Punainen lokakuu

(Ja ehkä vähän keltainenkin). Huomenna on lokakuu. Se alkaa värikkäissä merkeissä. Muutaman päivän on ollut aikamoista myrskyä ja myräkkää. Pitkä kuiva kausi päättyi rajuun sateeseen ja tuuleen. Nyt aurinko taas paistaa ja värit hehkuvat.

Rusokirsikan toinen kukinta. Sen alla voi seistä samaan tapaan kuin keväällä sen kukkiessa - ahmimassa punaista energiaa. Jos voisin istuttaa vain yhden puun, olisi se varmaan Rusokirsikka. Näitä on kaksi ja harkitsen vakavasti kolmatta. Ja kuvatkin menivät ylösalaisin kiireessä.

Jos ihastut puuhun, toivon, että istutat sen vaikka asuisit kauempanakin. Talvenkestävyys on vain numeroita kunnes toisin todistetaan. Olisikohan meillä yhtään hienoa ruusuakaan kasvamassa jos ihmiset eivät olisi rohjenneet polte sydämessään niitä joskus muinoin tilata kaukomailta.

Kurkusta miltei kuristaa kun katsoo luonnon kauneutta ja miettii edessä olevaa talvea. Syksy on irtipäästämisen aikaa.

Pilvikirsikka vaihtaa väriä hiljalleen, sen puna on oranssia ja lehdet kiiltäviä, toisinkuin Rusolla.

Nurmikko on värikkäiden lehtien kuorruttama

Mantsurian jalopähkinän ja Rusokirsikan yhdistelmä

Taikapähkinä on kaunis, se lähes kukki viime talvena. Toivottavasti laittaa paremmaksi tänä talvena.

Koristeomenoissa pysyy hedelmät kauan, jo lehtien pudottua, suloinen näky. Dolgo on pihamme pioneeripuu, ensimmäiseksi istutettu ja siksi erityisen rakas.

Kesällä Nietospensas elpyi.  Jäätyäkseen jälleen uudelleen ensi talvena?

Syysmyrkkyliljat jatkavat kukintaansa, kellastunut kasvi keskellä on Paratiisililja, oikealla yläkulmassa Silver Scrolls-keijunkukka

Toinenkin Jalokello kellastui, jalokellot eivät pitäneet sadekesästä ja kukinta jää vaatimattomaksi. Omat empiiriset tutkimukseni viittaavat siihen suuntaan, että parhaimmat syysvärit eivät ole kotimaisilla kasveilla vaan erityisesti itämaiset kasvit ovat värien suhteen huippuja

Peruukkipensas tummuu syksyn tullen - jos mahdollista - lisää ja saa punaiset reunat

Ei ollut ruusujen kesä tämä. Ne keräävät voimia ensi kesää varten. Jäniksiä varten rakentelen aidanteita niiden suojaksi

Giardina -köynnösruusu jätti kukinnan kokonaan väliin

Jouluruusujen kasvupaikka (Rusokuusamien juurella) vetää puoleensa kuin magneetti, käyn kurkkimassa ja haaveilemassa. Tässä kasvaa tummia, pinkkejä ja vaaleita jouluruusuja ja niiden väleissä Lumikelloja, Talventähtiä ja Kevättähtiä

Jokaikinen kerta kun talvi on tulossa minun tekee mieli istuttaa kuusi. Huomenna menen katsomaan löytäisinkö jonkun edullisen. Eniten pidän näistä pienistä kartiovalkokuusista, niistä tulee satumetsän tunnelma.

Sydämiä teille, jotka täällä jaksatte käydä.

Romanttista

Olen lähes rakastunut puutarhaani uudelleen. Se näyttää uudelta ja jotenkin vieraalta vaikka onkin tuttu. Tuntuu miltei samalta kuin ihan suhteemme alussa kun näin kaiken ruusunpunaisin & tuorein silmin, ilman kiukuttavaa realismia ja mitään tajua mitä on tulossa.

Puutarha tarjoaa juuri nyt vähän kaikkea. Tuletko mukaan romanttiselle pihakierrokselle?

Herkkää valkeaa, kuten Honorine Jobert -syysvuokossa

Kirjavia lehtiä, tummia lehtiä, vihreää (koristeomena, kanukka, vaahterat, syreenit= kaikki pienet lempipuut yhdessä kasassa)

Värejä ja tunnelmia kuin Särestöniemen maalauksissa (keltainen keskellä on Jalokello - huikea syysväri!)

