Aurinko ja pelargonit

 

Kerrottu Runoilijanarsissi Flore Pleno, varsinais-Suomesta saatu vanha lajike, mammani peruja

 

 

Tässä vielä riippakoristeomena Cheal´s weeping ennen siirtymistään kuunliljapenkereeseen..

 

 

Rantalaukkaneilikka ja limenvihreä Heisiangervo Dart´s Gold, neilikoita rakastan hulluna! Hurmaavia, ihana tuoksu, hienostuneet lehdet, leikkokukkanakin parhaita

 

 

Itäviä herneenversoja, täksi vuodeksi ostin liloja herneitä, jännittävää

 

 

Mårbacka -pelargoni ´Tant Hanna´ kukkii, kaunis valkoinen, jonka kukinnossa vaaleanvihreän ja vaaleanroosan hentoja sävyjä (ei kylläkään välity kuvasta)

 

 

Tässä tädiltä saatu länsisuomalainen nimetön pelargonilajike joka muistuttaa kovasti vaaleanpunaista Mårbackaa, on vain lamoavampi ja suurikasvuisempi. Ikää alkuperäisellä kasvilla on ainakin 200 vuotta, kulkee suvussa äidiltä tyttärelle (toivottavasti en tapa tätä, hui)

 

Riippapelargonit ovat villiintyneet kasvuun kuistilla

 

Helmikuu lähenee loppuaan, onneksi! Lunta on jopa enemmän kuin viime vuonna, mutta aurinko paistaa. Ensi viikoksi on kuitenkin lupailtu jopa viittä plusastetta juhuu. Käytiin Plantussa ja siellä olisi ollut erilaisia pistokkaita, mutta en ostanut mitään, vain esikon eurolla. Onneksi voi katsella vanhoja kuvia ja haaveilla uudesta keväästä. Kasvihaaveiluissa olen jo edennyt ensi syksyn sipuleihin :)

Sydämiä

 

Ystävänpäiväkin sitten oli ja meni, anteeksi vaan kun en kiittänyt teitä ajoissa blogiystävät. Rakastan kuitenkin kaikkea sydänjuttua. Tein sydänvuokaan mutakakkua helpolla ja parhaalla reseptillä:

 

4 munaa

2 dl sokeria

200 g leivontasuklaata

200g voita

1 tl leivinjauhetta

2,5 dl vehnäjauhoa

 

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.

2. Sulata suklaa ja voi kattilassa.

3. Lisää voi-suklaa-seos munavaahtoon.

4. Sekoita mukaan vehnä-leivinjauheseos.

5. Paista uunissa 200 asteessa 15 minuuttia (sisuksen kuuluu osittain jäädä pehmeäksi joten älä paista kauempaa). Paistoastiana käy hyvin irtopohjavuoka tai silikonivuoka.

 

Superherkullista marjojen & vaniljajäätelön kanssa nautittuna.

 

Ja vielä kukkia ystäville:

Alppikärhö Pink Flamingo

 

Kärhö Dawn

 

Tiinalle erityiskiitos haasteesta! Tartun siihen seuraavaksi :)

Tavallisia kuvia ja trendejä

Mustia tulppaaneita ja tehokas naisvoimalla toimiva ruohonleikkurini (joka on hieman ruosteessa joten naapurien korvat ovat kovilla)

 

 

Valkotäpläimikkä on aika kiva. Joskus vähän vierastan kirjavia kasveja, mutta tämä on kyllä kaunis. Tuntuu myös leviävän miellyttävästi aluskasvillisuudeksi. Korkeampana parina kasvaa Punahattua.

  

 

Liuskekivipolku, reunassa Tuijat ja Kuunliljat. Maanpeittokasveina Ajuruohoja ja Suikeroalpia, tähän päälle (ei näy nyt kuvassa) olen viritellyt kaksi hyvin vinoa köynnöstukea, joista ensimmäisessä kasvaa Humalaa ja Kultahumalaa ja toisessa Kärhö Pink Flamingo, mietiskelen sille vielä paria, ehdotelkaa :)

 

 

Pikkukurjenmiekka kivikossa Japaninvaahteralle taisteluparia antamassa. Japaninvaahtera on onneksi jaksanut elää jo 4 vuotta vaikka heti ekana talvena rusikoin sen lumilapiolla kahtia. Voi hyvänen aika.

 

 

Tämä olisi sitten vuoden ainoa lumikuva, sen lupaan. Tähtimagnoliassa isot nuput, taitaa olla aikaisimmasta päästä nupunmuodostelijoita. Ei ihme jos paleltuu helmikuun tappopakkasissa. Tälläkin yksilöllä on ikää 4 vuotta joten toiveet korkealla, että selviytyy tästäkin talvesta. Vielä ei ole kukkinut joten odotellaan.

 

Puutarhatrendit 2013 eivät pahemmin inspiroineet (luin taas ruotsalaisen Trädgård -lehden "trender 2013" -jutun). Tiivistettynä kolme trendiä ovat seuraavat:

 

-turvaudu ammattilaisapuun (stylistityyppistä apua puutarhasuunnitteluun)

 

-viljele keittiöpuutarhaa ilman parveketta tai puutarhaa (viljele esim. salaattia ikkunalaudalla sisätiloissa, syö rikkaruohoja, viljelkää yhdessä)

 

-tieto on voimaa (perehdy erilaisiin viljelytapoihin, vieraile erikoistaimistoilla, myös kasvikeräily on in)

 

Jotenkin tylsää. Eikö nuo ole jo kaikkien pihanomistajien arkipäivää (varsinkin tuo rikkaruoho-osio, hih.)?

 

Helmikuu

 

 

Narsissi Jetfire on suloinen, torvi on oranssisempi kuin

tête-à-tête-narsisseilla. Pikkuinen hän kuitenkin on kuin mikä.

 

Yksi lempikasveista: Skimmia. Tämän yksilön ajattelin kokeilla istuttaa kasvihuoneeseen ensi keväänä (jos se vihdoin valmistuu).

 

 

Osa pelaquista on lähtenyt riehakkaaseen kasvuun, huojennus.

Lunta on tullut taas urakalla. Naapurin kanssa kolattiin ja mitattiin yhden päivän saldoksi 40 cm! Hullua tekee mieli sanoa. Olen kohta kuluttanut puhki eri taimistojen sivut tilaushaaveiluillani :)

Eksyin johonkin sisustusblogeihin takaoven kautta ja yllätyin. Olivatpa samanlaisia, monella samat julisteet, peitot, sisustusjutut ja unelmien kohteet? Osalla vielä enemmän maksettua tuotesijoittelua ja tuotepr:ää.

Ollaanko me puutarhablogistitkin laumasieluja? Jotenkin tuntuu ettei, ainakin ne blogit joita itse luen ovat omanlaisiaan, persoonallisia ja kirjoittajina sympaattisia ihmisiä. Puutarhatkin ihan erilaisia, se oma kädenjälki näkyy. Onpa hirveää jos mainonta tulee väkisin puutarhablogeihinkin. Toivottavasti ei. On vaan niin kivaa lukea muiden puutarhajuttuja ja inspiroitua kauniista kasveista.