Uudenvuodenarvonta

Olen vieläkin ihan mykistynyt siitä, että joku jaksaa näitä juttujani lukea ja kommentoida. Ja siitä hyvin iloinen ja kiitollinen! En aina jaksa noudattaa kaikkia blogimaailman lainalaisuuksia, mutta tälläinen arvonta on minusta tosi kiva juttu.

 Useamman vuoden ajan tänne on tullut kirjoitettua sitä sun tätä ja todellakin on kiitoksen aika. Mieluiten palkitsisin kaikki jotka jaksavat täällä käydä, mutta ei valitettavasti ole (taloudellisesti) mahdollista joten voin palkita vain yhden, nyyh.

Olen huono perehtymään miten arvonta tulisi järjestää joten tämä on sellainen ihan perinteinen arvonta. Lukijat ovat mukana automatic ja voitte osallistua myös kommenttia jättämällä. Arvonta suoritetaan perinteisellä hattu & nimilappu -metodilla virallisen valvojan läsnäollessa ensi lauantaina 4.tammikuuta.

Palkinto (joka näkyy kuvassa):

 

*laadukas DeWittin sydämenmuotoinen istutuslapio

*Garden Girl -ruusuiset puutarhahanskat

 

*tuoksuhernesiemenpussi(Lathyrus Odoratus ´White Ensign´)

 

*Indiskasta ostetut kierrätysmateriaaleista valmistetut kaksi pikkulintua (oikeasti joulukoristeita, mutta sopii minusta kivasti vaikka ruukun reunalle tai kukka-asetelmaan)

 

 

Kaikki on omilla rahoilla ostettuja ja huolella valittuja ja toivottavasti ilahduttavat puutarhaihmistä joka palkinnon saa :)

 

 

Kiitos teille ihanat puutarhaystävät ja onnellista uutta vuotta 2014!

 

Kukkapenkkiunelmia joulukuussa

 (Kävin alessa ja ostin uudenvuodenkukaksi pikkutulppaani-istutuksen kahdella eurolla)

 

Haaveissa unelmakasveja varjonpenkkiin josta tulee ensimmäinen ja ainoa varjopenkki tänne paahteiseen aurinkoon

 

Sama penkki kesä- ja talviasussa.

 

 

 Kuten kuvasta näkyy, on alue ollut aika heitteillä. Nykyisellään siinä kasvaa enää hieman yrttejä, kukkasipuleita, Hortensioita ja Mustaherukkaa. Aikamoinen kauhistus siis. Olenkin hieman boheemi joten pidän kyllä syötävien ja koristekasvien sekoittamisesta. Mutta nyt tämä hurlumhei saa luvan loppua ja uusi, toivottavasti siisti penkki tilalle!

 

 

Tässä vielä penkin vasemmanpuoleinen pääty, joka loppuu Kameliajasmikkeeseen ja kiviportaisiin. Kuvissakin tuhkaa on aivan holtittomasti koska talon hankala kiuasmalli tuottaa sitä ihan solkenaan. Mutta se on jo toinen tarina.

 

Varjopenkki onnistuu vihdoin monilajisen aidanteen vuoksi joka on istutettu rajalle viitisen vuotta sitten tuulta, naapurinäkymiä ja paahdetta vastaan. Tupla-aidanne koostuu syreeneistä ja tuijista, lisäksi pitkään riviin on istutettu Pilvikirsikka, Rusokirsikka ja Mantsurianjalopähkinä katoksi. Näiden eteen olisi uusi kukkapenkki muodostumassa(tuo pieni kaistale miniaitojen edessä). Alue on aika pieni, ehkä noin parin metrin pituinen, mutta aion silti mahduttaa useita lajeja penkkiin. Makuasia, mutta minusta runsaasti samaa kasvia sisältävät kukkapenkit ovat hieman tylsiä. Tietysti voivat olla hyvin kauniita, mutta en halua sellaista omaan puutarhaani. Puutarhoinnissa mukavinta onkin, että voi tehdä puutarhasta oman näköisen. Koska penkki jää varjoon ja suurin osa varjokasveista on vaaleansävyisiä niin toivon, että löytäisin allaolevia vaaleakukkaisia kasveja varjopenkkiini. Mieluusti kirjavalehtisiä vielä. Tutkailin viime kesänä taimistoilla näitä lajeja ja olen penkonut kirjoista lisää tietoa.

 

Lista elää, mutta toistaiseksi nämä ovat unelmissa:

*Katvioita
*Vuokkoja; valko/aro/syysvuokkoja
*Saniaisia
*Rotkolemmikkejä, variegataa
*Jouluruusuja

* Varjohiippaa valkokukkaisena
*Lumikelloja

 

Onkohan mitään innostavampaa kuin uudet & pienet projektit suunniteltavaksi ja haaveiltavaksi?

Pihahommia

 

Kuvassa poseeraa kivimuurin viereen istutettu vartettu syreeni, katse paviljongille ja kasvihuoneelle päin. Kasvihuone näyttää ihan pienoishuoneelta tästä kuvakulmasta.  

 

 

Pikkutalviomeri voi hyvin, lumi yleensä tukahduttaa sen. Tästä näkymästä nousee erilaisia narsisseja keväisin. Olisipa mielenkiintoista nähdä lumeton talvi täällä, aikaisemmat lumettomat talvet muistan Helsingistä vuosina 2006 ja 2007.

 

 

Käyn kasvihuoneessa tunnelmoimassa ja sytyttämässä kynttilöitä

 

 

Skimmia kasvaa myös pihalla, toistaiseksi on talvehtinutkin ihan hyvin, muttei voi mitenkään superhyvin. Ei rehevöidy, mutta ei kuolekaan.

 

 

Rakastan  näitä yli 50 vuotta vanhoja kivimuureja yli kaiken

 

 

Sain joululahjaksi tälläisen hienon laatikon jonka kiikutin heti kasvihuoneeseen

 

 

Mahonia ilahduttaa upeilla talvivihreillä lehdillään

 

 

Pelästyin kun Louise Odier on edelleen aivan vihreä...

 

 

...mutta niin on myös muut ruusut joita pakkanen ei ole vielä puraissut, ehkei kannata panikoitua.

 

Tälläistä joulua ei kyllä ole ollut miesmuistiin. Että oikein pääsee puutarhahommiin tapaninpäivänä. Ilo. Kun lehdet ja lumi ovat poissa, on niin helppoa nähdä puutarhan muodot. Olen aika muutosvastarintainen ihminen ja pelkään tehdä isoja muutoksia joten pitkän harkinnan jälkeen olen päättänyt luopua pergolassa kasvavasta Pohjantähti -köynnösruususta (lähtee äitini puutarhaan) ja leikkasin myös Juhannusruusut pois kivipenkereen päältä. En koskaan tykännyt niistä. Ehkä naurettavan pieniä juttuja, mutta itselle isoja. Olen kuitenkin "antaa kaikkien kukkien kukkia" -tyyppinen ihminen joten en malttaisi muuttaa mitään. Mutta sekä köynnösruusu että juhannusruusut ovat olleet riesoja. Mietin vielä mitä köynnösruusun tilalle pergolaan. Ehkäpä jokin kärhö. Ideoita?

 

Kukkia pimeydessä

 

Hienon värinen hyasintti, tämän yritän istuttaa pihaan. Väri tuo mieleen havaijilaistunnelmia.

 

 

 

Kuistilla on hyvä käydä tuoksuttelemassa kukkia, putsaamassa pelaquista kuihtuneita lehtiä höyryävän glögimukin kanssa. Jatkuva hämäryys ja pimeys tuntuu raskaalta, tunne on kuin ruukkukukalla, kurkottelen valoon janoisena.

