Sinäkin prunukseni

Sain läksiäislahjaksi rahaa kun vaihdoin työpaikkaa. Vanhaa työpaikkaa on ikävä. Rakastan kirsikoita. Ratkaisu? Istutan kirsikkapuun ja kutsun entiset työkaverit sihijuomalle kun se kukkii. Prunus! (kuvassa messuilta ostettu särkynytsydän yms.)

Kirsikkapuita tarvittaisiin monta massaefektin aikaansaamiseksi (= unenomainen vaaleanpunainen hattarapilvi). Ostin toisen samanplaatuisen koristekirsikan kuin jo aiemmin (prunus accolade) ja sen myötä alan rakentaa kirsikka-paviljonkia. Joskus vuosien kuluttua on ehkä tunnelmallista istuskella siellä kirsikoiden kukkiessa. Hankaluus on suojata koko komeus ristihuulien mellestämiseltä. Onneksi unelmat ovat etupäässä sokeita käytännön pulmille. Miltä kuulostaa kaaren muotoinen rivistö kirsikoita? Kuivalta kepiltähän tämäkin puu näyttää vielä, pitää pystyä kuvittelemaan sen loisto. Otin varmuudeksi sen yöpymään kuistille. Siellä taimistolla laiteltiin hallaharsoja kasvien päälle, iso urakka.

Prunus subhirtella x sargentii ´accolade´, on rusokirsikan ja kevätkirsikan jälkeläinen. Rusokirsikka on lempparini, mutta se on paviljonkiin liian iso. Rusokirsikka on kestävämpi, kevätkirsikka arka, siitä voisi päätellä tämän puun seilaavan siinä välillä. Jos hankkisi yhden kirsikan per kevät ja kymmenen vuoden päästä olisi valmista kenties? Mielessä on jo pitkä rivistö eri kirsikkalajikkeita. Näin sitä löytyi sitten minunkin elämälleni tarkoitus.

Rusokirsikat olen istuttanut vierekkäin portiksi, niissä on nyt pulskat nuput, joista osasta voi aavistaa vaaleanpunaista...epäilen, että se on noin pari viikkoa kukintaan. Maksimissaan kolme (tai suutun)

Kirsikkaista pääsiäistä sinullekin. Pääsiäisen parhaista tuoksuista vastaavat nämä keltaiset narsissit. Kun avasin ulko-oven, pöllähti vastaan eteerinen tuoksupilvi. Aah.