaani=toimii

Paviljongista alkaa hiljalleen muotoutua unelmien kaltainen. Pylväissä kasvaa kärhöjä ja ruusunätkelmää sekä viiniköynnöstä ja viimein alkavat olla lähestulkoon katossa asti
Kaariportissa alppikärhö Willy on myös kirinyt kattoon asti. Lisäksi siirsin tähän viime syksyllä yhden pergolaan jääneen riesaruusun jämän Pohjantähden (enpä päässytkään siitä eroon)
Kiva yhdistelmä on myös Alliumit ja kuunliljat, kummastakaan en erityisemmin välitä, mutta piristävät edes hiukkasen toisiaan
Yksi unelmistani on toteutumassa kun kuistilta voi pian ihastella koristeomenoiden kukintaa. Projekti on ollut hidas ja vaikea, etupenkki on rutikuiva eikä siitä viihdy oikein mikään. Nyt ostin alkukeväästä tähän vielä yhden Jasmikkeen, kokeilen viihtyisikö se. 

Kuukausi on pian vaihtumassa kesäkuuksi, ensi viikonloppuna on kevätjuhlat. Lasken päiviä kesälomaan....nyt just sinne asti tuntuu olevan hillittömän pitkä aika.

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Kesäkukkasia & ostoksia

Kesäkukkainnostusta olen potenut...usein olen liian pihi kesäkukkiin, mutta nyt olen ajatellut, että elämä on lyhyt eikä sitä rahaa kuitenkaan koskaan liiemmälti ole eli olenpa sitten haalinut kesäkukkia halvimmista mahdollisista paikoista iloksi (lisäksi olen ovelasti keksinyt muiluttaa näitä myös miehen maksettavaksi...). Yksi kesälemppareista on kuvassa oleva amppeliharso (myydään monella eri nimellä), jossa on lyhyen kesän herkkyyden tunnelmaa, vaatimatontakin. Ensimmäistä kertaa sain erivärisiä kukkia sisältävän yksilön
Sitten tietysti hortensia, roosansävyisenä..joita onneksi saa ostaa edullisesti vähän sieltä täältä. Vesihörppyjä vaatii usein, muutoin helppo kyllä, kukkii koko kesän. Sisäänkäynti sijaitsee pohjoissuunnassa, joten lähinnä aamuaurinko syleilee, ja ilta-aurinkokin vähäsen
Olen aina asetellut näihin kauniisiin valurautaruukkuihin symmetriset kukka-asetelmat, mutta on kivempi kokeilla uutta asennetta...käsittääkseni epäsymmetria on muotia myös kasvi/kukkamaailmassa. Eli tämä ruukku on korkeampi, haaleansävyinen runkoruusu ja vaaleanpunasävyinen Siniviuhka sen juurella
Runkoruusu lähikuvassa, kukat ovat kerrottuja ja hieman ripsureunaisia
 
Huomaattehan mattomme, josta piikit on poissa ja se kasvaa sammalta 
Kesäköynnöksiä tuli lopulta runsaasti, Kelloköynnökset ovat jo kiinnittyneet kaiteisiin ja kiipivät siellä täällä (fiilis josta pidän kovasti). 
Hyvässä kasvussa ovat tuoksuherneet & niiden kanssa samaan astiaan kylvetyt mustasievikit ja kesäharso
Kasvihuoneessa on taasen kukkiva kesä (pl. parit tomaatit & salaatit). Kesäkylvöksiä....
...perennakylvöjä...tämä kesä on erigeron -suvun hurmosta. Eli Kallioisten kesä
Kylvökset kasvavat, kukkia tässäkin
Vähän salaattia, roomansalaattia
Ötökkäkarkoitukseksi yksi samettikukkanen

