lauantai 28. huhtikuuta 2012

Pitäkää hatustanne kiinni


Ensimmäinen tulppaani kukkii enkä löydä muistikirjastani merkintää lajikkeesta, oletan, että sen on melkein oltava lummetulppaani Marilyn, mutta että näin aikaisin....

Päivä oli kaunis & aurinkoinen, mutta tuulinen. Pyykit kuivuivat kuitenkin nopeasti, jotain hyvää tässä päivässä. Uusia kukkivaisia ilmaantui myös. Eniten kuitenkin odotan tällä hetkellä sitä, että puihin tulee lehdet, ennen sitä en saa rauhaa. Ehkäpä jo ensi viikolla, säästä riippuen?

Vaaleanlila palloesikko kukkii kaverina, hirvittävä esikkokuume! Näitä ja muita lajikkeita olisi saatava lisää. Minusta tulee pikku hiljaa vaikea ihminen kun en pääse taimistolle...miksi niiden pitää sijaita jossain kaukana eikä minulla ole autoa. Hajoan. Ehkäpä vappupäivänä olisi vihdoin aikaa seikkailla tuntikausia johonkin ihanalle taimistolle.



Ensimmäinen punainen pelaquu pääsi ulos, tulen niin uskomattoman onnellisiksi näistä!

Köynnöshortensiassa suht isot silmut...ilo!

Ehkäpä seuraava kukkiva (terttu)tulppaani, Tulipa praestans Van Tubergen's Variety, oranssiin vivahtava punainen ja miltä se näyttääkään roosien kevättähtien seurassa, hui kauhistus. Vai kaunistus?

Aikainen tämä Taikinamarjakin, juurellaan narsisseja

Eremuruni! Erumurus Robustus Jättimarskinlilja (ajattelen heti Mannerheimiä), se hämähäkin muotoinen rumilus jota vahingossa kuskasimme Piipertäjän kanssa syksyllä pihasta toiseen luullen sitä tavalliseksi liljaksi! Huh, mitähän tästä tulee, vaikuttavan robusti alkukin.


Raparperia vauhdissa, aika ruma!

Ihan tavallisia kaupasta ostettuja parin euron esikkoja ja minä halajaisin erikoisuuksia...Himalajanesikkoa ja Japaninesikkoa ainakin. Se taimisto!!

Rusokoiranhammas (Erythronium dens-canis 'Rose Queen')

Saunanedustan narsissit avautuivat viikkojen harkinnan jälkeen vihdoin


Valkoinen Palloesikko kivikossa, kohta kukassa

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Kylmiä ja onnellisia kevätpäiviä


En ihan malttanut vappuun, paviljonki sai kermakakkumaisen kuorrutuksen Ikean hunnusta. Vain muutama päivä ja se ihanin kuukausi alkaa!
Narsissit odottavat vielä...ja minä odotan...
Tätä jännitän joka vuosi eniten; mihin kasviin puhkeavat lehdet ensimmäiseksi...onko se Kuusama, Isotuomipihlaja vai mikä? Viime sunnuntaina tämänvuotisen ykkössijan nappasi kuitenkin Lamoherukka! Yllätyin.
Suklaakirsikka etualalla ja isompi puu on koristeomena Dolgo, muuta ei nyt juuri olekaan
Rönsytiarellan lehdet ovat ihastuttavan punaisia heti keväällä....posliinihyasintin kaverina tässä
Marjatuomipihlaja Obeliskin silmut ovat puhkeamaisillaan, tästä on tulossa kaariportti, molemmin puolin porttia istutettuina kaksin kappalein
Kärhön (muistaakseni tämä on sininen?) nuppuja
Tätä olen odottanut ja jännittänyt...Rusokoiranhammas Tallinnan pääryomenan jaloissa, kukkii kuulemma vaaleanpunaisena, istutin syksyllä...
Roosa Kevättähti


Haaveilen pelargoneista ulkona, pakkasettomista öistä ja puihin kasvavista lehdistä. Koivu on jo hiirenkorvalla, Päärynää ja Omenia tarkkailen monta kertaa päivässä. On se kesä lyhyt ja talvi niin kovin pitkä. Pitää iloita joka hetkestä ja rakastaa jokaista kukkaan puhkeavaa kasvia. Hip hei, taimistot ovat jo auenneet! Toivottavasti sinne lähiaikoina.

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Ensimmäinen kevätpäivä


Daphneni...näsiä ja tulppaaneita...
Japaninhumala on todella kaunis, kesäköynnös siis vain tämä

Kaikkea ihanaa sieltä on tulossa...
Dahlia Arabian Mystery on jo korkea, vieressä kaktusdaalia Jeanne D´arc (onpa näitä Jeanneja paljon eri kukissa)

Tavallinen punainen pelargoni on aina yhtä rakas!


Haisuliherneet itivät...tänä vuonna nekin punaisia

Valkoinen palloesikko aloittelee taas kivikossa, viime vuodelta löysin kuvan, jolloin kukinta alkoi. Päiväys oli 22.4.eli nyt ollaan virallisesti jo hivenen jäljessä

Posliinihyasintit kukkivat, ihanat, niin herkullinen tuoksu

Miksi tämä julkaisualusta on taas muuttunut, minulle kelpaisi niin hyvin vanhakin....

Ulkona paistaa aurinko ja pyykit kuivuvat tuulessa, pesin ja öljysin puutarhakaluston, nyt ihailemaan fasaaninaisen kanssa kukkia :)




maanantai 16. huhtikuuta 2012

Lumeton!



Täydellinen pieni krookus, puhdas valkoinen lilalla häivähdyksellä; Prince Claus



Ja vielä kerran tämä ihanuus; Jeanne D´arc, rahanarvoinen, lisääntyy vuosi vuodelta...



Virkeitä alkuja, en muista mitä, ehkäpä Helmililjaa?



Ahkeran viikkoja jatkuneen huhkimisen ansiosta piha on nyt täysin lumeton, jee!

En ole koskaan ollut ihan hulluna krookuksiin, mutta nyt olen. Mikä ihana pieni kukka, leviää ja hintakin vielä kohdillaan. Niitä lisää.




Tulppaanit nousevat sittenkin

Indiskan uusia tuulia kävin nuuskimassa, kaikkea pientä kaunista olisi tarjolla. Mm. ihana rautainen puutarhakalusto pirteissä retroväreissä

ja maailman ihanin istutuspöytä, sinkkinen yläosa ja kirkas turkoosi hentoinen jalusta, en edes mainitse solmimisnauhaverhoja etnisin aksentein....

Maltoin mieleni, mutta sen sijaan ostin kaikkea hyödyllistä kuten sukkahousuja, aluspaitoja yms. huolellisesti hintavertaillen ja hartaasti keräten eri kaupoista. Jossain vaiheessa jätin kassin matkan varrelle, en muista minne niistä kaikista kymmenistä paikoista. Nyyh, rahat meni ja mitään muuta ei jäänyt käteen kuin neljä edullista Brabant-tuijaa (5,95/kpl) Hong Kongista, liian isoja hukattavaksi...sellainen kausi elämässä, että monet jutut menevät pieleen, viimeinen vuosi on ollut taistelua. Elämä, mikä ihana tekosyy....

Tämä on taas se aika vuodesta, kun kevään odotus uuvuttaa & pihalla miltei kaikki on harmaata ja puutarhamasennus iskee hurjan helposti. Onneksi tästä on jo kokemusta ja osaa käsitellä asiaa, kunhan vihreys roihahtaa kunnolla niin puutarha-apeus helpottaa. Ne suuret odotukset unelmien puutarhasta joita on ehtinyt pitkän pimeän talven aikana kerryttää eivät yleensä täyty huhtikuussa, toukokuussa jo miltei onnistuu! Ikääntymisen paras puoli tämä viisastuminen :)

Vertailin viime vuoden kuvia tämän vuotisiin ja olipa yllätys - tismalleen samoissa ajoituksissa mennään, krookukset ovat kukkineet samaan aikaan ja lumi sulanut samoihin päiväyksin. Aina tuntuu kuin kevät olisi myöhemmässä kuin ennen, mutta eipäs olekaan.



Roosan sävyinen sipulikukka, jonka piti olla Kevättähti, minusta tämä on kyllä joku muu



Puhkeaisipa puihin pian lehdet, kaikkialla on niin alastoman harmaata.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Tunnustuksia ja hidasta kevättä



Ensimmäiset krookukset! Happy! Jeanne D´arc -lajiketta...
Avautuivat viime viikonloppuna, tänä viikonloppuna sataakin lunta joten ovat visusti supussa.



Ihanaa, Dahlia Arabian Mystery (tummanpunainen) on lähtenyt kasvuun. Ihan ensimmäistä kertaa dahlioita kasvattelen...



Tavallista paprikaa, niin hyvää ruisleivän päällä, siis jos satoa tästä joskus saadaan




Työpaikkakukkani palasi vuosien jälkeen kotiin. En raaskinutkaan enää viedä kukkasta uuteen paikkaan. Jotenkin herkkää tuo tummuus yhdistettynä hennon liloihin kukkiin.



Ihanaakin ihanammat uudet röpelöiset orvokit, orvokkeja on nyt kukkalaatikot täynnä, tuntuu hyvältä.

Sitten tunnustuksiin. Olenpa todella onnekas, olen saanut peräti kaksi tunnustusta! Täytyypä vastata tähän hurmaavaan haasteeseen minkä sain Marialta, Marietalta ja Lauralta, suuret kiitokset teille kaikille, olen todella iloinen!




Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?

