On taas aika kukkien

Eletään aikaa jolloin kaikki puutarhat ovat kauniita. Kesän kynnyksellä mielikin täyttyy kauneudesta. On niin paljon kaikkea, että aina kun kääntää päätänsä näkee jotain vihreää tai värillistä, satumaista. Ei voi kuin huokaista luonnon äärellä. Ensimmäinen koristeomena (Makamik) kukkii


Nyt osaan olla  kiitollinen sateisesta keväästä joka hetkittäin tuskastutti. Kasvit voivat hyvin ja on rehevää.

Tähtimagnolia (Magnolia stellata) on todella kaunis kukkiessaan. Itse pidän enemmän näistä valkokukkaisista magnolioista. Väri on aivan puhtaan valkoinen, miltei epätodellinen.

Valkoinen kauteni taitaa olla kylläkin ohitse. Mutta kerrottujen kukkien kuume ei, se roihahti liekkeihin talvipakkasilla. Morsiusleinikki edustaa näitä kerrottuja herkkuja.

Talvella ei voi seistä Pilvikirsikan lehvästön alla ihailemassa kukintaa. Kesä on ihana vuodenaika. Kevät meni taas nopeasti, se on harmittavan lyhyt. 

Taas istun kiviportailla ja nuuskutan, tällä kertaa Sammalleimujen kukintaa. Ne tuoksuvat todella hyvältä! Bambusängyn pionit tuoksuvat sitten myöhemmin ihan yhtä ihanalle eli kiviportailla istuskelu jatkuu. Mieluiten kahvikupin kanssa. 

Kaunein narssisseistani on Narcissus White Marvel, silläkin on kerrottu kermanvaalea keskus, muutoin hennon yksinkertaiset, valkoiset tähtikukat

Kuistin pelargonit ulkoilevat, tuon kesäksi varmaan taas kaikki kukat ulos vuorotellen. Ne saavat siitä hurjasti voimaa selvitä talvesta (aivan kuten me ihmisetkin).

Kevätpenkissä olen yrittänyt pitää tulppaanit mustavalkoisena. Tai lilaanhan tuo enemmän ehkä vivahtaa. Sapporo on aluksi kermankeltainen, sitten valkoinen ja klassinen Queen of night aina yhtä tumma.

Tuoksuherneet istutin viikko sitten laatikkoonsa, vielä ei ole pakkasöitä ollut, peittelen sitten jos tulee. 

Makea on Tammenlehtihortensian vastapuhjennut lehti

Kevätjuhlaa. Lapseni käyvät kaupungin suurinta ala-astetta jossa lapsia on 33 eri kansallisuudesta. Kevätjuhlassa vieressäni mausteilta tuoksuva kaapunainen hyräili suvivirttä ja me kaikki pyyhimme silmäkulmiamme, taustasta riippumatta. Ehkä sen ei tarvitse olla monimutkaista jos emme siitä sitä tee. 

Pikkutulppaanit ja Valkokletran sievät vastapuhjenneet lehdet. Vasemmalla Syysvuokot nousevat

Tämä on maalaukseni. Yritän tehdä siitä kauniin keväästä syksyyn. 

Ruosteviini lähestyy pikkuhiljaa taloa pergolan päällä

Punapeikonpähkinä & leimut väri-iloittelevat kivikossa. On hauska miten Mätäs- tai Sammaleimut tekevät jälkeläisiä kivikkoon. Koskaan ei tiedä mikä uusi väri saattaa olla pikkutaimessa. 

Tulipa Whittallii on erikoisen värinen pikkutulppaani, toffeen värinen

Alaskankleitonia salaisessa lehdossa. Vaaleanlilat tähtikukat. 

Eka terttutulppaanini: Candy club. Aika jännä. Pohjaväri vaaleankellervä, siveltimenvedot punertavia.

Tulipa bataliniin kanssa avautuu nyt Kreetantulppaaneja, lilahkoja keltaisella nielulla. Olen hulluna näihin villitulppaaneihin. 

Valkoista kukintaa

 Tähtimagnolian kukka on avautumassa, ihana valkoinen kaunotar. Viime vuonna kukki ensimmäistä kertaa, 28.5., aika samoihin menee.

Kukka on herkkä, tänä vuonna kukkanuppuja on jo enemmän, ehkä ne lisääntyvät vuosi vuodelta. Juhlistamme tähtimagnolian seitsenvuotispäivää puutarhassa tänä keväänä.

Pilvikirsikka on aloittanut kukinnan huomaamattani

Perinteiset nappikukat

Puu on kasvanut nopeasti jo aika isoksi

Aunen päärynä kukkii myös, mutta voi, toinen päärynämme ei ehdi mukaan. Ehkä ei päärynöitä tänäkään vuonna. Olen yrittänyt kurkkia olisiko naapureilla päärynäpuita, mutta luulen ettei. Harmi. Luin, että päärynöiden osalta kannattaisi aina laittaa kukinnan aikaan maljakkoon toisen päärynän oksia hedelmöityksen varmistamiseksi.

