On taas pitkän ja kiduttavan kevätodotuksen aika. Uusi vuosi alkamassa taas. Toivottavasti tammi-helmikuu lentää siivillä ohitse. Yritän pitää ajatukset kurissa ja katsella näitä kevätkuvia lohdukkeeksi. Siementilauksen (max 4 pussia) ajattelin myös tehdä ja uppoutua sadannetta kertaa samoihin puutarhakirjoihin. Pitäisi lainata kirjastosta uusia. Viikon joululomalla ehdin lukea rauhassa kirjoja. Huomenna alkaa stressaavat työt jälleen ja sitten voi heittää hyvästit rentoudelle. Työelämän tahti on koventunut aika paljon viimeisen 10 vuoden aikana (ja luultavasti kovenee lisää, koska yhä useampi jättäytyy työelämästä pois/tulee lisää väkeä muualta ja heidät pitää elättää). Mitenkään helpolla ei raha tilille kilahda. Päällimmäisenä ajatuksena uuden vuoden alkaessa on pelko. Kuinka taas selviää ja jaksaa sitä arkirumbaa työn ja lasten kanssa, kuinka muistaa hoitaa kaiken aikataulussa niin, että sekä työnantaja että perhe olisivat tyytyväisen onnellisia. Miten selvitä niistä päivistä, kun tuntuu kellon herättäessä aamuviideltä, että on niin pohjattoman väsynyt, että voisi vaan kaatua kuolleena maahan. Kuinka saada rahat riittämään, kun postiluukkuun on taas kolahtanut ilmoitukset vesi-, sähkö- ja kiinteistöverojen noususta ja tarhamaksukin nousi taas. Ja tätä rumbaa 365 päivää vuodessa miinus kesälomat. Luovuttaminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Eli jäljelle jää pelko.
Puutarha on ihanaa vastapainoa jatkuvalle suorittamiselle. Siis sitten kun sitä on taas mahdollista harrastaa, sesonki on kuitenkin meillä valitettavan lyhyt. Noin puolet vuodesta....Oma puutarhaharrastukseni on onneksi vapaata muun elämän suorittamisesta. Kylvän kesällä kasvihuoneeseen max 2-3 lajia perennaa, skippaan lähes kaiken hyötyviljelyn (käytän vain sadevettä kasteluun) ja toivon, että pysyn kohtuudessa muunkin kukkarohmuilun suhteen ensi vuonna. Välillä olen mielestäni repsahdellut pahasti
Mutta keskitytään nyt nauttimaan kukista. Kevätpenkkiä tutkailtavaksi jälleen. Olen aiemminkin kertoillut siitä, anteeksi toisto. Kukkapenkeistä se ensimmäinen, joka nousee kukoistukseen joten odotan tätä eniten tällä hetkellä.... Tässä on istuttuna paljon aikaisin keväällä kukkivia kasveja ja paikkahan on aivan rutikuiva kasvihuoneen vierusta, Näsiä kasvaa tässä myös ja se kukkii usein jo maaliskuussa ennen muita kukkijoita. Siirsin tähän penkkiin viime vuonna taaemmaksi kaksi magnoliaa. Saas nähdä toimiiko vai ei...syksyllä taisin istuttaa tänne lisää helmililjoja ainakin (on vähän hämärän peitossa nyt mitä alesta löytyikään..)
Tarhakylmänkukkia valkoisena kasvaa muutama kappale, ovat raikkaita valkoisuudessaan ja jotenkin koen, että tuikahdus lilaa sopii tähän kuin nenä päähän
Kerrottuja valkovuokkoja, helmililjoja & pikarililjoja. Konstailematonta, mutta minusta hyvin kaunista
Tavallisia valkovuokkoja ja tulppaaneita, alkukeväästä valkoisia ja keltavalkoisia. Tulppaanit kuvassa ovat lemmikkiäni Sweetheart -lajiketta, sitäkin sain metsästää aika monta vuotta ennen kuin löytyi. Onneksi vaikuttaa kukkivan joka kevät, kuten aavistelinkin. Fosterianatulppaani. Lisäksi penkissä kukkii aikaisin kermankeltainen Sapporo. Myöhemmin tulppaanien värimaailma tummuu kohti kesää mennessä.
Lempivuokkoni on tämä pieni vaaleanpunainen Anemone nemorosa Pink Delight. Se on jo lähes 10 vuotta vanha ja on vasta alkanut runsastumaan ja leviämään. Poden yhä ties monettako vuotta luonnonkukkabuumia ja tahtoisin kylvää siemenestä niitä nyt kesällä. Viime kesinä olen lisännyt puutarhaan kellokukkia ja kallioisia. Nyt en ole vielä keksinyt mitä tahdon kylvää. Sain joulupukilta kauniin puutarhakirjan, esittelen sen myöhemmin...
Samassa sävyssä pihaesikkoja. Jotenkin valko-keltaiset kukat vetoavat kovasti aikaisin keväällä
Vierastan pikkuisen narsisseja, mutta muutaman olen tahtonut omaankin puutarhaani. Toiveissa on muutama tupas siellä täällä. Massaistutuksia näkee paljon julkisissa istutuksissa. Valkoinen kerrottu narsissi on white medal
Talon harvoja alkuperäiskasveja ovat runoilijannarsissit, jotka syöksevät ajatukset suoraan lapsuuteen
Muistaakseni tämä sievä pieni ja vaaleankeltainen pienoisnarsissi on Hawera, niiden lisäksi kasvaa pikkuista rip van winkle -pörrönarsissia. Näiden ongelma on, että pienuutensa vuoksi tahtovat jäädä muiden jalkoihin
Tässä vielä yleiskuva kevätpenkistä. Kuten nimikin kertoo, on se alkukeväästä kauneimmillaan. Vihreyttä tuovat akileijan lehdet, jotka kukkivat sitten näiden perään runsaslukuisina ja eri värisinä. 
Ja se ihana joululahjakirja! Sopiva tälläiselle tuoksuhernefanille.
Nyt päässä pörrää eri lajikkeita ja ajatuksia siitä millaisia tuoksareita sitä voikaan kylvää tänä vuonna. Siemenet vielä puuttuvat. Mietin jotain hempeää tänä vuonna, ehkä jotain ripsureunaistakin.... Onnellista kevään odotusta talven keskelle 🌿 Ja uudenvuodenjuhlaa kaikille🍸
