Viileät & hehkuvat kaunottaret

Japaninvaahtera Dissectum Garnet hetkeä ennen lakastumistaan

Mustaselja Black Lace & Tarhavarjohiippa Lilafee joiden sävyt syvenevät syksyn tullen

Koreanperhosvaahtera on puolestaan saanut herkän syysvärityksen. Kasvaa kevätpenkissä (jossa muutoin paljon sipulikukkia, esikkoja, vuokkoja & tarhakylmänkukkia).

 Viime yönä käväistiin ensi kertaa pakkasen puolella. Erityisen kylmä tuuli puhaltaa. Eilen illalla istutin loput tulppaanit (lähinnä valkoista Purissimaa joka kukkii vuodesta toiseen sekä valkoisia narsisseja). Haikea olo. Muratit toin myös sisään. Pakkasvaurioita ei näyttäisi vielä tulleen. 

Keijunkukkarivistö on nyt täysi ja uhkeimmillaan, minusta vastustamattoman kaunis eri sävyineen. Vihreitä elementtejä paraatipenkissä tarjoilevat Pallohortensia, Jalokello, Syysvuokot ja toivottavasti Valkokletra jonakin päivänä.

Katsura liekehtii. Hattaran tuoksu on todella mieto. Yksi kauneimmista puista. 

Pergolassa Pohjantähti -ruusu, Ruosteviini ja Vuorikärhö ovat kietoutuneet yhdeksi köynnössekamelskaksi. Hirvittää jo ajatus siitä, että pitäisi siirtää Pohjantähti pois tästä pyhästä kolminaisuudesta...ruusun varret huitelevat jo nyt neljässä metrissä. Haaveilen tilalle ei-niin-holtittomasti kasvavaa köynnösruusua, ehkäpä uskaltaudun kokeilemaan Dawnia. 

Mantelikirsikan syysväri on myös huikaiseva kivikossa. 

Syyskimikki punertaa,  seuraava askel on valkoinen kukinta

Paviljongin viiniköynnökset alkavat punertaa, toisessa pylväässä kasvaa Zilga ja toisessa Swenson red

Kivipenkereen päällä koristeomenapuu Malus Tammisaari on lähtenyt hurjaan kasvuun alkuvuosien nihkeilyn jälkeen. Kaunis tumman purppurainen lehdistö ja kukinta. 

Viileänkalpeaa Syklaamia, nämä sävyt sopivat mielestäni niin täydellisesti myöhäissyksyyn. Alla olevassa ruukussa kasvaa Virpiangervo, talvehti viime leudon talven, kokeilen vielä ensi talven miten ruukkukasvatus ulkona sujuu, sitten ehkä maahan siirto. 

Lisää viileitä kaunottaria...Kurjenpolvi Dusky Crugin kylmänlila sävy

Päivä päivältä...Syysmyrkkylilja nousee Unelmatädykeruusukkeen viereltä. Olen vieläkin aika ihastunut Unelmatädykkeisiin. Tämä rakkaus ei taida ruostua. 

Yhä uusia nuppuja ja pitkää kukintaa Hopeasyysvuokossa

Loppuun maisemointivinkki: haaveilin roskikset peittävästä kasvustosta joten istutin vuosia sitten Japanintattaren joka on varsinainen riesakasvi, leviää kovasti. Istutin sen kuitenkin ruukussaan maan sisään mikä toimii hyvin, ei pääse holtittomasti leviämään. Kaunis kasvi on kuitenkin ja kukkii parhaillaan. Ja kun on perenna, talveksi lakastuu eikä vie tilaa. 

Viimeiset auringon lämmittävät säteet ja onnelliseksi tekevä rehevyys (Heisiangervo Diabolo, Ruosteviini, Kärhö Hagley Hybrid, Viiruhelpi, Vuorikärhö, Villiviini ja muutama muu pergolan asukki)