tiistai 30. kesäkuuta 2020

Kesä kuistilla

Ulkona kunnon rankkasade jatkuu vaan. Elämä siirtyi hetkeksi kuistille. Sain raivattua & uudistettua kuistin ilmeen mieluisammaksi. Nykyinen monitoimitila, office/kahvisalonki/iltapäivädrinkkibaari/leikkihuone. Ihanan rautasohvan löysin joskus Torista, se on ollut monessa huoneessa ja nyt päätynyt verannalle. Uudet pellavaiset tyynyt ovat täydelliset harmaisiin saviruukkuihin. Nautin tälläisistä pienistä väriharmonioista. Tuo Palmu maksoi aikanaan 1 markan Anttilassa. Ah historian havinaa. Se on vieläkin väkkyrä ja harva, luonnetta piisaa siis. 
Tähtivalaisin luo tunnelmaa talvi-iltoihin. Helmiäisketju on lempiliikkeestäni Søstrene Grenestä (olen hylännyt Indiskan). Kirja on yli 200 vuotta vanha ranska-ruotsi-sanakirja. 
Kultainen radioteline on myös löytö Torista. Pikkasen luksusta. 
Keräilen kauniita peltirasioita ja kynttilöitä..
Itse tehdyssä hyllyssä huonekuusi ja Jasmiini
Hassu Huonejasmiini tai Kiinanjasmiini eli Jasminum polyanthum. Olen niin koukussa tähän viherkasviin, koska se tuoksuu valtavan hyvältä. Pienet, valkoiset kukat täyttävät kuistin huumaavalla parfyymillä. Hirveä juoppo se on kyllä, koko ajan saa olla kastelemassa. 
Parasta lasikuistissa on valo ja tunnelma, ikkunasta näkyy kivikko ja punainen puu on Makamik-koristeomppu
Lyhty on myös uusi ja Søstrenestä, olen tähän tosi ihastunut
Tuli kiirus väsätä työpiste, joten uusi tummansininen velourtuoli on myös kevään satsauksia. Tässä työpiste tosin askartelukäytössä.
Amppeli etsii vielä sitä oikeaa kukkaa, jonka aion hankkia syksyn tullen. Karsin hurjasti pois reppanoita kasveja kuistilta. Nyt on väljää ja kaunista. Pelargoneista en ole enää innostunut.PS. Löytyi pieni palmu, joka on passeli tähän. Nyt tarvitaan enää valoköynnös...
Puutarhasta voi käydä leikkaamassa kukkasia maljakoihin, niin parasta. Paremman puoliskon olut näyttää päässeen myös (vahingossa) kuvaan. Hän kun on oluthifistelijä. Nyt on pienpanimobuumi, Espoo on kuulemma the olutkaupunki just nyt! Itselleni ei valitettavasti kalja maistu ollenkaan. 
Viime kesän kesäkukka Lyijykukka talvehti mukavasti kuistilla, on vaan valitettavasti jäänyt viemättä se ulos nauttimaan kesästä. Kukka on taivaansininen. Ulkona pisaroi 💧

sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Kauneinta tänään

Helleviikon päätteeksi tunnelmia puutarhasta. Tämä ihana lämpö ♥ 
Rosa Gallica Duchesse de Montebello, ranskanruusu, ihan täydellinen. Rakastan historiallisia ranskanruusuja. Louise Antoinette Annes, pariisilainen kaunotar, Napoleonin luottoihminen oli Montebellon ruhtinatar. 
Tuttu paratiisililja & lychnis flos-cuculi, käenkukka taustalla, pian kukkii tähkähietalilja tässä samassa kohdassa
Lempiruusuni - kaikesta huolimatta - lienee Rosa Borbonica Louise Odier vuodelta 1851. Ihana sävy ja tuoksu, pienet ruusunkukat. Pikkuisen Louise -tytön mukaan nimetty.

