𝕡𝕦𝕦𝕥𝕒𝕣𝕙𝕒𝕥𝕣𝕖𝕟𝕕𝕚𝕥 𝟚𝟘𝟚𝟞

Tervetuloa puutarhakausi 2026! 

On taas tulevan trendikatsauksen aika. Mikä mahtaa olla pinnalla puutarhassa ja kukissa tulevana vuonna..?

Aloitetaan taasen vuoden värillä. Pantonen Cloud dancer, pilvitanssi, vaniljainen valkoisen sävy. *Kaikki kuvat lainattu netistä. 

 Sunnuntaipuutarha, jonne mennään nauttimaan lepopäivästä kauneuden keskelle. Aika on rajallista, joten puutarhasta nauttiminen jää usein "vain"  sunnuntaille. Puutarhan pitää olla helppohoitoinen ja kaunis. 

• Muotoon leikatut aidat, salkoruusut, saniaiset ja ruusut. Kaunista, perinteistä ja mutkatonta. 
• Viime vuonna muotia oli perustaa niitty, nyt suunta on pois työläistä niityistä kohti kestävämpää kauneutta. Perennoilla ja muillakin aikaa kestävillä, paikallisilla kasvivalinnoilla. 
• Helppohoitoinen patio ja helppohoitoiset ruukkupuutarhat sopivat erityisesti ikääntyville puutarhureille (väestön keski-ikä on nousujohteinen). Ruukkupuutarhassa kuuminta ovat ruukut, joissa alla sipulikukkia ja päällä kasvamassa perennoja. 
• Viihtyisä patio on kuumista kuumin projekti puutarhoissa tällä kaudella. Patiolla tarkoitetaan päällystettyä ulkoaluetta oleskeluun, ja se sijaitsee talon välittömässä läheisyydessä. 
• Ikebana (=japanilainen kukkien asettelu) tekee paluun.
• Tekoäly yrittää valloittaa puutarhankin. Tekoälyn avulla kasvien kanssa "juttelu" on uusi must- juttu. Eri ohjelmilla kasvien optimaalisten olosuhteiden tunnistaminen helpottuu.

Ruusut palaavat isosti muotiin. Ja nimenomaan hempeissä sävyissä taikka dramaattisen tummina. 

• Istutuksissa kerrokselliset ja luonnonmukaiset kukkapenkit, jotka eivät ole säntillisen siistejä ja suoria. Kukkapenkeissä kuuminta onkin rentous. 
• Ikivihreät kasvit ja vihreä väri muutenkin erittäin muodikkaita. 

• Tyylisuunnista pinnalla:
•     Lemonading -trendi, jota voitaisiin kutsua suomeksi vaikka limutrendiksi.  Pohjimmiltaan trendi     tarkoittaa joustavuutta:  mitä kivaa voisi keksiä, kun asiat eivät menekään suunnitelmien mukaan.   Nuutunut kasvi, tyhjä multakohta tai itsekseen kylväytynyt kukkanen eivät ole epäonnistumisia vaan osa puutarhan tarinaa. Luovuuden, sinnikkyyden ja optimismin korostaminen on lähtökohtana puutarhaharrastukselle. Ideana on nauttia puutarhan tarjoamista yllätyksistä yksityiskohtien kontrolloinnin sijasta. 
• Chaos gardening - suomeksi kaaospuutarhurointi, mikä tarkoittaa sitä, että luonto saa ottaa ohjat eikä kaaos ja sekamelska puutarhassa haittaa, korkeintaan lisää puutarhan viehätystä. 

• Botanical Bento Box - japanilainen kaunis "eväslaatikko" siirrettynä puutarhaan. Pieni, kompakti kuutio täynnä kauniita kasveja - lähellä, katseiden alla. Vastakohta ikään kuin kaaospuutarhuroinnille, säntillinen kuutioviljelmä. Benton voi toteuttaa myös ruukkuviljelmänä tai esimerkiksi lavaan. Bentoboksin idea voi olla vaikka teeyrtit, tietty värimaailma tai lankojen ja kankaiden värjäykseen käytettävät kasvit.

• Kaupunkiviljely - suurin osa maapallon väestöstä asuu jo kaupungeissa. Missä tahansa voi viljellä; kerrostalojen katolla, parvekkeilla ja pienillä kaupunkipihoilla. Kaupunki kukkii ja tuottaa ruokaa.  
• Kasvien keräily, kuratoidut kasvikokoelmat on erityisesti nuorempien sukupolvien "uusi" juttu.  

• Metsätyypeistä:
• Lehtometsä, rehevän runsas ja valoisa metsätyyppi on suosiossa ja sitä halutaan tuoda omaankin puutarhaan. 