 

Joululukemista kirjastosta, valtavan kiinnostavia kirjoja kumpainenkin. Varsinkin tuo Amarylliskirja on upea ja sen haluaisin joskus omistaakin.
 

 

Uppoudun tarkastelemaan amarylliksiä 

 

 

 

vesihyasintti taitaa vihdoin alkaa kukkimaan, väristä ei vielä tietoa, mutta sipuli on kyllä aika tumma.

 

Rakastan vaellella pihalla ihmettelemässä kaikkea! Köynnösruusussa vihreitä lehtiä

 

Rakas kasvihuone jossa on mukava käydä oleilemassa sateella

 

 

Yksi pieni ja samalla iso ilonaihekin löytyi. Fasaaneilta on unohtunut sittenkin yksi Syyskrookus joka on kukkimaisillaan!

Vihreä pyhä

 

 

Kasvihuoneeseen tunnelmaa

 

 

Vihreää kasvustoa köynnöskuusamassa

Pihakuusi päätyi vesipaljuun kovan tuulen vuoksi ja sai hieman pelkistetymmän koristelun muutamasta sydämestä

Hyasintin laitoin multiin, katsotaan mitä tapahtuu, näin niitä ei varmaankaan istuteta, mutta mitä väliä 

 

Talvivihreää puutarhassa, leimuja ja kilkkaa kivimuurilla, tästä on mukava kulkea ohi

 

Sadevettä kivikossa

 

 

Lyhtyjä ja ihan kuin kevät

 

 

Jouluruusuja...

Nautinnollinen vihreä joulu. Kasvissyöjäkin on onnellinen jouluruoasta. Sade jatkuu. Roihutkin sammuvat heti. Joulukahvit on ihan parasta. Tein ihanaa vadelma-dacapojuustokakkua. Eilen leikkelin hieman tuijia. Pyörin puutarhassa vesisateessa ja nautin. Paras joululahja on oman puutarhan vihreys.

Elämän puu

on tuotu sisään keskitalven -niin haluan uskoa- taittumista juhlistamaan. Lapseni eivät ole minimalisteja joten kuusi on niin täynnä juttuja kuin mahdollista. Höyheniä, lintuja, lehviä ja palloja.

 

Kukkakaupasta klematiksen oksa, voi miten tuntuu kesältä

Edelleen lumeton maa ja päivä valostuu. On aika juhlan. Löysin vielä pari pussia rusinamaisia kukkasipuleita (helmihyasintteja, Koiranhammasliljoja ym.) jotka peittelin maahan yhdessä muutaman hyasintin kanssa. Juhlavaa näin joulukuussa. Sade piiskaa ikkunalaseihin.

 

Oksa Skimmiaa ja roosa neilikka

 

 

Valoa on vähän...synkkiä kuvia...Azaleapuu on herkkä kaunotar

 

 

Rubiininpunaiset riippapelaquut kukkivat kuistilla joulun iloksi

 

Oikein suloista joulunaikaa kaikille ♥

Ruusuisia unelmia

 

 

Kasveihin liittyvät intohimot vaihtelevat täällä, nyt on ollut havaittavissa ruusukuumetta.

Ostin hienon ruusukirjan ja tämän parissa on vierähtäneet hetket ennen nukahtamista. Monta upeaa ruusua jo haaveissa. William Shakespeare on kyllä tosi kaunis ja muutama muukin ihan tumma ja kerrottu (Falstaff ja Munstead wood)kiinnostaisi. Katsotaan nyt ensin talvehtiiko ensimmäinen Austinruususeni täällä.

 

 

Jouluksi taas kaikki orkideat kukkivat jälleen, perinne joka tekee onnelliseksi

Joulupöydässä minusta ruokaakin tärkeämmät ovat kukat. Jouluksi haaveilen tänä vuonna kermanvalkoisista ruusuista. Jos löytyy. Ja ilman neilikoita ei oikein tule joulua. Ihanimpia kaikista ovat olleet kuitenkin anemonet. Kukkakauppojen valikoima täälläpäin on aika suppea.

