Wappukukkanen

 

Kevättähtiä, vaaleanpunaisia, mutta joukossa muutama sininenkin...nämä leviävät todella hyvin

 

 

 

Tämän vuoden vappukukat olivatkin yllättäen oransseja

 

 

Täpläimikkä Sissinghurst whiten uudet nuput ovat söpöjä miniruusuja

 

 

Kuivalla kivipenkereellä kasvaa muutama krookus

 

 

Itsekseen pihaan tien löytänyt Sinivuokko (vai olisiko enemmänkin lilavuokko, kuten lapseni huomautti...)

 

 

Crocus Prince Claus

 

 
Edelleen koleaa ja sateista, ei se kevät kestänyt kuin yhden päivän täällä. Monet kukatkin ummistavat vielä silmänsä. Harmaat päivät jatkuvat ja niiden mukana vakiovarusteena tuuli. Toivon niin, että toukokuu toisi mukanaan muutoksen. Jännää huomata miten suuri merkitys kelillä on mielentilaan.
 
Minun piti mennä ostamaan vappukukkanen, mutta flunssabuumi iski taas. Lasten kanssa on elämä täynnä yllätyksiä, siihen tulokseen olen tullut :) Pihan muutama kukkiva saa edustaa vappukukkia tänä vuonna. Eniten odotan ehkä sitä hetkeä kun voi siirtää pelaquut ulos kukkalaatikoihin! Ja tietysti puiden lehtien puhkeamista ja niiden mukanaan tuomaa herkkää vihreyttä. Luulen, että jatkan taas valkoisilla pelargoneilla tänäkin vuonna, välissä oli useampi punainen vuosi...
 
Krookukset ovat kukkineet hieman eri tahdissa. Kevättähdet myös. Muut vielä nuppuisina odottavat lämpimiä päiviä. Orvokkeja ostin myös. Ulkotaimiston ovella oli kyltti "myöhästyneen kevään vuoksi emme laita muita kesäkukkia kuin orvokit ulos". Niinpä. Siemeniäkin on tullut hankittua nihkeästi. Ehkäpä voisi alkaa harrastamaan lumikiteitä tai jotain ihan muuta kuin puutarhanhoitoa. Ei nyt sentään, taistellaan eteenpäin! Ja onhan tuolla pakkasessa sitäpaitsi munkkeja odottamassa...

Iloista tai tavallista vappua toivotellen!

Onnellinen

 

Pienet sievät tähtikukat, Krokus Snowbunting

 

Voiko sitä muuta ollakaan kuin onnen kukkuloilla kun linnut laulavat ja katselen lumetonta pihaa. Söin ensimmäisen jäätelön auringonpaisteessa (tuoli tosin lahosi alta, mutta emme välitä siitä :) ).

 

Eilen oli ainakin meillä kevään ensi päivä. Istuttelin hajuherneitä sinkkipaljuun. Laitoin pikkuruiset orvokintaimeni ulos, ensi yöksi pitänee peitellä ne vielä lasikelloin, pakkasyöt ovat palanneet. Lisäksi investoin jättimultasäkkiin ja punaiseen kivituhkaan, nyt jännitän jo niiden tuloa. Sisälle vaihdoin perhostyynynpäälliset olohuoneeseen. Ulkona on kyllä ränsistynyttä ja harmaata, mutta mitäpä siitä. Kyllä sen kestää kun tietää ettei se hirveys jota talveksi kutsutaan voi palata ihan heti.

Päivän kruunasi ystävän kanssa kukkakaupassa käynti. Palloesikko, Syyshohdekukka, tavallinen Tuija ja tavallinen Syreeni oli ostoksissa ja tulinpa iloiseksi. Tällä jaksaa taas viikon eteenpäin...

 

Vanha Rusokuusamapensas ja ihana alkukevään harmaus

Hamahelmiperhonen lennähti kaveriksi kukka-asetelmaan

 

Talvivihreät ovat upeita paljastuttuaan hangesta! Tämä on Japaninsara Variegatum

 

Keväthaleja kaikille ♥

 

Huhtikuu

 

Olen ollut tyhjäkäynnillä. Tarkemmin ajateltuna en ole edes esikasvattanut muuta kuin pieniä orvokinrääpäleitä. Johtuu ehkä siitä, että istutusastioina toimivat sinkkipaljut ovat ulkona ja täynnä jäätä. En jaksa puljata korvaavien kanssa joten pitää odotella. Yhtään orvokkia en ole ostanut, normaalisti juoksen etsimässä kieli pitkällä niitä jo maaliskuun alussa. Orvokkeja on muuten vaikea saada käsiinsä ellei omista autoa, niitä ei oikein myydä perusmarketeissa, mikseihän? Tämä talvi oli hirvittävä, en halua enää kokea samanlaista. Monet paikat joihin olen istuttanut aikaisin kukkivia villitulppaaneja ovat vielä paksun kinoksen alla. Puutarhamessutkin jäivät taas väliin vaikka eivät ne kai kummoiset ole. Päivien yllä roikkuu harmaus, mutta tämä aamu oli ensimmäinen johon sai herätä ilman pakkaslukemia!

Yksi pieni ilon pilkahdus kuitenkin on. Pihalta löysin nämä (yllä ja alla kuvissa poseeraavat) pikkuiset. En muista istuttaneeni tuohon kohtaan mitään, mutta lajike on varmasti Crocus Sieberi Tricolor eli Sieberinsahrami (kai tässä iässä saa jo olla vähän dementikkovanhus).

Valkoisten Jeanne D´ Arcien päällä on vielä paljon lunta. Tähän aikaan viime vuonna pihassa ei ollut enää lunta, tarkistin kuvista. Se lämpimin paikka, kivikonvierus ja saunanedusta on lumesta miltei puhdas, mutta sipulikukat ovat värjötelleet pakkasessa pieninä ja vain kurkistaneet mullan alta.

 

Kivimuuri on sulanut, enemmän kiveä=enemmän lämpöä & sulatustehoa

Kauppilan kuvasto on kulunut käsissäni hiirenkorville. Vielä aprikoin raaskisinko vai en...

 

En ole mikään sisustajatyyppi, mutta olen vähän suunnitellut inspiroituneena kasvihuoneen sisustusta :). Sellainen itämaishenkinen olisi ihana. Pyrin kuitenkin tuunaushuoneeseen, uutta en aio ostaa vaan kaikki olemassaoleva värvätään projektiin mukaan tai nikkaroidaan itse jämälaudoista jne. Jos nyt oikeasti saisi läiskittyä nuo lasit tuohon kehikkoon lumien sulettua.

Haaveissa on viljellä kurkkua ja tomaattia sekä jotain eksoottisia juttuja. Tästä kuvasta katsottuna oikealle puolelle tulee oleskeluosio ja vasemmalle viljelyyn soveltuva tila. Oikealla on suoraan reilummankokoinen kukkapenkki jossa kasvaa mm. Pikkusyreeni & Kääpiöomenapuu joiden alla on kevätkukkivia sipuleita ja esikoita, joita voi sisältä käsin ehkä ihailla. Katsotaan nyt mitä tästä tulee...