Puhdetöitä & sipulikukkia

Verililjapuu päätyi taas kuistille rehevämpänä kuin koskaan, riippapelaquut & Poutapilvet lähtivät myös talvetukseen

Puutarhan puut verkotettu jäniksiltä suojaan, lyhdyt viritelty, seuraavaksi kaamosvalojen asennus ulos. Sisälle laitettiin jo hämyvaloja sinne tänne. Kasvihuoneeseen viety suojaan työkaluja, ihanaa kun on nyt uusi säilytyspaikka. Verhot kerätty pois. Kukkasipulit myös peitelty multiin. Istuttaminen on kyllä aina työlästä kun niin helposti siipaloi samalla entiset sipulit. Jotenkin niitä istutettavia tuntui olevan aika vähän tänä vuonna, sain tosin täsmäapua pieniltä pojilta. Taktiikka: lapionpisto maahan, raotus, sipulien heitto ja kansi kiinni. 

Puhdetöinä pitää vielä kirjoittaa ylös muistivihkoon sipulilajikkeiden nimet. Kunhan pitämyskoivun lehdet putoavat, täytyy tehdä iso urakka kuljetellessa lehdet pois (ups, kaupungin maille). Viimeksi sekosin laskuissa jossain 90 kottikärryllisen kohdalla. Nautin kovasti näistä viimeisistä syysviikoista, minusta puutarha on mielettömän kaunis juuri nyt.

 

Keijunkukkia ja Jalokellon kellastus

 

Kerrankin Syyskimikki ehtii kukkia pitkään ja kauniisti

 

Mantsurian jalopähkinän kultaa

 

Saniainenkin vaihtaa väriä

 

Villiviinin leiskuva puna

 

 

 

 

 

 

Vaaleanpunaisia Firefly-krokuksia, Iriksiä, Liljatulppaaneja ja sata pientä posliinihyasinttiä...eka satsi istutuksia. Mutta mitä on tapahtunut niille pittoreskeille ruskeille pussukoille ja kauniille pakkauksille? Kaikkialla näyttäisi olevan samanlaiset rumat pakkaukset, teksti venäjäksi...Onneksi Villi Niitystä tulee vielä yksi paketti, tuskin näissä rumiluspakkauksissa :)

 

Grande finale

 

Myöhäissyksy, puutarha on melkein kauneimmillaan, rehevä ja värikylläinen. Lämpimän syksyn vuoksi Syyskimikki Brunette ehti kukkaan

 

 

Myöhäissyksyä kauneimmillaan, erilaisten köynnösten verhoama lyhty pergolassa

 

 

Tässä niitä tavallisia syysastereita joita myydään syysasetelmiin, lykkäsin ensimmäisenä syksynä viisi vuotta sitten kukkapenkkiin, koskaan eivät ole vielä ehtineet kukkia, nyt on toivoa...jos kohtalaisen lämpimät ilmat vain jatkuvat

 

 

Hopeatäpläpeipin ja kuihtuneiden koivunlehtien liitto

 

 

Ruusu jaksaa, jaksaa

 

 

 

 

Diabolo ja Dart´s gold -Heidet ovat koko kauden edustavia. Tuntuu kuin Diabolo mustenisi loppua kohden

 

 

 

 

Punahatut kukkivat vielä, nyt jo kukinnot harventuneina

 

 

Todellinen puutarhan pitkämatkalainen on Ruusunätkelmä, kukkinut jo heinäkuusta

 

 

Katsuran puna on hivuttautunut kohti oranssia ja hattaran tuoksu voimistuu päivä päivältä

 

 

Kukkapenkeissä on liian paljon sieniä

Syksyn kauneutta

 

Jotain vielä kukkii, Syysvuokkojen ja Punahattujen ohella puhkesivat hurmaavat Syysmyrkkyliljat, rakastan tuota kalpeanlilaa sävyä.

 

 

Kelloköynnöstä jokaiseen syksyyn on jo perinne

 

 

Villiviinin hehkupuna intialaista sermiä vasten

 

 

Pergolassa kasviverhot hetkeä ennen lakastumista

 

 

Kivikon lintuallas, taustalla Katsura joka tuoksuu jo  hattaralle

 

 

 

 

Kivikoissa on sellainen hyvä puoli, että ne ovat edustavia lähes aina, kiitos kivien ja talvivihreiden (neilikoiden). Syysvärit tuovat lisähehkua tällä hetkellä.  

 

 

Japaninvaahteran puna kalpenee ennen kuin lehdet putoavat

 

 

Uusi puukin löytyy, keväällä jo ostettu, mutta istutus venyi. Kivikon edustalle pieni Pallovaahtera, Acer Globosum. Vaahterat ovat upeita.

 

Syyskuu on ollut valtavan kaunis. Lämmin, aurinkoinen. Sopivasti sateinen.

 

Onnea on minikimput puutarhasta...

 

 

...Zinnioita....

 

 

...Tuoksuherneitä

Köynnöksiä

 

Clematis montana Fragant Spring, ei ole koskaan kukkinut, mutta on sen sijaan valtavan rehevä.

 

Monet köynnöksistä ovat nyt uhkeimmillaan juuri ennen lakastumistaan.

 

 

 

 

 

Ruosteviini on erikoisen punainen, hurmaava köynnös joka muistuttaa viiniköynnöksiä ilman marjoja. Aasialainen ihanuus. Talvenarempi kuin sisarensa Amurinviini, joka on hyvin samanlainen.
 

Tuo verho pitäisi muuten jo käydä nykäisemässä pois, myönnytys syksylle. Tykkään ripustella verhoja puutarhaan ja olen vihdoin oppinut, että parasta olisi valita keinokuitumateriaaleja, luonnonmatskut kun homehtuvat

 

Kärhö ja Ruosteviini kohtaavat pian ylhäällä



 

Kultahumalan kirkasta limeä

 

Ja se luotettavin kaikista, villiviini

 

 

 Puutarha ilman köynnöksiä olisi paljon ikävämpi...

Syyskuu

 

Syksykukkaset korvaavat kesäistutukset; muratteja ja Irlanninkanervaa

 

Syyskuu alkoi, se toinen lempikuukausistani (toukokuu on se paras), sadekuurojen saattelemana. Keräsin suurimman osan pelaquista pois ja laittelin tilalle Hopealankaa ja Kanervia. Poutapilvi ja muutama muu pitäisi vielä poimia talteen kuistille talvetukseen (olen niin pihi, että talvetan monia kesäkukkia...)

 

Irlanninkanerva on kaunis ja tuo kalpean lilan sävy, ah

 

Alan kiintyä tähän uuteen kukkapenkkiin kun silmä tottuu pikkuhiljaa. Liljatulppaaneita sitten kevääksi vielä.

Kasvit: Mustaselja, Punahattu, Törmäkukka, Varjohiippa, Viiruhelpi, Tähkäesikko ja Harmaakäenkukka

 

Syysvuokot kukkivat pitkään...

 

Mietinnän myötä se uusin projektikohdekin löytyi, ylikasvaneet yrttiympyrät (kuva alla). Kasvihuoneen myötä näistä voi luopua ja tehdä kukkamaan, ihanaa. Talvella voi taas haaveilla ja piirtää ja mikä parasta, tästä tulee ensimmäinen kunnon varjopenkkini. Aidanteessa kasvaa tuijia, syreeneitä, Rusokirsikka, Pilvikirsikka ja Mantsurianjalopähkinä.

 

Unelmana olisi kerätä tähän kukkapenkkiin vähän (ainakin itselle) erikoisempia kasveja.