Rosa Veilchenblau, kaunis laventelinlila köynnösruusu, väri erilainen auringossa kukkiessaan

Kasvihuoneen luokse kylvämäni kissankellot kukkivat vuosi vuodelta runsaammin ja ovat hirmuisen söpöjä
Kaunis Helenanruusu Rosa Helenae Lykkefund, täpötäynnä pieniä & tuoksuvia kukkasia. Köynnöruusu.
Rakkain pioni Duchesse de Nemours, ruusuntuoksu. Nemoursin ruhtinatar oli Marie d´Orleans-Longueville, ranskalainen  Neuchâtelin prinsessa, kirjailijatar
Herkkä perenna: Perhoangervo. Löytyy ripoteltuna sinne tänne puutarhassa. Kauneimmillaan se on kuistin edessä, puolentoista metrin korkeudessa viattomana huojuessaan
Sievä kuin namuset: Kellokuusama, nyt jo yli parimetrinen pensas, kukkii runsaasti, mutta muutoin melko anonyymi. Ruotsissa ihana nimi Paradisbuske. Ruotsissa annettu muutenkin kauniimmat nimet kasvisuvuille, mutta heillä onkin ollut Carl von Linné

Rosa Borbonica Honorine de Brabant, bourbonruusu, joka on raidallinen kuin piparminttu. Niin kaunis. Niin monta ruusua odottaa kukintavuoroaan, heinäkuusta tulee tuoksuva.

Iris sibirica Pink Parfait, siperiankurjenmiekka, kyllähän tämä lilaan taittaa, mutta suloinen on
Puutarhassa on heinäkuun vaihteessa paljon ruusunpunaista, romanttista ja herkkää. Clematis Hagley Hybrid, loistokärhö pergolaa kaunistamassa
Heinät ovat kukkineet erityisen runsaasti tänä kesänä, kuten tämä koristeheinäkin kukkapenkissäni, taustalla kukkii köynnöshortensia
Ihan pikkuisen dramatiikkaa kukkapenkkiin tuo Claude Shride -marhanlilja
Metsämansikan tuoksuinen Pikkujasmike ja muutkin Jasmikkeet tuoksuvat ilmassa
Paraatipenkissä Pallohortensia on juuri kukintaa aloittamassa, pinkissä on ihan pienet kukinnot vasta
Joka vuosi aprikoin samaa; onko tämä Rosa Madame Hardy vai Rosa Alba Mme Plantier ja päädyn jälkimmäiseen. Tässä yhdessä valkoisen varjoliljan ja poimulehden kanssa.
Kuivuus ja helle koettelevat taas puutarhaa. Parasta on ollut tämä hopeinen kukkapenkki, joka kestää törkeän hyvin kuivat jaksot puutarhassa. Ei huolenhäivää kerrassaan. Sen myötä olenkin miettinyt paljon kuivan paikan kasveja ja niiden viihtymistä. En koskaan kastele puutarhaani. Uskon kyllä siihen, kun sanotaan, että mikäli jatkuvasti kasveja kastelee niin totuttaa ne jatkuvaan vedensaantiin. Kun taas kasvit, jotka joutuvat itse hakemaan juurensa syvälle janoissaan pärjäävät paremmin. On tullut testattua käytännössä.
Neilikat ovat lempiperennojani, todella. Tuoksut, värit, hopeisuus.
Kylvin viime kesänä kasvihuoneeseen Dianthus Gratiapolitanuksia (Vuorineilikoita) ja unohdin ne sinne...nyt ne kukkivat kauniisti ja siirrän ne puutarhaan, kun tulee ensimmäinen sadepäivä
Olenkin siis lähinnä tällä hetkellä kiinnostunut kuivuutta kestävistä perennoista ja niinpä ostin ihastuttavan tummanpunaisen (kuva huijaa) röllikan eli Achillean eli Kärsämön "Pomegranate". Pellonpientareelta joitakin vuosia sitten löytämäni ihan vaaleanlila kärsämö on kotiutunut mukavasti puutarhaan jo.
Ja taimistolla repsahdin tietysti uuteen pensaaseen Spiraea Vanhouttei Pink Ice (Kinosangervo), kirjavat lehdet ja ihanat valkoiset kukinnot. 
Ja viime kesäinen hopealisäys kukkapenkkiin oli oikein onnistunut. Pikkulinnut tuntuvat myös tykkäävän tästä paljon, mahtava hopeanhohtoinen perenna Artemisia eli Koiruoho. Aamulla kun tein ekan pihakierroksen niin ilmassa tuoksui hattara tai paistuvat nekut - Katsura lakastuu kuivuuttaan ja tuoksuu, herkullista.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Salainen villi puutarha