 

 

Ulkona on melkoisen harmaata, aurinko välillä pilkahtelee. Pikkuinen hopeakuusi on korkeiden perennojen runtelema

 

 

Lumi tuli hetkeksi ja suli pois. Olen kuitenkin huojentunut, nyt voi nähdä jouluruusun kukkivan

 

  

 

Tuhlailen joulukukkiin, Plantusta tälläinen Atsalea -kukkapuu, yritän hoitaa hyvin jotta saisimme pitkäaikaisen ilon

 

 

Olen ihastunut vanhoihin kukkakahvikuppeihin kynttilätuikkuina

 

 

Vesihyasintista pilkistää pieni alku

 

Tulisi jo pian joulunpyhät ja loma-aika!

Syreenit ja hyasintit

 

Kultapieni, nuppuseni, lasikellon alla

Käyn välillä kurkistelemassa Jouluruusua

 

 

 

Ihastuin ensimmäistä kertaa Hyasintteihin leikkokukkina. Kauneimmillaan ovat nuppuisina joten kukinnon voi surutta leikata maljakkoon ja siirtää sipulin odottamaan kevättä.

 

 

Mahonia on onneksi tuuheentunut leikkauksista, ihana kasvi varsinkin talvella kun alppiruusutkin riiputtavat lehtiään niin Mahonia on ryhdikäs. Lohduttava korvike Orjanlaakerille josta vielä haaveilen.

 

 

 

 

Kasvihuoneesta ei tullut viehättävää oleskeluhuonetta vaan talvisäilö...

 

 

Vanha pieni punainen kelkka ja piskuinen joulukuusi, talvitunnelmaa

 

 

Pienoiskasvihuone peittyi lumeen, tässä edustapenkissä kasvaa kolme syreenipensasta, odotan jo niiden kukintaa. Tässä kuvassa Moskovan kaunotar, jonka kasvutapaan olen hieman pettynyt, ei ollenkaan niin kaunismuotoinen kuin moni muu Syreeni. Hurmaava kukinta onneksi pelastaa. Vierustoverina on kirjava Sensation -jalosyreeni.

 

Hyasintteja erilaisia...

 

 

harvakukintoisia...

 

kerrottuja..

 

Lumikuorrutus tuli. En hajonnutkaan vaikka niin luulin :) Onhan tuollainen pieni lumipeite toisaalta viehättävä ja sitäpaitsi kelkalla on jo viiletetty tuhatta ja sataa. Hyasinttien tuoksussa nautiskelen. En ole ennen tajunnutkaan miten paljon tuoksu & ulkonäkö muistuttaa Syreenin kukkaa, aivan kuin suurennettuna versiona. En yhtään ihmettele kuinka entisaikaan on hyödetty Syreeneitä kukkaan jouluksi! Ja onhan tämä vuodenaika on loistava siksikin, että rakastan glögiä.

 

Jännä miten puutarhaunelmat kasvavat eksponentiaalisesti talven etenemisen myötä. Nyt jo katselin paikat uusille Syreeneille. Betonimuuria vasten olisi oiva paikka useammalle vartetulle Syreenipuulle. Haaveilen vanhoista Helsingistä löytyneistä kannoista (joita ei vielä ole tuotannossa yleisesti?). Uskomattoman kauniita, niitä voi tirkistellä täällä

 

http://www.hongistontaimisto.fi/syreenitvanhat.htm

 

Viime vuonna ostin samaiselta taimistolta pitkään himotun Likusterisyreenin Margretebergin markkinoilta. Oli jotenkin liikuttavaa kun kasvin mukana sai käsinkirjoitetun tilinumeron maksua varten...

 

Toistaiseksi muurin luona on vasta yksi vartettu Syreeni. Betonimuurin päälle olisi myös rakennettava aidanne. Puuhaa riittää tuleville vuosille.