Pikkuisen kesääkin, apilan ja mansikan kukkia

Päivä päivältä syvenevää, järisyttävän kylmänkalpeaa & unenomaista tunnelmaa (syreeni)

Lämmintä kullankeltaista ja oranssinpunaa (Kuunliljoja ja Juudaksenpuu)

Lähes vaaleanpunaista & punaista tarjoilee Rusokirsikat, joita kasvaa tässä kohdassa molemmin puolin, mutta vain toinen näkyy kuvassa

Koko kesän on kukkinut kauniisti tämä kerrottu Harmaakäenkukka (Mustaseljan ja Sirotuomipihlajapensaan kanssa)

Yksi hienoimmista syysväreistä tulee hurjan myöhään tälle Pallesorvarinpensaalle, se on yhä ihan vihreä. Kimpassa sen kanssa kasvaa Keltajapaninangervoja

Sisäänkäynnin luona Mahoniat ovat niinkuin aina, vihreitä ja teräviä. Perhoangervo on hankkinut itselleen herkän syysvärin

Kasvihuoneessa kasvaa Vironmuratti kolmatta vuotta ja suikertelee vähän kaikkialle

Varjopenkille ei tapahtunut kesällä juuri mitään (vaikka toivoisin niin jotain kehitystä). Oikealta siirsin vain pois Mustaherukan ja siirsin tilalle Mustialanhortensian

Vasemmalta oikealle: Pihajasmike, Rotkolemmikkejä (kirjavia ja tavallisia), Imikkää, Jouluruusuja, Morsiusleinikkiä, Valkokletra, Varjohiippaa, Saniainen, Katvio ja lisää jouluruusuja...sipuleista lumikelloja, villitulppaaneja ja espanjansinililjaa.

Niiden yllä kaartuu Mantsurianjalopähkinä ja syreenejä, hieman Rusokirsikkakin

Syyskrookuksen "hampaita" pilkistää

Syyskuun lämpö

Viikonloppuna olin surullinen siitä, että talvi on tulossa. Yritän hyväksyä sen urheasti, vaikka kaipaan jo yhteiseloa puutarhan kanssa. Nautiskelen uusista väreistä, puutarha on taas ihan eri näköinen. Sirotuomipihlaja on herkkä punaisena.

Rusokirsikka alkaa hiljalleen saada sille ominaista syyspunaa. Monessa muussa paikassa se on jo aivan kirkuvanpunainen, mutta minulla vasta latvoissa väriä. Syksy on fantastisen lämmin ja kaunis, syyskuu

 

Syysmyrkkylilja Rosy Dawn muutti sekin hieman väriä. Niin söpö.

 

Toinen Sirotuomipihlajoista, se uusi Ballerina on sekin leiskauttanut kunnon värityksen

Kivikkoon satelee taivaalta koivunlehtiä, Japaninverivaahteran, Sammalleimujen ja Neilikan päälle. Pienokainen Happomarjakin siellä piilottelee. Keväällä sitten keräilen lehdet pois. Ylipäätään ajattelin tänä syksynä jättää suurimman osan lehdistä vain maatumaan.

Mantelikirsikka on saanut lähes vaaleanpunaisen syysvärin

 

Hortensioilla lehtienkärjet punertuu (endless summer), taustalla Pallohortensia kuihtuu kauniisti

Puut ja arimmat pensaat verkotin loppuun viikonloppuna, voi jo huokaista. Ruusumanteli siellä pienenä ison suojuksen alla kyyryssä

Lamoherukka punertuu

Puistosyreeneistä tulee läpikuultavia talvea vasten. Kuljen niiden alla kuin satumaassa

 

Pihan perällä Korallikanukalla joka toinen vihreä joka toinen punainen -metodi

Pergolassa voi ihmetellä punaisen lehtikaton alla jouluvaloja (amurinviini)

Paviljongissa kukkaan eivät ehtineet keväällä kylvetyt Ruusunätkelmät (=monivuotinen tuoksuherne). Ensi vuonna sitten. Zilga-viiniköynnös elpyi hitaasti kovasta talvesta kesän mittaan.

Alkukesästä yhdestä taimesta riviksi jaettu valkoinen Iisoppi juurtui hyvin ja nyt kukkii. Aidanne on minikukkapenkkiä varten, sen sisässä kasvaa ruusupioni ja nyt tuikin sinne sipulikukkia, syksyllä kukkivia krookuksia ja keväällä kukkivia krookuksia myös. Miten unelmoinkaan jo tuon ruusupionin kukkimisesta 

 

Muutama pörriäinen näkyi vielä Syyskimikin kukinnossa imemässä mettä

Keijunkukat ovat erivärisiä kuin ennen: vihertäviä sävyjä löytyy

 

Ei voi mitään, elämä siirtyy yhä enemmän sisätiloihin pikkuhiljaa. Kuistilla pieni hopeahavu antaa hopeanälkään tyydytystä

 

Minusta tämä on kaunein pelargonini: valkovihertäväkukkainen Kronprinsesse Mary

 

Kuistilla alkaa olemaan tungosta kun olen kiikuttanut kasveja ulkoa sisälle, on pelargoneja, amarylliksiä ja vanhus purppurainen Oxalis, Käenkaali

 

Viimejouluinen ostos Hopeapinja (oikealla) on kasvanut kesällä paljon, on ihanan utuinen ja hopeinen. Oikealla on hopeaa myös: Eucalyptus

Soraan laittelin jo Tasettien (narsissien) sipuleja kasvamaan. Nyt on jotain odotettavaa.