• Väreistä & sävyistä:
• faded petal, haalistunut terälehtien väri eli haalean hentoinen ja kalpea roosa, pastellisen antiikkinen värisävy kukissa. Väreistä viininpunainen, minttu ja beige. 

• Kasveista kuumia ovat:
• kukkasipulit, erityisesti tulppaanit (kuvassa tulipa Dreamer)

• kuivuutta kestävät perennat: heinät, verbena, kuunlilja, salviat
• muotikasveja tulevana sesonkina ovat 

mustat liljat ‘Nightrider’ 

luumunväriset auringonkukat  ‘Pro Cut Plum’ (hyvä esimerkki "faded petal"-sävyistä)

Pensaista Pähkinäpensas & Cornus Kousa, liljakanukka

Viherkasveista perinteiset rönsylilja (erityisesti kirjava)  ja viirivehka

Kukkakimput

Värit ja sävyt: Sävyistä auringonlaskun värit, pastellit, jalokivivärit ja maanläheiset sävyt. Väreistä purppuraa, pastellista sinistä, pehmeitä roosan sävyjä, salviaa, korallia, meripihkaa ja persikkaa. 

• Muodot:  epäsymmetristä ja arkkitehtoonisen veistoksellista muotoa, vastapoolina pehmeyttä.
• Kasvivalinnat: villiä heinää, ruusuja, pioneja, tulppaaneja, leinikkejä, orkideaa ja luonnonkukkia. Luonnonkukista erityisesti amaranthus eli revonhäntä roikkuvine kukintoineen somistaa tämän vuoden kimppuja. 
• Tyyli: yksiväriset kimput, luonnonkukista sommitellut kimput, jättikokoiset kimput. Kimput kuin taideteokset. Edelleen kuivakukkien ja tuoreiden kukkien yhdistäminen on muotia. 

Mitä piditte, innostaako tulevan vuoden trendit teitä?

Viime hetken istutuksia

Puutarhakausi on ohitse, niin haikeaa. Mikään ei enää näytä kovin hehkeältä. On hurjaa miten paljon on satanut vettä. Taikapähkinä kuitenkin ilostuttaa vielä kauniilla keltaisilla pörrökukillaan. Lehdet säilyvät puussa kevääseen asti. Muutoinkin puissa ja pensaissa on edelleen runsaasti lehtiä kiinni. Kävin vielä kerran taimialessa ja ostin pari koristeheinää & pensaan. Rahaa kului yhteensä kymppi. Olen huippuiloinen löydöistä, koska heinät ovat usein aika kalliita ja niiden haaliminen on siten ollut pitkäaikainen projekti.  Heinät muistiin tänne: metsälauha (se yleinen pörröinen pikkuheinä, jota kasvaa luonnossa),  korkea hopeansininen rantavehnä  'Blue Dune' ja hopeatoppo. 

Tätä maata myöden suikertelevaa ruotsintuhkapensasta olen joka syksy hypistellyt alessa: Cotoneaster x suecicus 'Coral Beauty'. Kaikki ostetut kasvit liittyvät rumien kohtien peittelyyn.

Coral beautyllä on tosi kauniit korallinväriset marjat. Rinneprojekti sai tänä sesonkina muutenkin täydennystä tuhkapensaasta ja rantavehnistä.  Jostain syystä olen aina pitänyt paljon erilaisista tuhkapensaista. Ehkä niiden kasvutapa ja erityisen kiiltävän tummanvihreät lehdet ovat syynä. 

Kesällä toiselle puolelle rinteeseen löytyi vielä tosi edullisesti Lännenhemlokki (toisella puolella kasvaa japaninhemlokki). Näennäistä symmetriaa ehkä tavoitellessa. Innostuin myös jakamaan rinteeseen omia neilikoita. Sopivat hyvin, koska kuivaa ja neilikat ovat koko talven vihreitä. Yritän todellakin peittää rumia kohtia kasveilla. Tässä alla kasvaa aikaisempi aleostos suikerotuhkapensas. Olen nopeuttanut sen juurtumista uusille alueille laittamalla kiviä painoksi sen suikerteleville oksille. Juurtuvat siitä suoraan maahan. 

Toisen puolen kanadanhemlokki on jo kasvanut isoksi. Tässä siitä vain alaosa. Se on ympäri vuoden yhtä hyvännäköinen. Lainaus jostain kasvikortista; 

Kanadanhemlokki viihtyy varjoisilla ja puolivarjoisilla kasvupaikoilla. Paikan olisi hyvä olla lämmin ja suojaisa. Tuulisesta paikasta se ei pidä.