Ruukuissa perennakylvöjä, valkoista palavaarakkautta ja valkoista harmaakäenkukkaa, niin ja haalean aprikoosia tiikerililjaa
Uudesta ruukusta olen haaveillut pitkään, nyt löytyi alesta kiva italiaishenkinen, johon löytyi istutettavaksi aleruusuja & laventelia...paikka on paahteinen
Kesäköynnöksiä, rakkoköynnöstä, pitäisi keksiä tälle paikka
Kesä on hempeä tänä vuonna, pelargoneja paahteeseen
Lilaa lumihiutaletta
Rappusilla vielä orvokkeja ja pelaquita, aion ostaa juhannukseksi jotain uutta, sitä odotan jo...
Käytiin systerin kanssa taasen Marketanpuiston markkinoilla, meidän pikku perinne. Nyt olin niin niuholla päällä, että ostin vain valkokukkaisen neilikan & 
& netissä sovittujen kauppojen myötä Pallaksenpionin puistotreffeillä. Olipas niuhot ostokset. Kärsin neilikkakuumeesta juuri nyt...se tuoksu, tiedättehän...

perjantai 25. toukokuuta 2018

Draaman kaari

Alkukesän hottiksia: queen of night -tulppaanit

Sen minkä kirsikat toukokuun alussa aloittavat, koristeomenat vievät huippuunsa kuun loppupuolella. Hempeyden vastapainoksi tarvitsee vähän tummaa draamaa. Sitä tarjoilevat jotkut kasvit, kuten esimerkiksi Moskovan kaunotar-syreenin taustalla oleva Musta Rudolf -koristeomena 

Uusi kokeilu viime syksyltä: persianpikarililja. Hauska tuttavuus, tummansuklaan väriset kukat
Japaninvaahteran on isketty poimulehtien keskelle
Liuskoittuneen japaninvaahteran viininpuna on vähän kirkkaampi, puska, jota jänikset pääsivät myös järsimään talvella. Omasta mielestäni suojasin aika hyvin kaiken, mutta lumi painoi varmaan verkkoja. Ensi talvena aion olla supertarkka.
Kaunis käppyräinen punapeikonpähkinä

Sitten on vielä kaunista kukintaa hieman jäljellä..
Mustaluumussa on valtavan hieno kukinta ja tuoksu on todella herkku
Riippakoristeomena on jo lakastunut ja tulppaanit myös, haikeaa

Helmipensaat kukkivat, suojaisessa pergolassa asusteleva kasvaa ja kukkii paremmin kuin kukkapenkin puolella

Syreenit kukkivat, ilmassa on alkukesän taikaa...kerrottu Madame Lemoine

Pihan perällä on toisenlaista draamaa, valon leikkiä lehtomaisella pikkualueella. 
Kielojen tuoksu kietoutuu syreenien tuoksuihin
En malta olla keräilemättä syreenejä. Joillain on mennyt aika kauan kun kukkivat, esimerkiksi odottelen vielä, että Charles Joly kukkisi. Olen pari viikkoa ihastellut Helsingin puistojen syreenejä ihastuneena. Poika otti jopa luokkaretkellään minulle kuvia Suomenlinnan syreeneistä. 
Peruukkipensas on söpö! Arkojen kasvien tarkistuskierros on vielä tältä vuodelta tekemättä, se on vähän ahdistava juttu.
Koristeomppu Erstaa kukkii ensimmäistä kertaa näin runsaasti, kukat ovat valtavan isoja ja tähtimäisiä. Fantastinen! Hiljalleen alkaa näkyä sen vanhemmiten riippuva muoto, on jotenkin kaunis. Nyt terälehdet ovat jo varisseet maahan

Koristeompuista on saanut nyt muutenkin nauttia, tämä on puolikerrottu Aamurusko
Ja tämä riippaomena Cheal´s weeping, ja ne kaikki muut mitkä jäi kuvaamatta

Paraatipenkissä on värejä, pidän kovasti tälläisistä mausteisista sävyistä, rykelmässä kukkii Tuoksumatara, Japaninvaahtera ja Kääpiöperuukkipensas tuovat väriä cappuccino -keijunkukan ohella...Lemmikit luonnollisesti mukana
Orvokit olivat superkukkivaisia lämpöisenä keväänä. Perhosorvokki Rubra. Tuoksuorvokit kukkivat myös jo aiemmin kauniisti. Pidän niin paljon tuoksuvista kasveista, puutarhassa oleminen on niin paljon antoisampaa kun saa nautiskella kukkien tuoksuista
Tuoksua löytyy myös Sammalleimuista, jotka penkereellä kukoistavat, bambusängyn sisällä pionihujopit