Kesä. Kukkia poimien pellonpientareilta maljakkoon. Kuuman auringon alla. Villi penger on polvenkorkuisen kukkapellon peittämä. 
Villiruusut kukkivat
Puna-apilan tuoksu pökerryttää kun istun ruusupömpelissä
Pimeään nurkkaukseen istutin joskus Laikkukirjokanukan ja sen alle vielä kirjavalehtisen kuunliljan kielojen sekaan. Iltaisin nurkkaus hehkuu valoa kuusiaidan kyljessä. 
Ruotsinkielessä on ihana sanonta "inbäddad i grönska" eli pedattu vihreyteen. Salainen puutarha. 
Ruusupömpelissä kasvaa juhannusruusuja, punalehtiruusua, japaninköynnösruusua (rosa multiflora) ja koristeomenapuu Tammisaari taivuteltuna. Näiden takana on Holger-syreenejä, Katsura, kuusia, tuijia, pähkinäpensas ja Mongolianvaahtera...
..sekä Veripyökki Fagus Sylvatica. Hauska kapistus, joka tipauttaa edellisvuotiset lehtensä vasta kun uudet puhkeavat. Nyt ei ole ihan vielä saavuttanut tumminta sävyä. 

Ruusupömpelissä on romanttista istua tuoksuttelemassa ruusuja 
Syreenit ovat kauan sitten lopettaneet kukintansa, mutta jostain syystä tämä pikkusyreeni Paliblin kukkii näin myöhään ja tuoksuu ihanalle
Siellä se nököttää, pihan perällä piilossa
Paikka on täysin villi. Tammen alkuja kasvaa siellä täällä, samoin vaahteroita.
Drinkkitelineessä luonnonkukat kukkivat
Hiidenvirna kiipeilee telineessä
Nurmitädykkeet hehkuvat sinisinä, aiemmin myös akileijat kukkivat penkereellä sinisinä
Puna-ailakit ovat ihania täällä
Sateenvarjojalavan alla suojassa paahteelta ja sateelta
Rosa Single Cherry kukkii pientareella, lisäksi ruusuista täällä kasvaa Rosa virginiana (kiiltoruusu) & Rosa Rosa cinnamomea (metsäruusu), Rosa Nitida (nukkeruusu). Ne aloittelevat kukintaansa. Joitakin ruusuja mistä kovasti haaveilin silloin vuosia sitten en saanutkaan käsiini. Yksi himon kohde taisi olla luumuruusu, mutta hulluus on sittemmin laantunut ja kohde jäänyt tälläiseksi...
Joka ilta kyyhkypariskunta saapuu istumaan langalle tai männyn oksille penkereen päälle.
Juhannukseksi teimme kukkasormuksia
Olen  aivan loppu ja kesälomaan on vieläkin monta viikkoa. On pitänyt tehdä pitkää päivää koronan vuoksi. Nyt on jo keskikesän juhla ohitse ennen kuin silmää ehtii räpäyttää. Rasittunut pää poikii migreenejä ja kolmoishermosäryn. Ei auta kuin purra hammasta, aloittaa taas työt huomenna ja töiden jälkeen kätkeytyä salaisen puutarhan uumeniin hoitoa saamaan. Tänään on vuoden valoisin päivä.