Täällä hemlokki kasvaa aurinkoisessa ja kuivassa paikassa, jossa tuulee niin hemmetisti. Ihme. Isossa kukkapenkissäni kasvaa myös söpö pikkukanadanhemlokki. Hemlokit ovat ehdottomasti kasvisuku mihin voisin täysillä hurahtaa. Yritän kuitenkin olla hurahtamatta. Näistäkin pitäisi kokeilla ottaa pistokkaita. Marjakuusten lisääminen on sujunut niin hyvin maahan tökätyistä pistokkaista. Ties vaikka tämä oli samanlainen tapaus. 

Kuivaan rinteeseen istutin rantavehnän alkuja tänä kesänä. Rinne on alkanut jostain syystä sammaloitua, mistä iloitsen. Toivottavasti rantavehnä valloittaa tämän typerän rinteen kokonaan. Ihastuin rantavehnään joskus Tokmannin parkkiksella - niinkin voi käydä - oli upeasti yhdistetty heinää ja pyöreitä isoja kiviä. Haaveilen samanlaisesta. 

Kuivalle hiekalle taustalla istuttamani sininatojen kumppaniksi etualalle hopeatoppo.

¨
Rakastun aina uudelleen ja uudelleen tähän kasviin eli koiruohoon. Keräsin vähän siemeniä talteen kylvöä varten. Linnut syövät usein nämä puhtaaksi. Tavoite: ensi keväällä tarkoitus kylvää näitä lisää. Hopeisena se on pitkään kaunis, ihastuttavan korkea & kaupan päälle hyvä kranssimatsku. 

Jättikokoisia palloja koristeompussa. Huomatkaa upean tuuhea likusteriaidanne - vihdoin. Jouduin leikkaamaan sen lähestulkoon maanrajaan, kun alussa en uskaltanut. Tänä kesänä sain perustettua kaksi uutta aidanpätkää leikkuujätteistä. Leikattujen pensasaitojen lisääminen on suurin puutarhaunelmani tulevina vuosina. Erityisesti haaveilen kasvilabyrintistä, mutta se vaatisi isompia muutoksia. 

Ystäväni kanssa joulukoristelimme puutarhaa ja taloa. Fiilistelimme roseeviiniä puutarhassa putoavien lehtien keskellä. Oli tunnelmallista. 

Syyssahrameja puutarhassa usean viikon takaa, en ole enää puutarhassa juurikaan ikisateessa viihtynyt. 

Lyhyt kuiva aurinkoinen kausi oli ihana. Nyt enää sadetta ja harmautta tarjolla. Sateella märkien lehtien raaputtaminen haravalla ei ole yhtään niin kivaa. Helmipensaan lehdet ovat varisseet alas pergolassa. 

Ihanat euroopanvalkopyökit etupuolella pihaa. Lehdet säilyvät näissäkin kevääseen saakka. Hopeinen havu ilahduttaa ympäri vuoden. Kylläpä vuosi vuodelta vaikeutuu tämä pimeän kauden läpi taaperrus. 

Jouluttelu onneksi piristää. Tänä vuonna en istuttanut tasetteja tai amarylliksiä, mutta ostin muutamia ilostuttamaan. Viikonloppuna pitäisi vielä haravoida ja verkottaa puutarhaa. Lehtiä putoilee varmaan koko loppuvuoden alas. Keväällä sitten loput. Glögit kasvihuoneessa on unelmajuttu. Marraskuu on jo ovella. 

Kaunista ja värikästä ♥

Puutarhassa on tällä hetkellä jännittävää oleskella. 

Euroopansorvarinpensas Euonymus europaeus 'Red Cascade' on lähes aina kaunisvärisin. Etualalle halusin istuttaa pikkutöyhtöangervoa, koska syysvärit sointuvat upeasti. 

Eiffelin luona on pikkuisen resuista ja toisaalta värikästä. Hopea on kaunis väri syksylläkin. 

Kirsikoiden syysväri on hempeä 🍒

Kirsikat, happomarjat & japaninvaahterat ovat yhdessä ihastuttavia. 

'

Joka puolella on nyt kauniita syysvärejä, pergolassa kanukat loistavat.

Japaninvaahterat 💕

Pihan perällä Korallikanukka & Kellokuusama ovat muuttuneet lilan ja roosan sävyisiksi. Hieno yhdistelmä hopeisten havujen kanssa. 

Neidonhiuspuu säilyy vuodesta toiseen pienikokoisena, mutta on hengissä. Syksyllä se saa kullankeltaisen sävyn. 

Silosumakki on ihana

Ihan kaikki ehti kukkia rauhassa, koska on ollut niin lämmintä. Syyskimikit jo osittain kuihtuneetkin.

