lauantai 19. lokakuuta 2019

Viime hetken istutuksia

Kaikki alkaa olla ohitse tältä vuodelta. Pieniä ilontuojia enää siellä täällä, kuten nämä valkoiset syyssahramit. Talvi puhaltaa ovista ja ikkunoista. Tämä vuodenaika on niin raskas, kun päivä ei valkene. Kuten ystäväni sanoo - on vain lonkeronharmaita päiviä. Lokakuu on raskassoutuinen kuukausi, kun luonto tekee kuolemaa ja kuljemme kohti pimeämpiä aikoja.
Pienet kissankellot kukkivat myöhään talveen, ne ovat myös levinneet paljon kasvihuoneen edustalla hiekassa
Rusokirsikat ovat tiputtaneet lehtensä nurmikolle kauniiksi tilkkutäkiksi
Jospa taas haravoisi nurmikon vasta keväällä, kun nyt ei kertakaikkiaan huvita...
Värit olivat kauniita tänäkin vuonna, nyt ne ovat jo muisto vain

Pieni pallovaahtera on tosi söpö!
Myrkkyliljat ja krookukset kukkivat vielä (Colchicum The Giant). Istutuslaatikosta löytyi kaksi uutta myrkkyliljaa, jotka peittelin mullan alle (Colchicum Lysimachus ja Colchicum Purpureum). Viime hetken alesipuliostoksia muistiin:
*Crocus Grand Maitre
*Tulipa Ballerina
*Tulipa Lasting love
Rosy dawn
Valkoinen kerrottu myrkkis kaverina hällä


Glögi kuin roséviini - hibiskuksenkukkaa jne. Herkullista.
Tänä vuonna astetta järeämmät sypressit ruukuissa, aika ihanat. Täytyy vielä asentaa näihin jouluvalot
Uusi kasvikokeilu: sain äidiltä Tulimarjan (pyracantha coccinea). Ainavihanta köynnös, talvenarka tietysti. Näin Kumpulan kasvitieteellisessä tälläisen ja ihastuin valtavasti.
Ruusujen ruskaa ruusupömpelissä

Jännittävä Konnanyrtti
Ihana Pallesorvarinpensaan (Eonymus alatus Compactus) punainen syyspuku. Nyt jo koko pensasjengi verkotettuna. Näiden pensaiden alle laittelin punaisia villitulppaaneja. 
Haen lohtua vuodenaikaan leikkokukista, kynttilöistä & glögistä. Haavat havisevat kullankeltaisina tuulessa. 

Viikolla istutin vielä muutaman alesipulin ja postista yllättyneenä noutamani pionin juurakot, jotka olin tilannut jo alkuvuodesta. Kuka näitä voi muistaa. Lajikkeet olivat kuitenkin aikainen "may lilac", laventelin sävyinen aikainen pioni, näitä Saundersin hybridejä ja 
Hillary, Itoh-pioni, ruusunpunaa, persikkaa, valkoista ja ripaus kultaa. 

Nyt on kaikki kukkapenkit verkotettu fasaanin ja jänisten varalta. Ei voi muuta kuin odottaa kevättä. Linnut syövät nyt ahkerasti tuijan käpysiä ja koristeomenoita.  Aronian marjat menivät jo lintujen pikkumassuihin. Vedestä ei ole pulaa, elokuusta alkaen on satanut lähes jokaikinen päivä. Pohjaveden korkeus on meillä jo keskimääräistä korkeampi. Amaryllikset, tasetit ja hyasintit ovat kasvamassa. Kaikki on toisin sanoen ihan valmista uuteen kevääseen🌱

lauantai 5. lokakuuta 2019

Syyskukkasipulien kimpussa

Surullinen Eiffel tänään
TAAS se aika vuodesta. Laatikko kukkasipuleita saapui Hollannista ja istuttelin ne kirpeässä syysilmassa. Huomenna verkotus ohjelmassa. 
Sipuliastiana shampanjamalja, ei huono
Viimeiset sävyt on suurta onnea, pala kurkussa hyvästelin puutarhaa. Nähdään puolen vuoden päästä...
Rusokirsikat hehkuvat punaa
Pilvikirsikka on punaisempi kuin koskaan, niin häkellyttävän kaunis
Eilen oli taksvärkkipäivä ja pojat pesi lattiat. Oli fantastista kotiutua töistä puhtaalta tuoksuvaan kotiin. Tänään asennettiin kiitokseksi peliluolaa teinipojille..poika yllätti kesken puuhan ja sanoi, että äiti on tosi siistiä kun meidän huoneen ikkunasta näkyy Japani. Hän haluaa isona juuri tälläisen puutarhan! Kirsikoiden punaiset latvat leiskuvat heidän huoneensa ikkunasta♥
Marjakuuset voivat hirmuisen hyvin ja ovat täynnä punaisia syysmarjoja
Ahh näitä japanilaisia kaunottaria...vaahterat, kirsikat, mantelit...

Poimintoja ensi kevään sipuliunelmista:

Pikkusipulikukkia

Crocus tommasianus Whitewell purple    aikainen, hopeanhohtoisen lila krookus
Fritillaria meleagris Alba                          valkokukkainen pikarililja
Iris reticulata Pauline                                 aikainen, munakoison värinen pikkukurjenmiekka
Iris Sheila Ann Germaney                          aikainen, erityisen vaaleansininen lajike
Scilla siberica Alba                                     valkokukkainen sinililja
Corydalis vittae                                           valkokukkainen kiurunkukka
Erathis hyemalis Flore Pleno                      kerrottu keltainen talventähti
Gladiolus imbricatus                                    idänmiekkalilja, monivuotinen lila gladiolus
Nothoscrordum  borbonicum                        tuoksuva pieni laukkakasvi, valkokukkainen

Tulipat

Peptalk                                                         kerrottu tulppaani, joka on yhtä lajiketta, mutta silti                                                                                 monivärinen, jossa viininpunaisia, kermanvalkoisia &                                                                             sekavärisiä kukkia (odotan!)

Merlot                                                          punaviinin värisiä yksinkertaisia tulppaaneja (hot)

villitulipat

humilis Lilliput                                            pieni, matala, tummanpunainen
humilis Samantha                                        pieni, matala, kerrottukukkainen, syvänpunainen
humilis Norah                                              pieni, vadelmanpinkki, jolla sininen ydin
Turkestanica                                                vanha tuttu, pieni ja aikainen, kermanvalkoinen pikkutulppaani

Vähän hintsusti noita tavallisia tulppaaneja tulee istettua, mutta jostain piti nyt säästää kun ostin pari amaryllistäkin. Toisin kuin yleisesti ottaen sanotaan, minusta näitä voi istuttaa myös liikaa. Väsyn riitelevien sävyjen keskellä. On kaunista kun puutarhassa on harmoniaa ja värityylikkyyttä ja ihmisen kauneutta on olla olematta ahne. Viime vuosina on tullut rikottua vastaan tätä ajatusta ja mokattua rankasti. Nyt yritän palata alkuperäiseen haaveeseeni. Ah tätä elämää, tulee tehtyä virheitä ja opittua niistä. Ehkä.

Istutin tasetteja taas lasipurkkiin soraan, kuten aina

Ihania pulleita amarylliksen sipuleja  
Akiko - kerrannainen ja valkoinen japanilainen jaloritarinkukka
Misty - pienikukkainen utuisen vadelmainen 
Tuoksuvia kumpikin

Ensi vuonna ei mikään ole kuin nyt - elämässä varminta on muutos - välillä hidas ja joskus nopea.  Puutarhassa, elämässä...