Rakkaus on sininen

Kivikon reunaa.

Hassua, en ole erityisesti ollut sinisen ystävä, se välillä jopa ahdistaa minua (ne vimmatut kaunokinpirulaiset jotka putkahtelevat sieltä täältä, pienenä niitä kutsuttiin partasudeiksi). Valkoisen pariksi tänä vuonna miellän sinisen ja kumpikin väreistä ihastuttaa juuri nyt kovin. Johtuisiko kenties siitä, että lapseni esittävät miltei joka ilta kaksiäänisesti maammelaulun - ihan omin sanoin - laaksoa, rantaa ja guggulaa. Yhtään sinistä kukkaa en sitten näköjään saanut kuviin..

Onpa satanut! Muutaman vuoden kuivuuden jälkeen osaan nauttia tästä veden määrästä, samoin puutarha. Voi kun saisi vaan talteen joka ikisen sadevesipisaran myöhempää käyttöä varten. Nyt tajuaa myös lehtikasvien merkityksen, sade kun piiskaa monet kukkivat riekaleiksi ja moni kukka vain odottaa aikaa parempaa. Pionitkin odottavat vielä, katsoin viime kesän kuvia, pionit olivat silloin jo juhannuksena parhaimmillaan. Vihreät, suuret lehdet ja erilaiset muodot ovat juuri nyt parasta, yllättävä kesäkuu.

Japaninhumala

Perhoangervo kukkii heti kun sade loppuu, kuistin vierellä tämän kuuluukin kasvaa

OI onnea! Linnamäki heräsi sittenkin eloon ja kukkii näin myöhässä

Viiniköynnös Swenson red

Tämä on jotenkin lempikohtani tässä isossa penkissä, enkä oikein tiedä miksi. Pilarikataja, Palavaa rakkautta, koristeheinää, päivänliljoja, keltajapaninangervo, pioneita, ruusuja...Heinät ovat käteviä kukkapenkissä siksikin, että rikkaruohot sulautuvat paremmin joukkoon :)

Tähän hän itse halusi tulla improvisoiden, saniaisen itse valitsema paikka

Aika korkeita osa Kurjenpolvilajikkeista (Raven)

Köynnösruusu Pohjantähti on vähän reuhahtanut.

Lehtimuotoja, Saniaista, Mahoniaa ja Valeangervoa

lempparikuunliljani, se ystävältä saatu

Nyppykurjenpolven sievät raitakukat

Jouluruusu Double Ellenissä on isokokoiset lehdet