Synnyin 70-luvulla Espoolaiseen siirtolapuutarhaan - se selittänee kaiken. Kaikki tietävät, että ne mökit ovat aika pieniä ja elämä siirtyy kuin vaivihkaa sinne ulos pihamaalle ja viereiseen metsään. Omenapuut, marjapensaat, kukat, koivut, pionit, humalaköynnökset, kostea nurmikko varpaiden alla kesäaamuisin, boheemi meno, keinuttelu peiton alla räikeässä retrokeinussa kesälomalla...opettajalle viety luonnonkukkakimppu hikisissä käsissä, keltaisia kulleroita, lemmikkejä ja pioneita...näistä aineksista ehkä syntyy puutarhassa viihtyvä ihminen?

Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?

Rakastan eniten koristeomenapuita...tätä ei voi järjellä selittää, ylistän niiden muotoa & ylenpalttista kukintaa, kauniita nimiä, jotka kuulostavat runoilta korvissani; Tumma Kaunotar, Ramona, Erstaan paratiisi, Kirjailija, Kuohu, Ranetka Purpurovaja, Aamurusko...purppuraiset kukinnot tai valkoiset, yhtä kauniita molemmat. Jos olisin rikas ja piha olisi isompi, ostaisin kaikki lajit ja istuttaisin ne...mutta luulen, että olen niin hullu,että siltikin ostan vielä elämäni aikana ne kaikki tähän postimerkin kokoiseen pihaan ja kuljen siellä alla ryömien kuin mato :)

Mikä on puutarhafilosofiasi?

Hmm, erittäin vaikea kysymys...luulen, että se kallistuu salaisen puutarhan suuntaan, toivon, että puutarhani on piilopaikka, hitusen villi, mutta kaunis ja esteettinen elämys toivottavasti myös muille. Että kaikkialla olisi jotain kaunista katsottavaa ja mieluusti myös koskettavaa, eläimillekin..kovasti toivon sitä, että puutarhassa ihmiset olisivat onnellisia...eli kai aika perinteinen kuva paratiisista?

Sellaisissa stailatuissa ja kurinalaisissa pihoissa en oikein viihdy pidempään. Mutta tykkään kyllä hirveästi sekä maalais- että kaupunkipuutarhoista, kummatkin ovat niin kauniita omalla tavallaan. Kaupungissa pilkahdus vihreää kiven keskellä tuntuu joskus samalta kuin aavikolla näkisi lähteen. Rakastan kaikkea elävää & kasvavaa, lapsia, taimia, eläimiä...puutarha on rakkaus.

Ja vielä kymmenen hyvän mielen asiaa:

1) Pienet poikani - parasta mitä minulle on tapahtunut

2) Ystävät - ilman niitä olisin todella yksinäinen

3) Herkut - erityisesti suklaa ja karkit

4) Puut ja kukat, kumpaakaan ilman en haluaisi elää

5) Metsä - paikka jossa rauhoitun aina

6) Kauneus - ihmisissä, asioissa, tavaroissa

7) Läheisyys - ne pienet hetket jolloin tuntee olevansa toista lähellä

8) Nauru - ilman huumoria arki olisi raskasta

9) Sauna - ikuisena vilukissana ainoa paikka, jossa on lämmin

10) Musiikki - tunnetiloihin, iloon, suruun & muuten vain

Ulkona tuulee ja sataa räntää, mutta kyllä puutarhaihminen on iloinen kun taimimyymälät vihdoin avautuvat ja kotiin jaetaan puutarhaesitteitä....

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Pääsiäisen odotusta ja talvituskaa



Tästä perunanarsissista tuli viime yönä amppeliversio :(

Nyt pikkuisen masentaa. Aamupakkaset ja lisälumi. En jaksa enää yrittää suhtautua positiivisesti talveen. Vein sunnuntaina lumikolat, pulkat ja talvivarusteet autotalliin ja kannoin pihakalusteita ulos. Naapuri kutsui minua optimistiksi, nauroin, mutta maanantaiaamuna ei enää naurattanut kun lunta tuprutti niin pirusti. Siellä paksun kerroksen alla ne nyt uinuvat, kaikki ihanat sipulikukat. Nyyh ja vielä kerran nyyh. Orvokit riiputtavat apeina kasvojaan. Kaikki kuvat ovat sunnuntailta, kun tuntui vielä keväiseltä. Täytyy lohduttautua niillä ensihätään.



Mitähän nämä ovatkaan...? Narsisseja, tulppaaneja vaiko helmililjoja, olen vähän huono tunnistamaan...



Talvivihreät tekevät iloiseksi! Koristeheinä Japaninsara (Carex morrowii 'Variegata')




Palloesikko puskee esiin kivikossa




Luulisin, että kuvassa poseeraa Narcissus Edinburgh, persikkainen kaunotar. Vieressä kasvava Sinisade vaikuttaa nuppuiselta, jännä nähdä herääkö eloon vai ei.



Salix Kilmarnockin pajunkissoja, lapset käyvät näitä silittelemässä. Citykani parturoi latvat, mutta onneksi ei yltänyt kovin ylös.




Tämän söpöläisen löysin kukkakaupasta viime viikolla



Villitulppaanin alkuja