Enää on jäljellä jännittävin taikapähkinän kukinta, nuput ovat lähes avautuneet. Jokasyksyinen kohokohta. 

Mahonia nitens 'Cabaret' on ikivihreiden hulluuskaudeltani. Tänä syksynä se ei halunnut kukkia, mutta onneksi on muutoin viehättävä. Tuolta ajalta on peräisin myös vuorenkilpi-innostus. Ostan nykyään niitä aina jos löydän kivoja uusia lajikkeita. Talvivihreys on niin tärkeää. 

On taas haravointien aika. Istutin ne muutamat puuliljat mitä olin hankkinut. Syysmyrkkyliljojen hankinnan lopetin myös. Kaikkea on aivan riittävä määrä jo. Portti suojaa ihanasti peuroilta ja jäniksiltä. Tänä viikonloppuna on aika verkottaa puutarha. 

Kasvielämä siirtyy jälleen kuistille. Otin turvaan talvetettavat (muun muassa muratit ja oliivin). 

 Loppureflektiot kuluneesta kasvukaudesta. 

Oli kiva kesä. Mitään erityistä uutta ei puutarhaan tullut muutamia kasveja lukuun ottamatta. Uudet ihanat kasvit ovat aina miltei parasta kaiken sen kauneuden (ja välillä toki kauheuden) ohella mitä minipuutarhani tarjoaa. Hiekkakenttäprojekti jäi päällimmäisenä mieleen.

Jännittävintä loppukesällä oli suuri erilaisten kiitäjien määrä puutarhassa. En edes yrittänyt niitä kuvata, levottomia häseltäjiä kun ovat. Tunnistin ainakin Kuusamakiitäjän, syreenikiitäjän, matarakiitäjän ja ensimmäistä kertaa näkemäni etelänpäiväkiitäjän. Tunne on vähän sama kuin perhosen nähdessä, kiitollisuus ja onnellisuus täyttää mielen. Omassa elämässäni luonto on aina ollut mahtava voimavara, siksi asun niin, että pääsen metsään joka päivä samoilemaan. Voimia syksyyn kaikille💕

Lokakuun puutarhajutut 🍂

Syksy on ollut vähän erilainen, kun mitä odotin. Sateita on vyörynyt ylitse - haaveitteni syksy ei ollutkaan kovin kultainen. 

Nyt kysytään taas turnauskestävyyttä raahata luunsa aamuisin kaatosateiseen pimeyteen. Ämpärikaupalla tummaa kahvia. Harvoina aurinkoisina hetkinä olen kuvannut puutarhassa. 

Ruska on kuitenkin aina yhtä kaunista ja ihanaa fiilistellä. 

¨

Samoin koristeomenapuissa killuvat pienet omenat. Runsaasta päärynäsadosta tuli paljon marmeladia.

Varjopenkissä vaahtera näyttää mallia

Kiinankanukka ei ole kukkinut, mutta elän toivossa. Ihanat syysvärit silläkin, alla pieneksi kutistunut Niverävaahtera.

Syksyn liljoja on tullut ja mennyt. 

Hopeus on nättiä syksylläkin. Eiffelin luona. Nukkapähkömöistä muodostuu melkein kuin hopeinen joki kivien keskelle. 

Ihanat yhdessä; syyskimikki & purppurapunalatva. Kumpikin hiton korkeita hujoppeja. 

Olen aleshopannut -70 prossan kasveja muutaman. Viburnum carlesii 'Aurora', minikokoinen tuoksuheisi.

Siirsin samalla sen frendin parempaan paikkaan.

Eli tämän tarhaheiden Viburnum x bodnantense 'Dawn'

Hiekkakentällä kasvoi ennestään Kiinankataja, joka on viihtynyt hyvin. Nyt sille löytyi muhkea alekaveri. 

Ja vielä yksi pikkuinen paju, josta olin haaveillut. Salix eleagnos ’Angustifolia’ elikkäs huopapaju. Rosmariinia sanotaan muistuttavan. Varmuutta ei ole sen viihtymisestä hiekalla ei ole, mutta muutamalla eurolla voin kokeilla. Olen heikkona näihin hennon kasvutavan pensaisiin. 

Syksyn hennot vaaleanpunaiset ovat nautinto

Vaikka nytkin on ihan samean harmaata, tuovat värit elämäniloa kaiken keskelle.

Jännästi vielä tuoksuherneetkin yhä kukkivat. 

Huomenna istutan nämä nyssäkät, muutaman puuliljan 🥀

PS. Vuosikertablossa oli pettymys..tosi pliisu.