Tässäpä juttu, jota jännitän: kylvin vuosia sitten siemenestä c. tanguticaa (kiinankeltakärhö) ja viimein kukkia nähtävillä. Näyttääkö keltaiselta? No ei...kiinnostavaa nähdä mitä tästä kehkeytyy

Alppikärhöt kukkivat parhaillaan, viime vuonna ostettu Country rose kotiutui Hopa-koristeomenan juurelle. Kiipeilee nyt jo puolivälissä puuta

Sitten on näitä pikarililjoja erilaisia. Olin joskus innostunut niistä, nyt se on aika lailla laantunut. Jossain vaiheessa tuli kuitenkin hankittua joitakin...kuten fritillaria pontica. 

Akileijat aloittivat kukintansa...
Ja Kullerot ja narsissit lopettivat...
Tumma Kaunotar, ihana
Laikkukirjokanukat ja kielot..

Varjohiipat
Kauniin kirsikkapuun kukinta meinasi mennä kokonaan ohitse huomaamatta. Uusin kirsikkaperheen jäsen viime keväältäkö? Kerrottukukkainen Schalininkirsikka, joka on vasta noin metrin mittainen...
Eiffelin tienoo näyttää parhaillaan tältä
Jouluruusut ovat lakastuneet ja kuunliljat nousseet peittämään niitä
Aamun ensi säteet paraatipenkissä, jossa Tuoksumatara kukkii ja Nukkapähkämö nousee 
Tiarellat kukkivat herkkänä kielojen seassa, omenapuiden kukkien terälehdet ovat sataneet niiden ylle kuin lumi
Illan valo leikittelee pienoislehdossa
Sellaista sekalaista, eikä jutuissa ole päätä eikä häntää.  Mutta nautin niin hulluna tästä kesästä ja niin tekee myös puutarhani, joka on tottunut aurinkoiseen paahteeseen. En todellakaan kaipaa sadetta, vaikka olisi kuinka tahansa kuivaa. Neljä edeltävää kesää on etupäässä satanut. Puutarhan kuivuudenkestoa nostaa huomattavasti tiiviit istutukset, täällä ei näy multapaikkoja juuri missään. Sama systeemi suojaa myös talvivaurioilta muuten. Minä ja puutarhani suosittelemme lämpimästi edellä mainittua metodia.

Mutta tätä suorituskeskeistä maailmaa vihaan ja kaikenlaisia väkivalloin runnottavia sotehankkeita, jotka pyrkivät säästämään yhteiskunnan heikommista, vanhuksista, vammaisista, lapsista ja mielenterveysongelmaisista (tarkistin tämän listan, se on soten todellinen sisältö). Nauroin kylläkin erään sote-uutisen perässä olleelle kommentille "Juha - tää maa ei ole sun firma!". Se on ihan totta, ei kaikesta voi tehdä bisnestä ja laskelmoida tuottavuutta. Mitä me ihmiset oikein täällä planeetalla teemme?

Ei auta kuin mennä ulos nauttimaan kesästä (kuinka paljon voi oikeasti rakastaa vihreää, joinakin päivinä tuntuu, että voisin seota, koska luonnossa on niin kaunista ja ihanaa!). Olen hajottanut hiljalleen suorituskeskeisyyden itsessäni, joten en ole tehnyt puutarhassakaan juuri mitään, katsellut ja ihastellut lähinnä. Poiminut kukkia ja katkonut kuihtuneita kukkavarsia. Juuri ja juuri selviän normiduuneista kesälomaan asti. Draamaa on ollut puutarhassakin tällä viikolla. Mustarastaat tekivät pesän paraatipenkkiini (arvasin ettei hyvä juttu). Harakat tappoivat toisen poikasen vaikka juoksin pyykkinarulta nopeasti hätiin kiljunnan kuullessani. Itkuhan siinä pääsi. Viimeisen hengenvedon suloinen poikanen henkäisi kukkien alla leväten. Nyt olemme hälytysvalmiudessa koko perhe suojelemassa toista poikasta ja harakat vaanivat naapurin puiden latvoissa. Hui.