Varjopenkkiä olen katsastellut, tuliko kenties menetyksiä talven aikana. Kaikki kasvit ovat viime vuonna istutettuja. Katvio kuvassa, se on ainakin hengissä. Valkokletra on paljon hitaampi ja surkeampi täällä kuin aurinkoisella paraatipaikalla. Olen tullut siihen tulokseen etteivät kasvien luontaiset alkuperämaiden kasvupaikat välttämättä ole parhaat täällä meillä Suomessa. Yhdestä perennasta en ole varma onko hengissä varjopenkissä vai ei, odotellaan. En vain muista mikä se niistä on.

 Epimedium × youngianum 'Niveum eli Valkovarjohiippa kukkii suloisin orkideamaisin kukin

Tiarellojen pitsikukat aloittavat myös, nekin ovat aika herkkiä

Italiantulppaani eli Tulipa clusiana uusii hyvin kukintansa vuodesta toiseen

Samoin tekee Tulipa batalinii Bronze charm, näitä pikkuisia villitulppaaneja, tässä kesältä ja heiniltä tuoksuvan Tuoksumataran ja Lemmikkien seurassa. Vihdoin monet lemmikkikylvöt ovat tuottaneet toivotun tuloksen, niitä tupsahtelee sieltä täältä eri väreissä, on ilmaantunut valkoista ja vaaleanpunaistakin. Rakastan niiden tuomaa villiä ketomaisuutta ja paluuta lapsuuteen.

Haaleanroosa Pink Delight -valkovuokko on minulle liian vaikea kuvattava, mutta luonnossa on aika kaunis ja hento

Valkoista kukkapilveä tarjoilee myös Sammalleimu kuunliljapenkereen päädyssä kivimuurin päällä

 Odottelen jo hieman syreenien ja koristeomenoiden kukintaa, kummatkin vaikuttavat aika uhkeilta tänä keväänä

Kesäajatelma

On tulppaanien aika (lajike on Purissima, hyvä, helppo ja halpa monivuotinen valkoinen perustulppaani)

Ja narsissien (tässä Orkideanarsissi Ice wings ja kääpiömäinen Linnanmäki-koristeomena)

Pienen Koreanperhosvaahteran heräämisen aika myös

Soreanhiirenporras Lady in red, varjopenkissä

On hyviä ja huonoja ideoita, minulla usein jälkimmäisiä...tämä on mielestäni hyvä..kaariportissa Marjatuomipihlajaa. Ihana kukkiessaan eikä tarvitse suojailla talveksi jänöiltä. Lajike on pystykasvuinen Obelisk.

Alapuolelta katsoessa yhtä kukkapilveä

Ja sinikukkaisen helpon alppikärhön kanssa

Sillä välin paviljongissa: alppikärhö Ruby kukkii, uuh miten rakastan tälläisiä nuokkuvia kukkia

Kääpiöjapaninakileija kukkii vieläkin, istutin sen pääsiäisenä, lajike on Cameo white, suloinen kuin mikä

Unelmankevyttä Vuorikärhöä en raaski vielä istuttaa vaan ihailen kukkia kasvihuoneessa. Ehkei kuki enää koskaan, on niin talvenarka. Kukat muistuttavat minusta kovasti Syysvuokkoa.

Ruusumantelikin on kukkapilvistä tehty, lopussa haalistuu läpikuultavan roosaksi, miltei valkoiseksi

Saniaiset tutuissa ja uusissa paikoissa

Herkullinen albina plena -alppikärhö lehdon varjossa, Rusokuusaman oksilla kiipeilemässä

En pääse yli ajatuksesta, että on kesä..kuljen jo saunan jälkeen yöpaidassa palellen ja paljain varpain ihailemassa Norjanangervoja

Ja Kulleroja

Tulppaaneja...jotka ovat tänä vuonna aika mutkaisia viikkojen tuulten seurauksena

'

Tulppaanivärisekoituksia vuosien takaa

Tähtimagnolian kukka on miltei avautunut, tuulessa vaikea kuvattava

Ihana pikkuinen perhosorvokki Freckles kukkii pisamaisin orvokinkukin

Käytiin pikaisesti Marketanpuiston markkinoillakin. Menin puolijuoksua alueen läpi ja asioin taas tutulla & ihanalla suomenruotsalaisella tädillä, jolla on kaikkea hienoa perennaa kahdella eurolla kappale. Olisi tehnyt mieli ostaa paljon, mutta yritin pitää tolkun mielessä. Löysin (itselleni) jänniä kasveja: kerrotun Lumikin, Merimiehensydämen, Tähtirotkokielon ja Tuoksuorvokin jonka nimi on "Toves viol". Istutin sen heti salaiseen lehtoon: