Unelmani toteutui ja lauantaista tuli aurinkoisen kaunis. Syyskuu on muutoin ollut hyvin sateinen. Kauniit syysvärit alkavat etsiytyä puutarhaan ja ympäröivään luontoon. Pergolassa leijuu voimakas Katsuran tuoksu
Jouduin siirtämään pienikokoisen sirotuomipihlajan pois pergolasta, koska uusi hankinta
Posliinihopeaviini Ampelopsis glandulosa Elegans täytyy istuttaa juuri tähän. Se kun sopii liian hyvin tummalehtisen
mustaseljan, tarhavarjohiippa Lilafeen, kurjenpolvi Ravenin ja Katsuran kanssa. Pergolan amurinviini on kuin isokokoinen serkku tälle. Arkahan tämä on, joten katsotaan tilanne sitten keväällä.
Syyslomaksi jää enää haravointi ja singelin levitys kasvihuoneeseen (toteutan viimein unelmani singelilattiasta kasvihuoneeseen). Taas on yksi vuodenkierto takana ja luonnon on aika levätä. Tänä vuonna en pelasta pelargoneja kuistille vaan laitoin kompostiin. Olen muutenkin kyllästynyt niihin. Vain ihastuttava taivaansininen lyijykukka on talvehditukseen matkalla. Persikan ja Viikunan istutin maahan. En kovin paljon sure jos kuolevat, mutta toivon niiden selviävän ensi kevääseen. Pakkasia ei ole tänne kulmalle vielä ehtinyt tulla.
Alppikärhöt kukkivat uudelleen, tuntuu niin keväiseltä, vaikka tammi jo tiputtelee lehtiää
Pergolassa aina ensimmäisenä lehteen ja kukkaan tuleva suuri koristeomenapuu Makamik on jo tiputtanut kullankeltaiset lehtensä, mutta kärhöt kukkivat vielä
Aivan ehdottomia syyslempiperennojani: valkokukkainen Lysimachia clethroides Autumn snow. En muuten ota tolkkua tästä lajikenimestä, koska sitä myydään Lysimachia clethroides-, fortunei- ja hybrid -nimellä. Mutta ihana on.
Piippuköynnös on lakastumaan päin. Vielä kurkistaa kainalosta Kultapallo
Nyt ne on pinkit..amurinviinin lehdet nimittäin, seuraavaksi väri on kirkkaanpunainen ja lehdet putoavat
Koristeomenapuut ovat koristeellisia syksylläkin: niiden lehdet saavat lämpimiä syyssävyjä
Tumma kaunotar -koristeomena teki ihanat vaaleanpunaiset koristeomput. Oikean puoleisesta omenasta lapseni sanoi, että sehän on pikkuinen peppu!
Hirmuisen kaunista on tuomipihlajien ruska. Oranssi on Rusotuomipihlaja, vasemmalla Marjatuomipihlaja hehkuu keltaisena, Isotuomipihlajat ovat vasta muuntamassa värejään..kuva alla...
Japaninverivaahterat punertavat
Ruusut kukkivat vielä
Myöhään syksyllä alkaa pikkuisen puutarhan toinen kevät, kun syksyiset sipulikukat puhkeavat kukkaan..suloiset syyssahramit, jotka usein leutoina talvina kukkivat vielä joulunpyhinä..valkoiset & tummanlilat nenänpäät pilkistävät vasta ihan vähän
Kauniit syysmyrkkyliljat, colchicum agrippinum. Aikaisin myrkkyliljalajikkeeni, hauskinta tässä on samaan tapaan ruudulliset kukat kuin pikarililjoilla
Colhicum Rosy Dawn. Kuva valehtelee värin, on oikeasti tumman lila, jolla valkoinen nielu
Kovasti lisääntymään päin ja oikein tanakkavartinen
'
Colchicum waterlily
Colchicum autumnale var. album plenum
Colchicum speciosum album, yksinkertainen valkokukkainen ja tanakkavartinen. Olen istuttanut kaikki niin, että muu kasvusto tukee näitä kaunottaria
Colchicum The Giant, vasta aloittelemassa tässä useamman sipulin voimin. Tilailin taas yhden sipulin lisää, tällä kertaa lysimachia -lajiketta
Pitkä ilo ollut Punalatvasta, vielä on kukkia puutarhassa...se uusi hankkimani valkokukkainen versio on vähintään yhtä ihastuttava
Pakko ihastella vielä Tarhakotakuusama Monetia jos se ei selviydykään tulevasta
Sedum Red Sparkle on ollut suloinen, värissä vivahde tummaa hopeaa
Kirsikoilla on tunnetusti kauniita syysvärejä, kuten tämä pieni pensas Ko-jo-no-mai todistaa
Vieressä Kirsikkasorvarinpensas on saanut astetta hempeämpiä sävyjä
Viimeiset kukkivat kasvit ovat ötökkamagneetteja. Kylmyys on itseasiassa tullut ennätysaikaisin tänä vuonna ja se ennakoi vähintään puolen vuoden talvijaksoa.
Kylvin Koiruohoa tänä kesänä, istuttelin sen taimia nyt aukkopaikkoihin. Siinä on herkullinen hopeanhohde. Myös tänä kesänä paviljonkin pylväisiin lisätyt Metsänätkelmät voivat hyvin, niiden on tarkoitus kukkia alempana kuin nyt pylväissä ylhäällä kukkivat kärhöt & ruusunätkelmät
Heliopsis Punto Rosso (kutsuin tätä jossain vaiheessa väärällä nimellä, oh no) on osoittautunut juuri sellaiseksi mitä haaveilin...myöhään kukkivaksi pirteäksi väriläiskäksi, se kukkii uhkeana vieläkin
Aivan ihania syysvärejä tarjoaa myös Jalomesiangervo Filipendula Kahome
Syksyllä palaan aina tähän puutarhan kohtaan
Voi näitä Rusokirsikan värejä
Pilvikirsikka värittyy vaiheittain
Tunnelmallisia kivikon kasveja: Kirsikkamanteli, Japaninverivaahtera, heiniä...
Kasvihuoneen luona Punahatut vielä kukkivat
Ihanaa rappioromantiikkaa suuressa kukkapenkissä...tässä alla on Mustarastaan koti. Hän on viime aikoina keskittynyt rouvansa kanssa syömään sekä Aronian että viinimarjat ja on nyt aloittanut koristeomenoiden järsimisen. Suloinen.
Pienet vaahterat alkavat värittyä syyskuosiin, niin myös Koreanperhosvaahtera.
Olen niin happy uudesta Hurmevaahterastani (Faassen´s black). Sävy sopii täydellisesti yhteen purppuraheisiangervojen, keltajapaninangervojen (jotka ovat passelisti lähteneet leviämään kauhurinteeseen) kanssa. Vaahteraprojekti nytkähti hienosti maaliin kun toiselle puolelle sisäänkäyntiä kaksi Mongolianvaahteraa.
Pylväspihlaja on todella ihana juuri nyt
Ruusupömpelistä on tullut kiehtovan salainen paikka kun koristeomenapuu Tammisaaren oksat olen taivutellut kehikkoon. Taustalla kasvaa ruusuja.
Tammisaaren lehdet ovat hyvin kauniin väriset, pronssinpunaiset
Sen viereen ostin alelöydös Katsuran, joka ei ole vielä syysvärittynyt
Eikö ole ihan älyttömän söpö? Ginkgo biloba Mariken, kääpiökasvuinen neidonhiuspuu
Ei ehkä ole hortensian voittanutta kevät-kesä-syksykukkana, vieläkin kaunis...
Sisäänkäynnin kukkarappunen on taas somistettu talvea varten tädykkeillä, hopealangalla, pikkukuusilla ja eri värisillä kanervilla. Ehkä tästä talvesta taas jotenkin selviää.
Saaripalstalta olen saanut tämän kärsimyskukan upean taimen, joka on kohta koristellut koko torppamme, ihana!
Tämän kesän häkellyttävin asia on, että osa rikkaruohoista kuoli kuivuuteen. Maisema on tänään jo erilainen kuin eilen, rakastan seurata luonnon suurta muutosta🍁